Kyseessä on jakamaton kuolinpesä, jonka tililtä menee lesken asumiskulut (vastike, sähkö, puhelinlaskut sekä lehtikulut) suoraveloituksina (kuten ennenkin). Leski on 'perso' rahalle, eikä ole innostunut muuttamaan käytäntöä, vaikka hänellä on kohtuullisen suuri eläke.
Voiko näitä menoja laskea lesken velaksi kuolinpesälle?
Pesällä on lisäksi huoneisto, joka on vuokralla. Kuuluuko siitä saatu tuotto leskelle vai kuolinpesälle?
Voiko näitä menoja laskea lesken velaksi kuolinpesälle?
Pesällä on lisäksi huoneisto, joka on vuokralla. Kuuluuko siitä saatu tuotto leskelle vai kuolinpesälle?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos kuolinpesän tili ei ole yhteinen niin marssikaa pankkiin valtakirjojen kanssa ja kieltkää pankkia maksamasta nuita mainittuja laskuja.
Toinen tapa on avata kuolinpesälle uusi tili ja siirtää kuolinpesän varat sinne, en tiedä tarvitseeko tämä toimenpide jo pesänselvittäjän mutta pesänselvittäjä teki meidäntapauksessa näin, eipä leski ole sen jälkeen kajonnut tiliin.
Viimeistään osituksessa ja perinnönjaossa nuo lesken kulut tulisi huomioida.
Huoneiston vuokra tulee sille jolla on hallintaoikeus, kellä se on?
>>Pesällä on lisäksi huoneisto, joka on vuokralla. Kuuluuko siitä saatu tuotto leskelle vai kuolinpesälle?
Leski asuu siis yhteisesti käytössä olleessa asunnossa, jonka kulut menee kuolinpesäntililtä.
Onko kuolinpesällä tämänlisäksi toinen huoneisto, joka on vuokralla jollakin ulkopuolisella? Eikös tämän huoneiston vuokratulot kuulu kuolinpesälle, ei leskelle?
Jätit tärkeän tiedon kertomatta, että perustuuko lesken asuminen ja ilmeinen hallintaoikeus testamenttiin vai lakiin lesken elinikäisestä hallintaoikeudesta puolisoiden yhteisenä kotina olleeseen asuntoon ja sen koti-irtaimistoon. Testamentissa voi olla tarkennuksia, mutta vastaan lakiin perustuvan hallinnan kannalta.
Olette todella hövelit perilliset kun suostutte maksamaan lesken asumisen, jopa puhelin ja lehtimaksuineen. Lain mukaan hallintaoikeuden haltija on velvollinen maksamaan asumiskulut ja käypään vuokratasoon saakka hallitsemansa asunnon vuosihuollot ja remontitkin, eli asunto-osakeyhtiöissä rahoitusvastikkeenkin.
""Voiko näitä menoja laskea lesken velaksi kuolinpesälle?""
Kyllähän ne velkanakin voisi ajatella, mutta ei ilman velkakirjaa yksipuolisesti perillisten tahdon mukaan. Näistä leskelle kuuluvista maksuista kertynyt summa voi olla ilman pätevää velkakirjaa verottajan näkövinkkelistä lesken eläessään saama lahja, eikä summaa hyväksytä vähentämään lesken jäämistöä.
""Pesällä on lisäksi huoneisto, joka on vuokralla. Kuuluuko siitä saatu tuotto leskelle vai kuolinpesälle?""
Edellä nim. puttesedän kopioma pätkä perintökaaresta antaa leskelle hallinnan, mutta mielestäni tämä jakamattomana hallinta ei osoita vuokratuloja leskelle, vaikka leski hoitaa pesää ja pesän tilejä. Lain mukaan hallitsemansa kodin leski voisi vuokrata ja pitää vuokratulot.
Tilanne on varmaan kiusallinen lesken ollessa vanhempanne, eikä hän ole mitenkään poikkeus jos ei ymmärrä perillisten omistavan vainajan jäämistön, poislukien mahdollinen tasinko leskelle. Vaikka ette halua jakaa perintöänne, niin ositussopimus (ei siis ole jako) selkeyttäisi lesken/perillisten omistukset.
Yleensä suositellaan tekemään ositussopimus paperille asti, mutta varallisuuden laadusta ja lesken mielentilasta johtuen se voi olla joskus riski reaalielämässä, koska leski voisi perillisiä kuulematta pantata tai myydä omistamansa osuuden. Ilman ositusta leski on pesän osakas ja muiltakin osakkailta tarvitaan suostumus lesken omiinkin kauppoihin ja panttauksiin. Tilanteessanne on siis eri näkökantoja pohdittavaksenne.