Koulun jatkuminen on saanut aikaan taas totaalisen masennuksen. Olen miettinyt, että minulla täytyy olla joku "taito" yksinäisyyden aikaansaamiseksi, kun muutaman tuhannen opiskelijan oppilaitoksesta en ole saanut ainuttakaan kaveria. "Opiskelu on elämän parasta aikaa". Hah! Jos tämä on elämän parasta aikaa, niin en halua edes nähdä mitä se muu sitten on.
Onko palstalla muita opiskelijoita, joita koulun jatkuminen on ahdistanut ja masentanut pahasti?
Onko palstalla muita opiskelijoita, joita koulun jatkuminen on ahdistanut ja masentanut pahasti?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Todellakin! Ennen olin sosiaalin ymsyms, mut nyt kun uuteen kouluun tulin niin HUPS ei yhtään kunnon kaveria. Ainoastaan vanhoja puolituttuja ketkä tietää miten oon parivuotta sitten mokaillut. Ja nehän sitten kertoo niistä kaikille ja sitten varsinkaan mahdotonta saada ystäviä.
Ja kaikista kauheinta on se että oon AINA ollut sellanen jolla on ollut kavereita, vapaa ajalla ja koulussa. Nyt nään yhtä kaveria ehkä kaks kertaa viikossa ja thats it.
en tiiä mikä helvetti tässä nyt auttais.
Narsismi on paha vitsaus. Narsistit estää silmätikuksi ottamiensa ihmisten uusien ihmissuhteiden muodostamisen. He puhuvat heistä jatkuvasti paskaa selän takana ja heittävät joukkoon ties minkälaisia mielisairaustarinoita. Sitten kun itse menet kyselemään uusilta tuttavuuksilta että mikä nyt tuli kun ei enää ollakaan kavereita ja alat kysellä että onko se ja se sanonut jotain outoa minusta niin sehän vain vahvistaa heille kerrottuja asianomaisella muka olevia paranoidisuusoireita.
no ei nyt mitään mielisairaus tarinoita, vaan lähinnä näitä että, "toi nussi mun poikaystävää, eli älä ala sen kaveriks tai se vie sunki poikaystäväs !!" Ja mietitääs , ikänä en oo pannu varattua miestä ! Taitaa olla siinä omassa kullannupussa vikaa ku noin on sanonut, mustasukkasuutta herättääkseen?
Ja joo huomasin itekkin että mä puran tänne nyt kaiken sen mitä mun pitäs huutaa sille lumpulle päin naamaa ! Ehkä vielä joku kaunis päivä !
Sanoit
"
kun muutaman tuhannen opiskelijan oppilaitoksesta en ole saanut ainuttakaan kaveria.
"
Ota kuitenkin huomioon se, että todellisuudessa kaveriehdokasvalikoima ei suinkaan ole koko tuo pari tuhatta, vaan tuollaisissa oppilaitoksissa (yliopisto tai AMK ?) on monen eri alan opiskelijoita ja realistiset tutustumismahdollisuudet on lähinnä niihin oman alan opiskelijoihin ja niistäkin lähinnä niihin, joiden aloittamisvuosi heittää korkeintaan vuodella omaan aloittamisvuoteen nähden.
Totta. Mutta on se silti aika heikosti, kun vuosikurssien koko on jotain 300 opiskelijaa ja kyseessä kaupallisen alan yliopisto ==> ei ole oikeastaan selkeää "ryhmäjakoa" aineiden välillä.
Aikoinaan kaikissa 1. vuoden alun pippaloissa tutustui porukkaan, mutta näistä tuli aina vain ns. "naamatutuja": koulussa pystyi puhumaan kouluasiosta mutta koulun ulkopuolella ketään ei kiinnostanut tehdä mitään. Nämäkin naamatutut jäivät, kun menin vuodeksi armeijaan.