Käytettyjen kauppa

moniko uuden myyjä ottaa vanhan vaihdossa?

Meni 4 kk ja raakaan ylihintaan :)
Tarjontaa on, ostajan markkinat, älkää maksako hulluja pyyntejä.

veneenmyynyt. kirjoitti:

Meni 4 kk ja raakaan ylihintaan :)
Tarjontaa on, ostajan markkinat, älkää maksako hulluja pyyntejä.

on paljon vanhoja, 20 v. kivellä käyneitä pommeja, eihä niitä hullu erkkikään voi ostaa, hyvä kun ilman vois ottaa vastaan.

pielessä. No, jokainen leikkii tavallaan.

20 kirjoitti:

pielessä. No, jokainen leikkii tavallaan.

Tämä on neljäs vene joka on myynnissä ja on syntynyt sellainen käsitys ettö käytännössä suomessa on 3 myyntikuukautta huhti- touko- ja kesäkuu, jolloin kauppa syntyy juhannukseen mennessä jos on syntyäkseen.
Sinällään veneissä on sama kuin autoissa tavaraan on turha kiintyä. Vaihtaa pitää niin kauan kunnes uusi on alla. Itse en ole velkarahalla viittynyt uutta venettä ostaa, vaan vanhoilla kitkutellut vuodesta toiseen ja aina vähän uudempaan vaihtanut kun tilillä on ylimääräistä rahaa. Tulee kalliita maileja jos vaikkappa 8 prosentin korolla veneen ostaa. Vanhan voi siihen nähden myydä vaikkapa hielman hankintahintaakin edullisemmin.
Lisäksi näkemys on vuosien mittaan kokemuksen mukana muuttunut siitä mikä on minulle sopivin uusi vene, harmittaisi kovasti paljon jos olisi ostanut kalliin veneen ja sitten se soveluisikaan tarpeeseen.

uusainauus kirjoitti:

on paljon vanhoja, 20 v. kivellä käyneitä pommeja, eihä niitä hullu erkkikään voi ostaa, hyvä kun ilman vois ottaa vastaan.

jos matkapursi ei kestä kivilleajoa,on se huonosti tehty. yhtä lailla uusia veneitä ajetaan, lähipiiristäni 2 uutta on ajettu kivelle ekana kautena.

ft5443 kirjoitti:

jos matkapursi ei kestä kivilleajoa,on se huonosti tehty. yhtä lailla uusia veneitä ajetaan, lähipiiristäni 2 uutta on ajettu kivelle ekana kautena.

Erona vaan on se, että ne uudet yleensä korjataan asiallisesti vakuutuksen piikkiin asiallisella telakalla. Ostajalle kerrotaan tapahtuneesta ja tämä saa kaupan mukana asianmukaiset kuitit ja paperit korjauksesta.

20-40 vuotta vanhat kun ovat niin vankkoja, että kestävät kiville ajon, niitä ei tarvitse ammattilaisen toimesta tarkistaa tai korjata karille karahtamisten jälkeen. Niiden omistajatkin ovat yleensä sen verran köyhempiä, ettei omavastuitakaan haluta maksella, jos nyt venettä on edes viitsitty vakuuttaa. Vähän sutaistaan maalia kolhujen päälle. Ostajalle ei tietenkään moisista pienistä 5-7 solmun vauhdissa tapahtuneista kolahduksista viitsi edes mainita, mitä suotta.

16 kirjoitti:

Erona vaan on se, että ne uudet yleensä korjataan asiallisesti vakuutuksen piikkiin asiallisella telakalla. Ostajalle kerrotaan tapahtuneesta ja tämä saa kaupan mukana asianmukaiset kuitit ja paperit korjauksesta.

20-40 vuotta vanhat kun ovat niin vankkoja, että kestävät kiville ajon, niitä ei tarvitse ammattilaisen toimesta tarkistaa tai korjata karille karahtamisten jälkeen. Niiden omistajatkin ovat yleensä sen verran köyhempiä, ettei omavastuitakaan haluta maksella, jos nyt venettä on edes viitsitty vakuuttaa. Vähän sutaistaan maalia kolhujen päälle. Ostajalle ei tietenkään moisista pienistä 5-7 solmun vauhdissa tapahtuneista kolahduksista viitsi edes mainita, mitä suotta.

Lue lisää

Uuden ostaneella ei jää enää rahaa vakuutusmaksuihin tai omavastuisiin. Käytetyn ostaneella kyllä rahaa riittää.

Ja tämä on täsmälleen yhtä pätevä ja perusteltu kanta.

14 kirjoitti:

Tämä on neljäs vene joka on myynnissä ja on syntynyt sellainen käsitys ettö käytännössä suomessa on 3 myyntikuukautta huhti- touko- ja kesäkuu, jolloin kauppa syntyy juhannukseen mennessä jos on syntyäkseen.
Sinällään veneissä on sama kuin autoissa tavaraan on turha kiintyä. Vaihtaa pitää niin kauan kunnes uusi on alla. Itse en ole velkarahalla viittynyt uutta venettä ostaa, vaan vanhoilla kitkutellut vuodesta toiseen ja aina vähän uudempaan vaihtanut kun tilillä on ylimääräistä rahaa. Tulee kalliita maileja jos vaikkappa 8 prosentin korolla veneen ostaa. Vanhan voi siihen nähden myydä vaikkapa hielman hankintahintaakin edullisemmin.
Lisäksi näkemys on vuosien mittaan kokemuksen mukana muuttunut siitä mikä on minulle sopivin uusi vene, harmittaisi kovasti paljon jos olisi ostanut kalliin veneen ja sitten se soveluisikaan tarpeeseen.

Lue lisää

ostaneena jokaisen kaupat on tehty elokuussa.. Myyty heinäkuussa...

Kale40... kirjoitti:

ostaneena jokaisen kaupat on tehty elokuussa.. Myyty heinäkuussa...

Nykyisen ostin maaliskuussa, edellisen joulukuussa. Sitä edellisen marraskuussa....
Venekauppaa käydään ympäri vuoden.

16 kirjoitti:

Erona vaan on se, että ne uudet yleensä korjataan asiallisesti vakuutuksen piikkiin asiallisella telakalla. Ostajalle kerrotaan tapahtuneesta ja tämä saa kaupan mukana asianmukaiset kuitit ja paperit korjauksesta.

20-40 vuotta vanhat kun ovat niin vankkoja, että kestävät kiville ajon, niitä ei tarvitse ammattilaisen toimesta tarkistaa tai korjata karille karahtamisten jälkeen. Niiden omistajatkin ovat yleensä sen verran köyhempiä, ettei omavastuitakaan haluta maksella, jos nyt venettä on edes viitsitty vakuuttaa. Vähän sutaistaan maalia kolhujen päälle. Ostajalle ei tietenkään moisista pienistä 5-7 solmun vauhdissa tapahtuneista kolahduksista viitsi edes mainita, mitä suotta.

Lue lisää

Purjeveneen valmistus on lähes täysin käsityötä. Esim helojen kiinnitys tapahtuu kaikilla veistämöillä käsin. Jos asentajalla on huono päivä ja sikaflex loppu, saattaa sikaflexit jäädä laittamatta ja esim. sprayhoodin kiinnikkeet vuotaa kannen väliaineeseen. Mähän oon vaan töissä täällä, you know. Aikamoinen riski on siis ostaa uusi vene ja uusi venekin on vanha muutaman vuoden päästä.

16 kirjoitti:

Erona vaan on se, että ne uudet yleensä korjataan asiallisesti vakuutuksen piikkiin asiallisella telakalla. Ostajalle kerrotaan tapahtuneesta ja tämä saa kaupan mukana asianmukaiset kuitit ja paperit korjauksesta.

20-40 vuotta vanhat kun ovat niin vankkoja, että kestävät kiville ajon, niitä ei tarvitse ammattilaisen toimesta tarkistaa tai korjata karille karahtamisten jälkeen. Niiden omistajatkin ovat yleensä sen verran köyhempiä, ettei omavastuitakaan haluta maksella, jos nyt venettä on edes viitsitty vakuuttaa. Vähän sutaistaan maalia kolhujen päälle. Ostajalle ei tietenkään moisista pienistä 5-7 solmun vauhdissa tapahtuneista kolahduksista viitsi edes mainita, mitä suotta.

Lue lisää

vakuutusyhtiöt tienaavat rahaa pelolla. Rohkea ja rikas ei tarvitse vakuutuksia, onhan rikkaalla varaa hoitaa asiat kuntoon omin varoin.

364342 kirjoitti:

Purjeveneen valmistus on lähes täysin käsityötä. Esim helojen kiinnitys tapahtuu kaikilla veistämöillä käsin. Jos asentajalla on huono päivä ja sikaflex loppu, saattaa sikaflexit jäädä laittamatta ja esim. sprayhoodin kiinnikkeet vuotaa kannen väliaineeseen. Mähän oon vaan töissä täällä, you know. Aikamoinen riski on siis ostaa uusi vene ja uusi venekin on vanha muutaman vuoden päästä.

Lue lisää

Uusi auto on parempi kuin 20 vuotta vanha auto, vaikka se 20 vuotta vanha olisi täysin käyttämätön. Etenkin moottorit ovat kehittyneet, korit on galvanoitu, elektroniikka on kehittynyt, turvallisuus on parantunut.

Onko uuden veneen dieselmoottori parempi kuin 20 vuotta vanhan veneen, entä riki, entä runko? Onko veneiden valmistuksessa tapahtunut mitään laadun parantumista, kuten autojen suhteen. Vai onko lasikuiturunkoinen purjevene jo 1980 luvulla kehitetty niin hyväksi ettei se sen paremmaksi ole voinut tulla?

Onko sikafleksien pois jäänti tänä päivänä yleisempää vai harvinaisempaa kuin 20 vuotta sitten. Onko myynnissä sikahintaisia veneitä joissa kannen väliaineeseen on vuotanut vettä jo pari kolmekymmentä vuotta? On kyllä, ainakin minä olen nähnyt omin silmin. Sailguidesta voi myös lueskella båtfakta sivuilta katsastusmiehen kommentteja käytetyistä veneistä. Märännyt kansi on yksi yleisimpiä moitteita 80-lukulaisille (paljon yleisempi kuin pelätty lasikuiturutto), samoin onnettomat sähköviritykset, huonosti korjatut karilleajovahingot jne. Ja NÄISTÄ pyydetään lähelle uuden samankokoisen hintoja.

Niin, miksiköhän käytettyjen kauppa ei käy?

14+1 kirjoitti:

Uusi auto on parempi kuin 20 vuotta vanha auto, vaikka se 20 vuotta vanha olisi täysin käyttämätön. Etenkin moottorit ovat kehittyneet, korit on galvanoitu, elektroniikka on kehittynyt, turvallisuus on parantunut.

Onko uuden veneen dieselmoottori parempi kuin 20 vuotta vanhan veneen, entä riki, entä runko? Onko veneiden valmistuksessa tapahtunut mitään laadun parantumista, kuten autojen suhteen. Vai onko lasikuiturunkoinen purjevene jo 1980 luvulla kehitetty niin hyväksi ettei se sen paremmaksi ole voinut tulla?

Onko sikafleksien pois jäänti tänä päivänä yleisempää vai harvinaisempaa kuin 20 vuotta sitten. Onko myynnissä sikahintaisia veneitä joissa kannen väliaineeseen on vuotanut vettä jo pari kolmekymmentä vuotta? On kyllä, ainakin minä olen nähnyt omin silmin. Sailguidesta voi myös lueskella båtfakta sivuilta katsastusmiehen kommentteja käytetyistä veneistä. Märännyt kansi on yksi yleisimpiä moitteita 80-lukulaisille (paljon yleisempi kuin pelätty lasikuiturutto), samoin onnettomat sähköviritykset, huonosti korjatut karilleajovahingot jne. Ja NÄISTÄ pyydetään lähelle uuden samankokoisen hintoja.

Niin, miksiköhän käytettyjen kauppa ei käy?

Lue lisää

autot tehdäänkin robotein, laatuongelmia on vähän verrattuna käsityöhön. käytetyllä purjehtii siinä missä uudellakin ja moni käytetty on parempi kuin vastaavanhintainen uusi. mikä on esim veneesi gph?

345tgg kirjoitti:

autot tehdäänkin robotein, laatuongelmia on vähän verrattuna käsityöhön. käytetyllä purjehtii siinä missä uudellakin ja moni käytetty on parempi kuin vastaavanhintainen uusi. mikä on esim veneesi gph?

Lue lisää

Onko käytetty mersu parempi vai huonompi kuin vastaavanhintainen uusi mikra? Mikä on autosi huippunopeus ja veneesi gph?

Onko viimeisen kahdenkymmenen vuoden kuluessa veneiden laatu parantunut vai huonontunut? Ovatko materiaalit parantuneet, huonontuneet vai samoja? Ovatko valmistusmenetelmät parantuneet huonontuneet vai samoja? Onko veneiden suunnittelu parantunut vai huonontunut, ihan samalta 2010 mallit eivät kuitenkaan näytä kuin 1990 mallit, 1980 tai 1970 malleista puhumattakaan.

Se on kuitenkin hyvä juttu että itseturattuja raatoja ei nykyisin juurikaan valmistu.

7+14 kirjoitti:

Onko käytetty mersu parempi vai huonompi kuin vastaavanhintainen uusi mikra? Mikä on autosi huippunopeus ja veneesi gph?

Onko viimeisen kahdenkymmenen vuoden kuluessa veneiden laatu parantunut vai huonontunut? Ovatko materiaalit parantuneet, huonontuneet vai samoja? Ovatko valmistusmenetelmät parantuneet huonontuneet vai samoja? Onko veneiden suunnittelu parantunut vai huonontunut, ihan samalta 2010 mallit eivät kuitenkaan näytä kuin 1990 mallit, 1980 tai 1970 malleista puhumattakaan.

Se on kuitenkin hyvä juttu että itseturattuja raatoja ei nykyisin juurikaan valmistu.

Lue lisää

Onko käytetty mersu parempi vai huonompi kuin vastaavanhintainen uusi mikra?

mm. matkustajien määrä kertoo.

Mikä on autosi huippunopeus ja veneesi gph?

auton manuska ja veneen orc mittakirja kertoo

Onko viimeisen kahdenkymmenen vuoden kuluessa veneiden laatu parantunut vai huonontunut?

työkulujen kallistuessa veneiden laatu on huonontunut. enemmän venettä sai aiemmin.


Ovatko materiaalit parantuneet, huonontuneet vai samoja?

materiaalit ovat samoja.

Ovatko valmistusmenetelmät parantuneet huonontuneet vai samoja?

20 vuodessa veneiden sarjatuotanto ei ole muuttunut. jos bava ylpeilee aukkosahurirobotillaan, niin sillä ei ole mitään merkitystä veneen laatuun.

Onko veneiden suunnittelu parantunut vai huonontunut, ihan samalta 2010 mallit eivät kuitenkaan näytä kuin 1990 mallit, 1980 tai 1970 malleista puhumattakaan.

huonontunut, harvassa ovat uudet kilpapurjehtijoille suunnatut sarjatuotanto matkapurret.

65437u78 kirjoitti:

Onko käytetty mersu parempi vai huonompi kuin vastaavanhintainen uusi mikra?

mm. matkustajien määrä kertoo.

Mikä on autosi huippunopeus ja veneesi gph?

auton manuska ja veneen orc mittakirja kertoo

Onko viimeisen kahdenkymmenen vuoden kuluessa veneiden laatu parantunut vai huonontunut?

työkulujen kallistuessa veneiden laatu on huonontunut. enemmän venettä sai aiemmin.


Ovatko materiaalit parantuneet, huonontuneet vai samoja?

materiaalit ovat samoja.

Ovatko valmistusmenetelmät parantuneet huonontuneet vai samoja?

20 vuodessa veneiden sarjatuotanto ei ole muuttunut. jos bava ylpeilee aukkosahurirobotillaan, niin sillä ei ole mitään merkitystä veneen laatuun.

Onko veneiden suunnittelu parantunut vai huonontunut, ihan samalta 2010 mallit eivät kuitenkaan näytä kuin 1990 mallit, 1980 tai 1970 malleista puhumattakaan.

huonontunut, harvassa ovat uudet kilpapurjehtijoille suunnatut sarjatuotanto matkapurret.

Lue lisää

On se hienoa, että palstalla on humoristeja kirjoittelemassa.

65437u78 kirjoitti:

Onko käytetty mersu parempi vai huonompi kuin vastaavanhintainen uusi mikra?

mm. matkustajien määrä kertoo.

Mikä on autosi huippunopeus ja veneesi gph?

auton manuska ja veneen orc mittakirja kertoo

Onko viimeisen kahdenkymmenen vuoden kuluessa veneiden laatu parantunut vai huonontunut?

työkulujen kallistuessa veneiden laatu on huonontunut. enemmän venettä sai aiemmin.


Ovatko materiaalit parantuneet, huonontuneet vai samoja?

materiaalit ovat samoja.

Ovatko valmistusmenetelmät parantuneet huonontuneet vai samoja?

20 vuodessa veneiden sarjatuotanto ei ole muuttunut. jos bava ylpeilee aukkosahurirobotillaan, niin sillä ei ole mitään merkitystä veneen laatuun.

Onko veneiden suunnittelu parantunut vai huonontunut, ihan samalta 2010 mallit eivät kuitenkaan näytä kuin 1990 mallit, 1980 tai 1970 malleista puhumattakaan.

huonontunut, harvassa ovat uudet kilpapurjehtijoille suunnatut sarjatuotanto matkapurret.

Lue lisää

"Onko veneiden suunnittelu parantunut vai huonontunut, ihan samalta 2010 mallit eivät kuitenkaan näytä kuin 1990 mallit, 1980 tai 1970 malleista puhumattakaan.

huonontunut, harvassa ovat uudet kilpapurjehtijoille suunnatut sarjatuotanto matkapurret. "

Esitit sitten ihan itse argumentin, joka todistaa, että veneiden suunnittelu on nimenomaan PARANTUNUT.

11 kirjoitti:

"Onko veneiden suunnittelu parantunut vai huonontunut, ihan samalta 2010 mallit eivät kuitenkaan näytä kuin 1990 mallit, 1980 tai 1970 malleista puhumattakaan.

huonontunut, harvassa ovat uudet kilpapurjehtijoille suunnatut sarjatuotanto matkapurret. "

Esitit sitten ihan itse argumentin, joka todistaa, että veneiden suunnittelu on nimenomaan PARANTUNUT.

Lue lisää

kesämökkeilystä tulee mökkihöperöksi, ei hyvä suuntaus kenellekään.

Musta Pekka käteen.

Nopealla nettiveneen selaamisella 10k€ - 20k€ näyttää löytyvän muutama varsin hyväkin vene edulliseen hintaan.

Esimerkiksi vaikkapa FE 83:ien hintataso näyttää aika matalalta. Maxi Fenixin hinnalla kun näyttää saavan kaksi FE 83:a...

Sikäli olet oikeassa, että 1990 -luvulla rakennettua alle 30-jalkaista helposti käsiteltävää venettä ei montakaan löydy. Ei ainakaan kohtuuhinnalla.

14+9 kirjoitti:

Nopealla nettiveneen selaamisella 10k€ - 20k€ näyttää löytyvän muutama varsin hyväkin vene edulliseen hintaan.

Esimerkiksi vaikkapa FE 83:ien hintataso näyttää aika matalalta. Maxi Fenixin hinnalla kun näyttää saavan kaksi FE 83:a...

Sikäli olet oikeassa, että 1990 -luvulla rakennettua alle 30-jalkaista helposti käsiteltävää venettä ei montakaan löydy. Ei ainakaan kohtuuhinnalla.

Lue lisää

Onhan siellä monta Inferno 31 ja muita saman ikäisiä ja kokoisia, viimeisen päälle päivitettyjä
Miten ne poikkeaa uusista, paitsi että ovat puolta edulisempia.

14+9 kirjoitti:

Nopealla nettiveneen selaamisella 10k€ - 20k€ näyttää löytyvän muutama varsin hyväkin vene edulliseen hintaan.

Esimerkiksi vaikkapa FE 83:ien hintataso näyttää aika matalalta. Maxi Fenixin hinnalla kun näyttää saavan kaksi FE 83:a...

Sikäli olet oikeassa, että 1990 -luvulla rakennettua alle 30-jalkaista helposti käsiteltävää venettä ei montakaan löydy. Ei ainakaan kohtuuhinnalla.

Lue lisää

Niin, onhan noita hyviäkin veneitä aina joukossa.
Mutta mitenköhän helppoa 5-10 vuoden päästä saada nyt ostettu 70-luvun vene myytyä?
2000=> luvulla on ostettu paljon pieniäkin uusia veneitä (Bava, Delphia, Etap, Skippi, jne.), joiden hinnat tulee sitten olemaan tuolla 20-30teur nurkilla.

Tannis kirjoitti:

Niin, onhan noita hyviäkin veneitä aina joukossa.
Mutta mitenköhän helppoa 5-10 vuoden päästä saada nyt ostettu 70-luvun vene myytyä?
2000=> luvulla on ostettu paljon pieniäkin uusia veneitä (Bava, Delphia, Etap, Skippi, jne.), joiden hinnat tulee sitten olemaan tuolla 20-30teur nurkilla.

Lue lisää

40 -vuotiasta pitkäkölivenettä on tultu useammankin kerran kyselemään vaikka en ole sitä koskaan ollut myymässäkään.

Tannis kirjoitti:

Niin, onhan noita hyviäkin veneitä aina joukossa.
Mutta mitenköhän helppoa 5-10 vuoden päästä saada nyt ostettu 70-luvun vene myytyä?
2000=> luvulla on ostettu paljon pieniäkin uusia veneitä (Bava, Delphia, Etap, Skippi, jne.), joiden hinnat tulee sitten olemaan tuolla 20-30teur nurkilla.

Lue lisää

aina ostaa "loppuiäksi", miettimättä mitään jälleenmyyntiarvoja.

kuituvene kirjoitti:

40 -vuotiasta pitkäkölivenettä on tultu useammankin kerran kyselemään vaikka en ole sitä koskaan ollut myymässäkään.

Kyllähän sitä kyselijöitä ja jutun aihetta . . . mutta ostoaikeissa ei kuitenkaan ;)

Näitä riittää ;) kirjoitti:

Kyllähän sitä kyselijöitä ja jutun aihetta . . . mutta ostoaikeissa ei kuitenkaan ;)

En nyt tarkoittanut veneestä kyselijöitä vaan niitä jotka tulevat ostamaan. Kyllähän veneistä aina jutellaan.

30 jalkaa riittää kirjoitti:

Onhan siellä monta Inferno 31 ja muita saman ikäisiä ja kokoisia, viimeisen päälle päivitettyjä
Miten ne poikkeaa uusista, paitsi että ovat puolta edulisempia.

Hyvä kysymys.

Ei ainakaan niin että ovat puolta edullisempia, paitsi jos joku uusi enintään 7,8 metrin vesilinjalla ja enintään 3 m leveä vene maksaa 128 000 euroa.
http://www.nettivene.com/purjevene/inferno/389651

Silleenhän tuo poikkeaa että rungon ja sisustuksen lisäksi kone, lämmitin, takila ja moni muu asia on 19 vuotta vanhoja. No, mitenkä ne poikkeavat uudesta :-O

4+20 kirjoitti:

Hyvä kysymys.

Ei ainakaan niin että ovat puolta edullisempia, paitsi jos joku uusi enintään 7,8 metrin vesilinjalla ja enintään 3 m leveä vene maksaa 128 000 euroa.
http://www.nettivene.com/purjevene/inferno/389651

Silleenhän tuo poikkeaa että rungon ja sisustuksen lisäksi kone, lämmitin, takila ja moni muu asia on 19 vuotta vanhoja. No, mitenkä ne poikkeavat uudesta :-O

Lue lisää

Olisiko niin että 19 vuotta vanhalla koneella, takilalla, lämmittimellä ja jopa rungolla on 19 vuotta vähemmän käyttöikää jäljellä kuin uudella?

Tuollahan ei tietysti ole paljon merkitystä jos venettä ei tarvitse kovin monta vuotta eikä sen jälleenmyyntiarvollakaan ole juuri merkitystä

Kun juuri niitä 70 -80 luvun vehkeitä siinä 15-20 kiloeuron hintaluokassa minultakin porukka kyselee.
Nuoret perheet ja aloittavat purjehtijat on sellaisia, että ne hakee isompaa ja uudempaa. Hyvää satamamukavuutta ja sellasta. Mutta kaltaiseni, joilta on jo lapset lentäneet pesästä hakee taas jotain muuta: Joko sporttisempaa ja hyvin purjehtivaa kuten minä, tai sitten vakaata ja lujaa pitkäkölistä, kuten monet mun kaverit. Ja kokoluokka sellanen, että on yksin purjehdittavissa ja kaksin asuttavissa. Siihen ne noin 20 kiloeuron 30 jalkaset sopii hyvin.

Yksi kaverini on nyt 15 vuotta etsinyt erästä 70 luvun venettä, sopivaa ei ole sattunut kohdalle. Viimeviikolla vielä luultiin, että nyt se löytyi! Mutta survey-raportti oli niin surullista luettavaa, että kauppa peruuntui.

Nyt purjehdin itse Inferno 29:llä, mutta pidän silmät auki, jos sopiva 70 lukuinen löytyisi. Etsiskelen She kolmekutosta. Siinä olisi mulle venettä loppuiäksi. No okei, se ei ihan mahdu tuohon 20 kiloeuroon, mutta kolmeenkymppiin jo mahtuukin. Varsinkin jos löydän "projektin", josta saan tehdä itse mieleiseni, vähän kerrassaan kuten tein nykyisellekin. Eikä se ole kovin sporttinen, mutta vakaa ja turvallinen kokoisekseen pitkillekin reissuille.

Käytetyille autoillekin löytyy tarvitsija. Kaikissa hintaluokissa. Niin myös veneille, koska ne on vielä paljon pitkäikäisempiä. Ja koska nykyveneitä (uusista) ei löydy kaikille sopivia, niin niille iäkkäämmillekin on oikeasti kysyntää!

4+20 kirjoitti:

Hyvä kysymys.

Ei ainakaan niin että ovat puolta edullisempia, paitsi jos joku uusi enintään 7,8 metrin vesilinjalla ja enintään 3 m leveä vene maksaa 128 000 euroa.
http://www.nettivene.com/purjevene/inferno/389651

Silleenhän tuo poikkeaa että rungon ja sisustuksen lisäksi kone, lämmitin, takila ja moni muu asia on 19 vuotta vanhoja. No, mitenkä ne poikkeavat uudesta :-O

Lue lisää

Mun vene, joka ei tosiaankaan ole myytävänä, on nyt 25 v vanha, ostaessa 10 v. Moottori on kertaallen perushuollettu, kansi ja pakosarja vaihdettu. Korjaamolla todettiin noineen kestävän vielä toiset samanmoiset ongelmitta. Uusittu on lämmitin, mittaristo, autopilotti, kylmäkoneisto, myrskyfokkaa lukuun ottamatta kaikki purjeet, koko juokseva riki, salongin tekstiilit ja joukko muuta tilpehööriä. Vanhaa on runko, sisustuksen puutyö ja suurin osa seisovaa rikiä. Täydennyksiä ja parannuksia tulee joka vuosi. Niin sanotusti täydellisesti varustettu uusi, olipa kallis tai halpis, on täysi raakile. Lisäksi, jos nyt luovuttaisin veneen jollekin toiselle, olisi antaa uudelle omistajalle huomattava tietopaketti trimmiohjeista alkaen. Omiani en tietenkään myydessä saisi pois, mutta omat kulut olisivat sittenkin pientä verrattuna uuden veneen hankintaan, rakenteluun ja ylläpitoon samalla aikavälillä. Siten ne poikkeavat uudesta.

-Mika- kirjoitti:

Kun juuri niitä 70 -80 luvun vehkeitä siinä 15-20 kiloeuron hintaluokassa minultakin porukka kyselee.
Nuoret perheet ja aloittavat purjehtijat on sellaisia, että ne hakee isompaa ja uudempaa. Hyvää satamamukavuutta ja sellasta. Mutta kaltaiseni, joilta on jo lapset lentäneet pesästä hakee taas jotain muuta: Joko sporttisempaa ja hyvin purjehtivaa kuten minä, tai sitten vakaata ja lujaa pitkäkölistä, kuten monet mun kaverit. Ja kokoluokka sellanen, että on yksin purjehdittavissa ja kaksin asuttavissa. Siihen ne noin 20 kiloeuron 30 jalkaset sopii hyvin.

Yksi kaverini on nyt 15 vuotta etsinyt erästä 70 luvun venettä, sopivaa ei ole sattunut kohdalle. Viimeviikolla vielä luultiin, että nyt se löytyi! Mutta survey-raportti oli niin surullista luettavaa, että kauppa peruuntui.

Nyt purjehdin itse Inferno 29:llä, mutta pidän silmät auki, jos sopiva 70 lukuinen löytyisi. Etsiskelen She kolmekutosta. Siinä olisi mulle venettä loppuiäksi. No okei, se ei ihan mahdu tuohon 20 kiloeuroon, mutta kolmeenkymppiin jo mahtuukin. Varsinkin jos löydän "projektin", josta saan tehdä itse mieleiseni, vähän kerrassaan kuten tein nykyisellekin. Eikä se ole kovin sporttinen, mutta vakaa ja turvallinen kokoisekseen pitkillekin reissuille.

Käytetyille autoillekin löytyy tarvitsija. Kaikissa hintaluokissa. Niin myös veneille, koska ne on vielä paljon pitkäikäisempiä. Ja koska nykyveneitä (uusista) ei löydy kaikille sopivia, niin niille iäkkäämmillekin on oikeasti kysyntää!

Lue lisää

tollanen she 36 oli vähän aikaa sitten enklannissa myynnissä. Vaikutti ihan kiinnostavalta, mutta mikä siitä sinusta tekee niin hienon muihin verrattuna. Ihan siis mielenkiinnosta, hinta oli asiallinen, kiinnosti itseänikin.

joopajoo2 kirjoitti:

tollanen she 36 oli vähän aikaa sitten enklannissa myynnissä. Vaikutti ihan kiinnostavalta, mutta mikä siitä sinusta tekee niin hienon muihin verrattuna. Ihan siis mielenkiinnosta, hinta oli asiallinen, kiinnosti itseänikin.

Lue lisää

Oikeastaan homma lähti liikkeelle SK (SveaKryssare) 36 veneestä. Sellasta olin ostamassa jokunen vuosi sitten. Kulkee kuin juna, purjepinta-alaa riittävästi, kestää keliä, halkoo vasta-aallot nätisti jne. Niin kuin isoille vesille suunnityellun veneen pitääkin. Mutta ne on varhaista sandwich-rakennetta! Koepurjehtimassani yksilössä oli kansi delaminoitunut pahasti ja rungossa oli kosteutta väliaineessa liikaa.

Siispä etsimään muita saman kokoluokan samantyylisiä veneitä. Swanit on liian kallita, mutta briteissä tehty Sparkman & Stephensin suunnittelema She 36 olisi oikeaa kokoluokkaa ja se on umpilaminaattia! Ja eikös tää nuori aussityttö just kiertänyt pallon yksinään tuon pienemmällä versiolla, eli She 34:lla? Nuo on todella paksua umpikamaa ja tehty kestämään ihan mitä vaan. Ja silti kokoluokaltaan sellaisia, että ne on hallittavissa yksinkin kelissä kuin kelissä. Seuraavan kerran kun työnantaja taas "järkeistää" toimintojaan, toivon olevani tarpeettomien listalla. Vuoden palkka ilman työvelvoitetta, sillon mä lähden. Ja olis kiva, jos olis oikeanlainen vene silloin valmiina.

Kaverini haluaa Norlin 34:n tai mielummin 37:n, ja mä haluan S&S 36:n. ollaan me hulluja... ;-)

Huomasin sen briteissä myynnissä olleen kolmekutosen, mutta myöhästyin vähän. Se oli just myyty kun otin ekan kerran yhteyttä brokeriin.

-Mika- kirjoitti:

Oikeastaan homma lähti liikkeelle SK (SveaKryssare) 36 veneestä. Sellasta olin ostamassa jokunen vuosi sitten. Kulkee kuin juna, purjepinta-alaa riittävästi, kestää keliä, halkoo vasta-aallot nätisti jne. Niin kuin isoille vesille suunnityellun veneen pitääkin. Mutta ne on varhaista sandwich-rakennetta! Koepurjehtimassani yksilössä oli kansi delaminoitunut pahasti ja rungossa oli kosteutta väliaineessa liikaa.

Siispä etsimään muita saman kokoluokan samantyylisiä veneitä. Swanit on liian kallita, mutta briteissä tehty Sparkman & Stephensin suunnittelema She 36 olisi oikeaa kokoluokkaa ja se on umpilaminaattia! Ja eikös tää nuori aussityttö just kiertänyt pallon yksinään tuon pienemmällä versiolla, eli She 34:lla? Nuo on todella paksua umpikamaa ja tehty kestämään ihan mitä vaan. Ja silti kokoluokaltaan sellaisia, että ne on hallittavissa yksinkin kelissä kuin kelissä. Seuraavan kerran kun työnantaja taas "järkeistää" toimintojaan, toivon olevani tarpeettomien listalla. Vuoden palkka ilman työvelvoitetta, sillon mä lähden. Ja olis kiva, jos olis oikeanlainen vene silloin valmiina.

Kaverini haluaa Norlin 34:n tai mielummin 37:n, ja mä haluan S&S 36:n. ollaan me hulluja... ;-)

Huomasin sen briteissä myynnissä olleen kolmekutosen, mutta myöhästyin vähän. Se oli just myyty kun otin ekan kerran yhteyttä brokeriin.

Lue lisää

Sailing Today lehden kesäkuun 2003 numerossa oli veneen koepurjehdus (voin skannata sinulle kopion) ja silloin minäkin ihastuin ko. veneeseen, vaikka mutkan kautta päädyinkin kotimaiseen merkkiin. Survey-raportit kuuluvat samaan kategoriaan kuin omakotitalojen kuntoraportit; pölyimurikauppiaan koulutuksella rahastetaan kädettömiä. Niihin ei kannata 70-luvun veneen ostajan rahojaan tuhlata, sillä tosiostaja varautuu joka tapauksessa korjauksiin, ellei ole näyttöä tehdyistä korjauksista.

s411 kirjoitti:

Sailing Today lehden kesäkuun 2003 numerossa oli veneen koepurjehdus (voin skannata sinulle kopion) ja silloin minäkin ihastuin ko. veneeseen, vaikka mutkan kautta päädyinkin kotimaiseen merkkiin. Survey-raportit kuuluvat samaan kategoriaan kuin omakotitalojen kuntoraportit; pölyimurikauppiaan koulutuksella rahastetaan kädettömiä. Niihin ei kannata 70-luvun veneen ostajan rahojaan tuhlata, sillä tosiostaja varautuu joka tapauksessa korjauksiin, ellei ole näyttöä tehdyistä korjauksista.

Lue lisää

Blocketissakin yksi Sparkman&stephans she 36 myynnissä.

http://www.blocket.se/stockholm/Sparkman_stephans_she_36_29059134.htm?ca=1_5&w=3&last=1

Olisko jottain 45 000€ nyky kurssilla.

mitenkäkö? kirjoitti:

Mun vene, joka ei tosiaankaan ole myytävänä, on nyt 25 v vanha, ostaessa 10 v. Moottori on kertaallen perushuollettu, kansi ja pakosarja vaihdettu. Korjaamolla todettiin noineen kestävän vielä toiset samanmoiset ongelmitta. Uusittu on lämmitin, mittaristo, autopilotti, kylmäkoneisto, myrskyfokkaa lukuun ottamatta kaikki purjeet, koko juokseva riki, salongin tekstiilit ja joukko muuta tilpehööriä. Vanhaa on runko, sisustuksen puutyö ja suurin osa seisovaa rikiä. Täydennyksiä ja parannuksia tulee joka vuosi. Niin sanotusti täydellisesti varustettu uusi, olipa kallis tai halpis, on täysi raakile. Lisäksi, jos nyt luovuttaisin veneen jollekin toiselle, olisi antaa uudelle omistajalle huomattava tietopaketti trimmiohjeista alkaen. Omiani en tietenkään myydessä saisi pois, mutta omat kulut olisivat sittenkin pientä verrattuna uuden veneen hankintaan, rakenteluun ja ylläpitoon samalla aikavälillä. Siten ne poikkeavat uudesta.

Lue lisää

"mitenkäkö?" kirjoitti:
"Moottori on kertaallen perushuollettu, kansi ja pakosarja vaihdettu... Uusittu on lämmitin, mittaristo, autopilotti, kylmäkoneisto, myrskyfokkaa lukuun ottamatta kaikki purjeet, koko juokseva riki, salongin tekstiilit ja joukko muuta tilpehööriä. Vanhaa on runko, sisustuksen puutyö ja suurin osa seisovaa rikiä. Täydennyksiä ja parannuksia tulee joka vuosi"

Noinhan se menee. Uuden veneen hankkijalla on alussa varustelukustannuksia, jotka voi mahdollisesti jakaa osin toteutettaviksi muutaman vuoden kuluessa. Sen jälkeen menee ehken kymmenkunta vuotta kunnes alkaa vuosittainen päivitys ja peruskorjaustarve, mikäli puhutaan cruisingista, kilpailijoille varustelukierre ei lopu eka vuosiksi.

Silti 25 vuotias vene ei vastaa uutta, se on 25 vuotta vanhempaa suunnittelua, rakenteet (myös runko ja kansi ja riki) väsyvät mikäli venettä on myös käytetty. Vanha on yhtäkaikki vanha, parhaiten aikaa kestänevät lyijyköli ja massiivitavarasta hyvin tehty tiikkisisustus. Venettä pitääkin hoitaa kuten edellinen kirjoittaja on tehnyt, mutta eihän se siitä uutta tai edes uuden veroista tee vaikka olisikin sen jo oppinut trimmaamaan. Lukekaapa ajatuksella läpi kaikki mitä tuossa on uusittu ja miettikää loppuuko tuo uusimis-, korjaus- ja päivitystarve sen jälkeen kun vene on 25 vuotias, vai onko mahdollista että yhä suurempia remontteja on edessä veneen vanhentuessa?

Eihän tuollaista mieleistä venettä tietenkään kannata myydä, turha siis edes laittaa Nettiveneen sivuille tyrkylle älyttömällä ylihinnallakaan. Seilaa menemään ja ole tyytyväinen! Eihän asumismukavuttani lisää se tieto että taloni on miljoonan arvoinen, tai purjehdusnautintoni on riippumaton siitä onko vene kolmenkymmenen vai kahdeksankymmenen tonnin arvoinen, jos en ole niitä myymässä!

s411 kirjoitti:

Sailing Today lehden kesäkuun 2003 numerossa oli veneen koepurjehdus (voin skannata sinulle kopion) ja silloin minäkin ihastuin ko. veneeseen, vaikka mutkan kautta päädyinkin kotimaiseen merkkiin. Survey-raportit kuuluvat samaan kategoriaan kuin omakotitalojen kuntoraportit; pölyimurikauppiaan koulutuksella rahastetaan kädettömiä. Niihin ei kannata 70-luvun veneen ostajan rahojaan tuhlata, sillä tosiostaja varautuu joka tapauksessa korjauksiin, ellei ole näyttöä tehdyistä korjauksista.

Lue lisää

Se olisi mukava saada, se koepurjehdusjuttu siis. Meilini on vene345 ät suomi24.fi
Tuohon jos viitsit sen jutun laittaa, niin olisin kiitollinen.

Surveystä: Onhan noita veijareita kaikenlaisia. Tämä oli Vesa Salon(Vinces) suosittelema, on kuulemma käyttänyt ennenkin samaa kaveria. Ja olihan se hyvä. Raportti on 66 sivuinen ja yksityiskohtainen. Mukana yli sata detaljikuvaa jne. Vene vaan oli pommi. Esim: pohjan remppa oli tehty, mutta huonosti. Gelkkarit poistettu ja jollain muovikitillä huonosti ja KUIVAAMATTA tasotettu pohja, ja sekin tehty huonosti. Ja siinä sitten epoksi päällä. Rungossa kosteutta niin paljon, että mittarista loppui asteikko!! Ja selviä isoja osmoosirakkuloita...

Ja sama jatkui kajuutan katossa ja jopa kannessa. Kosteutta aivan liikaa. Ja kansiremppakin tehty hutiloiden, tiikkien jatkosaumoja oli tehty ilman kittiä, ihan suorana puskusaumana vaan. Ja siksi kosteutta myös kannessa pirusti.

Laipioita irti, pilssi maalattu sellasenaan paskojen yli, mutta silti näkyi kuvissa, että vettä oli seissyt pilssissä piripintaan ja pitkään... jne jne... Sääli, koska noita Norlin 37 -veneitäkään ei usein ole myynnissä ja kaveri haluaa just sellasen.

2000 -luvun veneitä oon hakenut ilman survaytakin, mutta just vanhemmissa veneissä se on mielestäni tarpeellinen.

4+9 kirjoitti:

"mitenkäkö?" kirjoitti:
"Moottori on kertaallen perushuollettu, kansi ja pakosarja vaihdettu... Uusittu on lämmitin, mittaristo, autopilotti, kylmäkoneisto, myrskyfokkaa lukuun ottamatta kaikki purjeet, koko juokseva riki, salongin tekstiilit ja joukko muuta tilpehööriä. Vanhaa on runko, sisustuksen puutyö ja suurin osa seisovaa rikiä. Täydennyksiä ja parannuksia tulee joka vuosi"

Noinhan se menee. Uuden veneen hankkijalla on alussa varustelukustannuksia, jotka voi mahdollisesti jakaa osin toteutettaviksi muutaman vuoden kuluessa. Sen jälkeen menee ehken kymmenkunta vuotta kunnes alkaa vuosittainen päivitys ja peruskorjaustarve, mikäli puhutaan cruisingista, kilpailijoille varustelukierre ei lopu eka vuosiksi.

Silti 25 vuotias vene ei vastaa uutta, se on 25 vuotta vanhempaa suunnittelua, rakenteet (myös runko ja kansi ja riki) väsyvät mikäli venettä on myös käytetty. Vanha on yhtäkaikki vanha, parhaiten aikaa kestänevät lyijyköli ja massiivitavarasta hyvin tehty tiikkisisustus. Venettä pitääkin hoitaa kuten edellinen kirjoittaja on tehnyt, mutta eihän se siitä uutta tai edes uuden veroista tee vaikka olisikin sen jo oppinut trimmaamaan. Lukekaapa ajatuksella läpi kaikki mitä tuossa on uusittu ja miettikää loppuuko tuo uusimis-, korjaus- ja päivitystarve sen jälkeen kun vene on 25 vuotias, vai onko mahdollista että yhä suurempia remontteja on edessä veneen vanhentuessa?

Eihän tuollaista mieleistä venettä tietenkään kannata myydä, turha siis edes laittaa Nettiveneen sivuille tyrkylle älyttömällä ylihinnallakaan. Seilaa menemään ja ole tyytyväinen! Eihän asumismukavuttani lisää se tieto että taloni on miljoonan arvoinen, tai purjehdusnautintoni on riippumaton siitä onko vene kolmenkymmenen vai kahdeksankymmenen tonnin arvoinen, jos en ole niitä myymässä!

Lue lisää

Suunnittelu on vanhempaa. Muutamin osin muutos oli huonompaan päin viimeksi venettä vaihtaessa 10 v nuorempaan designiin, toisaalta taas parannustakin tullut. Aivan samoin olisi, jos nyt vaihtaisi uuteen, absoluuttista paremmuutta ei ole. Kilpailuissa tuppaavat nykyisetkin saamaan purjehdituissa ajoissa monta kertaa saamaan turpiinsa hyviltä 70-lukulaisilta, varsinkin yhdeltä tietyltä. Ei siis ratkaiseva tekijä sekään, tilavuutta kyllä samaan mittaan on tullut paljon lisää, jos sillä on merkitystä.

Terveelle rungolle 25 v ei ole mikään ikä, väsymisen puolesta ikää on rungolla enemmän jäljellä kuin omistajalla. Riki ehkä meneekin vaihtoon jollain aikavälillä, mutta ainakaan 25 v kohdalla merkkejä tarpeesta ei ole näkyvillä. Suomea vaikeammissa olosuhteissa 25 v olisi korroosion takia jo hyväkin saavutus alumiinimastolle.

Uuden veneen varustelu oman malliseksi vie helposti viitisen vuotta, joista pari ensimmäistä tapellaan vielä takuukorjausten kanssa, lähinnä laiteasennusten osalta. Viimeistään kymmenen vuoden kohdalla sitten alkaa päivityskierto, joka jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Olisiko siinä sitten se viiden vuoden jakso suhteellisen huoletonta aikaa uuden veneen ostajalla? Monesti taitaa siinäkin se toinen omistaja poimia hedelmät. Kun nyt sellaisen 25-vuotiaan veneen omistaa ja on omistanut jo 15 v, osaa aika hyvin ennakoida myös tulevaisuuden tarpeet. Jonain vuonna on tietysti enemmän laiteltavaa kuin toisena, mutta ei mitään suuria rysäyksiä edes pitkällä tähtäimellä.

Paitsi että ei kannata myydä, ei myöskään halua. Tulipa tässä tämän keskustelun innoittamana katsottua nettiveneen tarjonta. Siellä ei ollut mitään intohimoja herättävää tarjolla, muutama kelvollinen kyllä. Uusissakin olisi muutama harva omaa silmää miellyttävä, mutta tuskinpa edes kohtuullinen lottovoitto veisi kaupoille. Sellaisen munkin kohdalla varmaan menisi koko purjekerta uusiksi ja mastokin vaihtuisi hiilikuituiseen. Nykyisilläänkin kelpaa vielä perinnöksi seuraavalle polvelle. Edellinekään omistaja ei varsinaisesti halunnut myydä, mutta vaimo halusi talon eikä venettä. Eli tosiaan, seilaan menemään hyvinkin tyytyväisenä, eikä tarvitse edes hävetä kiinnittymistä yhdenkään uudemman veneen rinnalle.

-Mika- kirjoitti:

Se olisi mukava saada, se koepurjehdusjuttu siis. Meilini on vene345 ät suomi24.fi
Tuohon jos viitsit sen jutun laittaa, niin olisin kiitollinen.

Surveystä: Onhan noita veijareita kaikenlaisia. Tämä oli Vesa Salon(Vinces) suosittelema, on kuulemma käyttänyt ennenkin samaa kaveria. Ja olihan se hyvä. Raportti on 66 sivuinen ja yksityiskohtainen. Mukana yli sata detaljikuvaa jne. Vene vaan oli pommi. Esim: pohjan remppa oli tehty, mutta huonosti. Gelkkarit poistettu ja jollain muovikitillä huonosti ja KUIVAAMATTA tasotettu pohja, ja sekin tehty huonosti. Ja siinä sitten epoksi päällä. Rungossa kosteutta niin paljon, että mittarista loppui asteikko!! Ja selviä isoja osmoosirakkuloita...

Ja sama jatkui kajuutan katossa ja jopa kannessa. Kosteutta aivan liikaa. Ja kansiremppakin tehty hutiloiden, tiikkien jatkosaumoja oli tehty ilman kittiä, ihan suorana puskusaumana vaan. Ja siksi kosteutta myös kannessa pirusti.

Laipioita irti, pilssi maalattu sellasenaan paskojen yli, mutta silti näkyi kuvissa, että vettä oli seissyt pilssissä piripintaan ja pitkään... jne jne... Sääli, koska noita Norlin 37 -veneitäkään ei usein ole myynnissä ja kaveri haluaa just sellasen.

2000 -luvun veneitä oon hakenut ilman survaytakin, mutta just vanhemmissa veneissä se on mielestäni tarpeellinen.

Lue lisää

Yhdelle jo edesmenneelle tutulle tuli She 36 uutena, ymmärtääkseni ensimmäinen Suomeen tuotu. Silloin se määriteltiin köyhän miehen Swaniksi, olihan yhdennäköisyys ilmeinen. Ja vastaavia samannäköisiä tulikin sitten vuosien varrella monelta veistämöltä. She 36 vaikutti tukevalta rakenteelta, sen suhteen en muista huomauttamista olleen. Alkuperäinen ratkaisu kannessa oli kyllä teak-jäljitelmä, jossa "kittiraidat" olivat koholla ja vahvasti karhennettuja liukuesteeksi. Oikea teak oli siis luultavasti asennettu siihen pommiin jälkeenpäin. Teakin takavuosienkin kuutiohinnan huomioon ottaen säästö oli tehty hölmössä paikassa saumoissa.

-Mika- kirjoitti:

Kun juuri niitä 70 -80 luvun vehkeitä siinä 15-20 kiloeuron hintaluokassa minultakin porukka kyselee.
Nuoret perheet ja aloittavat purjehtijat on sellaisia, että ne hakee isompaa ja uudempaa. Hyvää satamamukavuutta ja sellasta. Mutta kaltaiseni, joilta on jo lapset lentäneet pesästä hakee taas jotain muuta: Joko sporttisempaa ja hyvin purjehtivaa kuten minä, tai sitten vakaata ja lujaa pitkäkölistä, kuten monet mun kaverit. Ja kokoluokka sellanen, että on yksin purjehdittavissa ja kaksin asuttavissa. Siihen ne noin 20 kiloeuron 30 jalkaset sopii hyvin.

Yksi kaverini on nyt 15 vuotta etsinyt erästä 70 luvun venettä, sopivaa ei ole sattunut kohdalle. Viimeviikolla vielä luultiin, että nyt se löytyi! Mutta survey-raportti oli niin surullista luettavaa, että kauppa peruuntui.

Nyt purjehdin itse Inferno 29:llä, mutta pidän silmät auki, jos sopiva 70 lukuinen löytyisi. Etsiskelen She kolmekutosta. Siinä olisi mulle venettä loppuiäksi. No okei, se ei ihan mahdu tuohon 20 kiloeuroon, mutta kolmeenkymppiin jo mahtuukin. Varsinkin jos löydän "projektin", josta saan tehdä itse mieleiseni, vähän kerrassaan kuten tein nykyisellekin. Eikä se ole kovin sporttinen, mutta vakaa ja turvallinen kokoisekseen pitkillekin reissuille.

Käytetyille autoillekin löytyy tarvitsija. Kaikissa hintaluokissa. Niin myös veneille, koska ne on vielä paljon pitkäikäisempiä. Ja koska nykyveneitä (uusista) ei löydy kaikille sopivia, niin niille iäkkäämmillekin on oikeasti kysyntää!

Lue lisää

optarillakin pääsee pitkälle, on 97% kipparista kiinni, miten matka onnistuu. jos inf 29 ei kelpaa valtamerille, niin sitten mini transat veneet ovat vain median höpinää, eikä todellisuutta.

mitenkäkö kirjoitti:

Suunnittelu on vanhempaa. Muutamin osin muutos oli huonompaan päin viimeksi venettä vaihtaessa 10 v nuorempaan designiin, toisaalta taas parannustakin tullut. Aivan samoin olisi, jos nyt vaihtaisi uuteen, absoluuttista paremmuutta ei ole. Kilpailuissa tuppaavat nykyisetkin saamaan purjehdituissa ajoissa monta kertaa saamaan turpiinsa hyviltä 70-lukulaisilta, varsinkin yhdeltä tietyltä. Ei siis ratkaiseva tekijä sekään, tilavuutta kyllä samaan mittaan on tullut paljon lisää, jos sillä on merkitystä.

Terveelle rungolle 25 v ei ole mikään ikä, väsymisen puolesta ikää on rungolla enemmän jäljellä kuin omistajalla. Riki ehkä meneekin vaihtoon jollain aikavälillä, mutta ainakaan 25 v kohdalla merkkejä tarpeesta ei ole näkyvillä. Suomea vaikeammissa olosuhteissa 25 v olisi korroosion takia jo hyväkin saavutus alumiinimastolle.

Uuden veneen varustelu oman malliseksi vie helposti viitisen vuotta, joista pari ensimmäistä tapellaan vielä takuukorjausten kanssa, lähinnä laiteasennusten osalta. Viimeistään kymmenen vuoden kohdalla sitten alkaa päivityskierto, joka jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Olisiko siinä sitten se viiden vuoden jakso suhteellisen huoletonta aikaa uuden veneen ostajalla? Monesti taitaa siinäkin se toinen omistaja poimia hedelmät. Kun nyt sellaisen 25-vuotiaan veneen omistaa ja on omistanut jo 15 v, osaa aika hyvin ennakoida myös tulevaisuuden tarpeet. Jonain vuonna on tietysti enemmän laiteltavaa kuin toisena, mutta ei mitään suuria rysäyksiä edes pitkällä tähtäimellä.

Paitsi että ei kannata myydä, ei myöskään halua. Tulipa tässä tämän keskustelun innoittamana katsottua nettiveneen tarjonta. Siellä ei ollut mitään intohimoja herättävää tarjolla, muutama kelvollinen kyllä. Uusissakin olisi muutama harva omaa silmää miellyttävä, mutta tuskinpa edes kohtuullinen lottovoitto veisi kaupoille. Sellaisen munkin kohdalla varmaan menisi koko purjekerta uusiksi ja mastokin vaihtuisi hiilikuituiseen. Nykyisilläänkin kelpaa vielä perinnöksi seuraavalle polvelle. Edellinekään omistaja ei varsinaisesti halunnut myydä, mutta vaimo halusi talon eikä venettä. Eli tosiaan, seilaan menemään hyvinkin tyytyväisenä, eikä tarvitse edes hävetä kiinnittymistä yhdenkään uudemman veneen rinnalle.

Lue lisää

Ettei tarvitse "hävetä" yhdenkään uudemman rinnalle - on muuten aika pitkälle sitten henkilökohtainen mielipide kysymys ;), joskaan nyt epäilen että yleensäkään "hävetään" venettään.

19 kirjoitti:

Ettei tarvitse "hävetä" yhdenkään uudemman rinnalle - on muuten aika pitkälle sitten henkilökohtainen mielipide kysymys ;), joskaan nyt epäilen että yleensäkään "hävetään" venettään.

Lue lisää

olenko aivan väärässä teoriassani, että koska maailmalla on paljon myynnissä parin vuoden ikäisiä pursia, moni on tajunnut, että aivan uusi purjevene on ollut virheinvestointi varsinkin kyseisten omistajien talouden kannalta.

543222t kirjoitti:

olenko aivan väärässä teoriassani, että koska maailmalla on paljon myynnissä parin vuoden ikäisiä pursia, moni on tajunnut, että aivan uusi purjevene on ollut virheinvestointi varsinkin kyseisten omistajien talouden kannalta.

Lue lisää

Vanaattisilla oman aatteen kannattajilla löytyy aina selitys, joka kääntää asiat mallilleen. Puhuit sie sitten politiikasta, uskonnosta tai oman paatin tapaisen sopivuudesta muillekin.

19 kirjoitti:

Ettei tarvitse "hävetä" yhdenkään uudemman rinnalle - on muuten aika pitkälle sitten henkilökohtainen mielipide kysymys ;), joskaan nyt epäilen että yleensäkään "hävetään" venettään.

Lue lisää

Jouko Turkka on kirjoittanut kirjan nimeltä Häpeä. Elämää taidetaan siinä selittää juuri häpeällä ja häpeän välttämisellä, häpeän josta ei juuri puhuta. Heh.

Sykolooki kirjoitti:

Vanaattisilla oman aatteen kannattajilla löytyy aina selitys, joka kääntää asiat mallilleen. Puhuit sie sitten politiikasta, uskonnosta tai oman paatin tapaisen sopivuudesta muillekin.

Lue lisää

teksti on kuin toisten rahoilla elelevän uskovaisen uuden veneen omistavan eläkeläisen, joka vie keskustelun aina henkilökohtaiselle tasolle, koskei itse asiasta ole mitään kirjoitetettavaa.

543222t kirjoitti:

olenko aivan väärässä teoriassani, että koska maailmalla on paljon myynnissä parin vuoden ikäisiä pursia, moni on tajunnut, että aivan uusi purjevene on ollut virheinvestointi varsinkin kyseisten omistajien talouden kannalta.

Lue lisää

Uusia malleja pukkaa

älykääpiö^ kirjoitti:

Uusia malleja pukkaa

Monessa uudessa mallissa ei ole merkittävää kehitystä verrattuna parin vuoden takaisiin, pikemminkin päinvastoin, varusteita ja suorituskykyä saa aina vaan vähemmän. Inflaatio on ollut hirmuinen purjeveneiden hinnoissa, vrt mitä samanlainen purjevene maksoi 15 vuotta sitten.

543222t kirjoitti:

olenko aivan väärässä teoriassani, että koska maailmalla on paljon myynnissä parin vuoden ikäisiä pursia, moni on tajunnut, että aivan uusi purjevene on ollut virheinvestointi varsinkin kyseisten omistajien talouden kannalta.

Lue lisää

Uusi Havukka-ahon ajattelija on syntynyt:
"koska maailmalla on paljon myynnissä parin vuoden ikäisiä pursia, moni on tajunnut, että aivan uusi purjevene on ollut virheinvestointi"

Ja samalla logiikalla, uudet asunnot ovat virheinvestointi, koska lähes uusia on paljon myynnissä.
Ja vielä uudet autotkin, koska vasta on paljon myynnissä vain vähän käytettynä.

Eikö mieleesi ole tullut, että jihmisten elämäntilanteisiin voi tulla yllättäviä muutoksia ja jotkut vain haluavat vaihtaa vielä uudempaan tai isompaan. Ainut tuntemani lähes uuden veneen myynti johtui veneen omistajan vaimon sairastumisesta.

Voit silti pitää älyttömän mielipiteesi. Ja varmasti pidätkin.

17 kirjoitti:

Uusi Havukka-ahon ajattelija on syntynyt:
"koska maailmalla on paljon myynnissä parin vuoden ikäisiä pursia, moni on tajunnut, että aivan uusi purjevene on ollut virheinvestointi"

Ja samalla logiikalla, uudet asunnot ovat virheinvestointi, koska lähes uusia on paljon myynnissä.
Ja vielä uudet autotkin, koska vasta on paljon myynnissä vain vähän käytettynä.

Eikö mieleesi ole tullut, että jihmisten elämäntilanteisiin voi tulla yllättäviä muutoksia ja jotkut vain haluavat vaihtaa vielä uudempaan tai isompaan. Ainut tuntemani lähes uuden veneen myynti johtui veneen omistajan vaimon sairastumisesta.

Voit silti pitää älyttömän mielipiteesi. Ja varmasti pidätkin.

Lue lisää

Missä on sitä jengiä joka myy pari vuotta vanhaa?

17 kirjoitti:

Uusi Havukka-ahon ajattelija on syntynyt:
"koska maailmalla on paljon myynnissä parin vuoden ikäisiä pursia, moni on tajunnut, että aivan uusi purjevene on ollut virheinvestointi"

Ja samalla logiikalla, uudet asunnot ovat virheinvestointi, koska lähes uusia on paljon myynnissä.
Ja vielä uudet autotkin, koska vasta on paljon myynnissä vain vähän käytettynä.

Eikö mieleesi ole tullut, että jihmisten elämäntilanteisiin voi tulla yllättäviä muutoksia ja jotkut vain haluavat vaihtaa vielä uudempaan tai isompaan. Ainut tuntemani lähes uuden veneen myynti johtui veneen omistajan vaimon sairastumisesta.

Voit silti pitää älyttömän mielipiteesi. Ja varmasti pidätkin.

Lue lisää

kyse on lähinnä 40 jalkaisista, vähän alle ja yli. Monet pitävät n. 40 jalkaa järkevänä matkapurren maksimikokona, ei siis näissä tapauksissa ole syynä isompaan vaihto tai että pari vuotta uudemppi vene toisi jotain uutta.

heräteveneet kirjoitti:

Missä on sitä jengiä joka myy pari vuotta vanhaa?

yahtworld: 609 osumaa:

Uusi/Käytetty: Käytetty
Veneen tyyppi: (Purje)
Pituus: 35'-50'
Vuosi: 2008-2010

19 kirjoitti:

Ettei tarvitse "hävetä" yhdenkään uudemman rinnalle - on muuten aika pitkälle sitten henkilökohtainen mielipide kysymys ;), joskaan nyt epäilen että yleensäkään "hävetään" venettään.

Lue lisää

Ehkä ei pitäisi ottaa paljon käytettyä sanontaa niin kirjaimellisesti. Hyvin monessa tilanteessa ihmiset vain hakeutuvat vertaistensa seuraan tunteakseen olonsa kotoiseksi. Siis satamassa mennään sunnilleen oman kaltaisen veneen viereen mieluummin kuin omaa selvästi rähjäisemmän tai ökymmän viereen, jos vain on varaa valita. Hintalappuja ei pahinkaan juppi ripustele veneessä näkyviin, eikä lopulta satamajärjestys lopulta muodostuisi edes niiden hintalappujen mukaan, vaikka sellaisetkin olisi, lähinnä raaseri asettuisi raaserin viereen ja CA Scyllan sivulle.

Sinällään voin samaistua siihen häpeilemättömään kirjoittajaan. Itsekin omistan vähän vanhemman ja hyvin harvinaista mallia olevan veneen. Olen sen ylläpitoon panostanut ja esteettiset arvot painoivat paljon jo venettä valitessa. Esteettiset arvot eivät juuri rahallista arvoa nosta, mutta eksottisuus sitä laskee. Näillä eväillä tunnen oloni kotoisaksi minkä hyvänsä uuden tai vanhan, ison tai pienen veneen rinnalla, kunhan viereisessäkin veneessä silmä lepää. Se, että läheskään aina ei seuraansa sillä tavalla valita, ei silti päivää pilaa, sen voivat tehdä vain ihmiset.

-Mika- kirjoitti:

Se olisi mukava saada, se koepurjehdusjuttu siis. Meilini on vene345 ät suomi24.fi
Tuohon jos viitsit sen jutun laittaa, niin olisin kiitollinen.

Surveystä: Onhan noita veijareita kaikenlaisia. Tämä oli Vesa Salon(Vinces) suosittelema, on kuulemma käyttänyt ennenkin samaa kaveria. Ja olihan se hyvä. Raportti on 66 sivuinen ja yksityiskohtainen. Mukana yli sata detaljikuvaa jne. Vene vaan oli pommi. Esim: pohjan remppa oli tehty, mutta huonosti. Gelkkarit poistettu ja jollain muovikitillä huonosti ja KUIVAAMATTA tasotettu pohja, ja sekin tehty huonosti. Ja siinä sitten epoksi päällä. Rungossa kosteutta niin paljon, että mittarista loppui asteikko!! Ja selviä isoja osmoosirakkuloita...

Ja sama jatkui kajuutan katossa ja jopa kannessa. Kosteutta aivan liikaa. Ja kansiremppakin tehty hutiloiden, tiikkien jatkosaumoja oli tehty ilman kittiä, ihan suorana puskusaumana vaan. Ja siksi kosteutta myös kannessa pirusti.

Laipioita irti, pilssi maalattu sellasenaan paskojen yli, mutta silti näkyi kuvissa, että vettä oli seissyt pilssissä piripintaan ja pitkään... jne jne... Sääli, koska noita Norlin 37 -veneitäkään ei usein ole myynnissä ja kaveri haluaa just sellasen.

2000 -luvun veneitä oon hakenut ilman survaytakin, mutta just vanhemmissa veneissä se on mielestäni tarpeellinen.

Lue lisää

Mikä siinä Norlin 37:ssä sinun ystävääsi niin viehettää??? Niitähän on ollut ollut myytävänä ja on edelleenkin ainakin Tanskassa ja Englannissa. Suomessa niitä lienee vain noin viisi kappaletta. Ulkoapäin katseltuna tosi uljaan ja kauniin näköinen, mutta miten mahtaa Norlin 37 purjehtia?

apua... kirjoitti:

Ehkä ei pitäisi ottaa paljon käytettyä sanontaa niin kirjaimellisesti. Hyvin monessa tilanteessa ihmiset vain hakeutuvat vertaistensa seuraan tunteakseen olonsa kotoiseksi. Siis satamassa mennään sunnilleen oman kaltaisen veneen viereen mieluummin kuin omaa selvästi rähjäisemmän tai ökymmän viereen, jos vain on varaa valita. Hintalappuja ei pahinkaan juppi ripustele veneessä näkyviin, eikä lopulta satamajärjestys lopulta muodostuisi edes niiden hintalappujen mukaan, vaikka sellaisetkin olisi, lähinnä raaseri asettuisi raaserin viereen ja CA Scyllan sivulle.

Sinällään voin samaistua siihen häpeilemättömään kirjoittajaan. Itsekin omistan vähän vanhemman ja hyvin harvinaista mallia olevan veneen. Olen sen ylläpitoon panostanut ja esteettiset arvot painoivat paljon jo venettä valitessa. Esteettiset arvot eivät juuri rahallista arvoa nosta, mutta eksottisuus sitä laskee. Näillä eväillä tunnen oloni kotoisaksi minkä hyvänsä uuden tai vanhan, ison tai pienen veneen rinnalla, kunhan viereisessäkin veneessä silmä lepää. Se, että läheskään aina ei seuraansa sillä tavalla valita, ei silti päivää pilaa, sen voivat tehdä vain ihmiset.

Lue lisää

Suojaisa ja rauhaisa satamapaikka on monen mieleen, silloin on aivan sama, mikä alus on vieressä. Yöllä meluava miehistö voi pilata nukkumisen, mutta aina voi vaihtaa paikkaa tai pistää tulpat korviin.

45677i kirjoitti:

yahtworld: 609 osumaa:

Uusi/Käytetty: Käytetty
Veneen tyyppi: (Purje)
Pituus: 35'-50'
Vuosi: 2008-2010

verrattuna kaikkiaan myynnissäoleviin.

Varmasti joukossa on niitä "rahat ei riitäkään" ihmisiä, mutta todennäköisesti enemmän
-elämäntilanteen muuttumisen (sairauksia, avioero jne) takia myyviä
-uusia veneilijöitä, jotka totesivat, ettei meri olekaan heidän juttunsa
-uusia veneilijöitä, joiden puoliso/perhe totesivat, ettei ole heidän juttunsa
-toisenlaiseen vaihtavia.

Sitä ihmettelen, jos joku todella vaihtaa suurinpiirtein samankaltaiseen vain siksi, että tuli uudempi malli markkinoille.

apua... kirjoitti:

Ehkä ei pitäisi ottaa paljon käytettyä sanontaa niin kirjaimellisesti. Hyvin monessa tilanteessa ihmiset vain hakeutuvat vertaistensa seuraan tunteakseen olonsa kotoiseksi. Siis satamassa mennään sunnilleen oman kaltaisen veneen viereen mieluummin kuin omaa selvästi rähjäisemmän tai ökymmän viereen, jos vain on varaa valita. Hintalappuja ei pahinkaan juppi ripustele veneessä näkyviin, eikä lopulta satamajärjestys lopulta muodostuisi edes niiden hintalappujen mukaan, vaikka sellaisetkin olisi, lähinnä raaseri asettuisi raaserin viereen ja CA Scyllan sivulle.

Sinällään voin samaistua siihen häpeilemättömään kirjoittajaan. Itsekin omistan vähän vanhemman ja hyvin harvinaista mallia olevan veneen. Olen sen ylläpitoon panostanut ja esteettiset arvot painoivat paljon jo venettä valitessa. Esteettiset arvot eivät juuri rahallista arvoa nosta, mutta eksottisuus sitä laskee. Näillä eväillä tunnen oloni kotoisaksi minkä hyvänsä uuden tai vanhan, ison tai pienen veneen rinnalla, kunhan viereisessäkin veneessä silmä lepää. Se, että läheskään aina ei seuraansa sillä tavalla valita, ei silti päivää pilaa, sen voivat tehdä vain ihmiset.

Lue lisää

En minä ainakaan ole ikinä satamaantullessa miettinyt, minkälaisia veneitä on vieressä. Etsinyt vain a) vapaan paikan b) sisäänajon/lähdön tms. kannalta mukavan, jos valinnanvaraa on c) ehkä vielä auringon tai rantafasiliteetteihin kulun kannalta mukavan, jos voi valita. En muista ikinä kiinnittäneeni huomiota siihen, mitä on viereisillä paikoilla.

Onko teillä ihmisillä todella yleisesti tapana tuolla tavalla vertailla itseänne muihin?

34 kirjoitti:

verrattuna kaikkiaan myynnissäoleviin.

Varmasti joukossa on niitä "rahat ei riitäkään" ihmisiä, mutta todennäköisesti enemmän
-elämäntilanteen muuttumisen (sairauksia, avioero jne) takia myyviä
-uusia veneilijöitä, jotka totesivat, ettei meri olekaan heidän juttunsa
-uusia veneilijöitä, joiden puoliso/perhe totesivat, ettei ole heidän juttunsa
-toisenlaiseen vaihtavia.

Sitä ihmettelen, jos joku todella vaihtaa suurinpiirtein samankaltaiseen vain siksi, että tuli uudempi malli markkinoille.

Lue lisää

eli suomessa uuden veneen ostaa vain aloittelija tai varoissaan oleva eläkeläinen tai muu vastaava tyhjäntoimittaja (nokian tms pomot)

233rr55 kirjoitti:

eli suomessa uuden veneen ostaa vain aloittelija tai varoissaan oleva eläkeläinen tai muu vastaava tyhjäntoimittaja (nokian tms pomot)

Viitsisitkö perustella?

26 kirjoitti:

Viitsisitkö perustella?

Jos jotain vertailukohtaa hakee, niin uuden auton menee yleensä ostamaan ainakin sellainen joka ei autoista paljon tiedä, ja ajattelee ostavansa varman valinnan. Vene on kuitenkin vähän vaativampi pitää ja käyttää, eikä niin välttämätön.

apua... kirjoitti:

Ehkä ei pitäisi ottaa paljon käytettyä sanontaa niin kirjaimellisesti. Hyvin monessa tilanteessa ihmiset vain hakeutuvat vertaistensa seuraan tunteakseen olonsa kotoiseksi. Siis satamassa mennään sunnilleen oman kaltaisen veneen viereen mieluummin kuin omaa selvästi rähjäisemmän tai ökymmän viereen, jos vain on varaa valita. Hintalappuja ei pahinkaan juppi ripustele veneessä näkyviin, eikä lopulta satamajärjestys lopulta muodostuisi edes niiden hintalappujen mukaan, vaikka sellaisetkin olisi, lähinnä raaseri asettuisi raaserin viereen ja CA Scyllan sivulle.

Sinällään voin samaistua siihen häpeilemättömään kirjoittajaan. Itsekin omistan vähän vanhemman ja hyvin harvinaista mallia olevan veneen. Olen sen ylläpitoon panostanut ja esteettiset arvot painoivat paljon jo venettä valitessa. Esteettiset arvot eivät juuri rahallista arvoa nosta, mutta eksottisuus sitä laskee. Näillä eväillä tunnen oloni kotoisaksi minkä hyvänsä uuden tai vanhan, ison tai pienen veneen rinnalla, kunhan viereisessäkin veneessä silmä lepää. Se, että läheskään aina ei seuraansa sillä tavalla valita, ei silti päivää pilaa, sen voivat tehdä vain ihmiset.

Lue lisää

Merkillisiä ongelmia nirppiksillä.

Peter N kirjoitti:

Mikä siinä Norlin 37:ssä sinun ystävääsi niin viehettää??? Niitähän on ollut ollut myytävänä ja on edelleenkin ainakin Tanskassa ja Englannissa. Suomessa niitä lienee vain noin viisi kappaletta. Ulkoapäin katseltuna tosi uljaan ja kauniin näköinen, mutta miten mahtaa Norlin 37 purjehtia?

Lue lisää

En tidä vasrmuudella, miksi kaveri just sellasen haluaa, mutta veikkaa sen johtuvan samoista syistä kuin miksi minä haluan She 36:n.

Tehty kestämään mitä vaan, mutta silti suunniteltu nopeaksi. Monella Norlinilla on takanaan menestystä Fastnetissa. Ja kyllä tuo perinteisempi pohjanmuoto vaan toimii paremmin aallokossa ja vastatuulessa. Veneen pituuteen nähden sisätilat ei tietenkään ola kooltaan samaa luokkaa kuin nykypursissa. Mutta asuttavuus kulussa ollessa voi silti olla parempi!

Hauska anekdootti tästä aiheesta: Jokin aika sitten (tänä kesänä) toin Bavaria 34 -venettä hollannista. Tultiin Den Oeverin sulusta läpi samaan aikaan yhden uudehkon Najadin ja kahden melko pienen perinteisemmällä pojhjalla olevan veneen kanssa.

Jouduttiin paukuttamaan vasta-aallokkoon sinne Texelin eteläpuolelle asti. Ja Najad jäi ensin meidän kaikkien kyydistä ja sen keula hakkasi pahasti ja pärskeet oli korkeat. Ja kohta ne kaksi pientä perinteisellä pohjalla olevaa vaan ohitti meidätkin. Mulla oli kahva suorana ja pärskeet nousi sitlootaan asti kovina, mutta siitä huolimatta meni vierestä ohi sellaset alle seitsemänmetriset, toinen 4 heppasella peräprutkulla!!! Mun mulla stumppas meno joka aaltoon, niin ne vaan meni kauniisti niistä halkoen läpi. Eikä ollut edes märkää menoa.

Mä mielelläni annan vähän pois avotuulinopeudesta, kun vastineeksi saan hyvät kryssi (ja vasta-aallokko) ominaisuudet. Ja sellasen lujuuden, että voin luottaa veneeseen. Swaaniin mulla ei ole varaa, tuohon brittivastineeseen vois ollakin...

45677i kirjoitti:

yahtworld: 609 osumaa:

Uusi/Käytetty: Käytetty
Veneen tyyppi: (Purje)
Pituus: 35'-50'
Vuosi: 2008-2010

Kuin piru raamattua lukemassa olet tulkinnut Yachtworldia. Sielltä saa mitä esille juuri mitä haluaa todistella.

Valitsit jostain syystä veneet aina 50 jalkaisiin asti.
Valitsit veneet 2008-2010 eli mukana firmojen esittelyveneet yms.

Otetaan valinta, jossa paremmin Suomen olojen veneitä:
Käytetyt purjeveneet, pituus 28-32 jalkaa:

Vuosilta 2008-2009 myytäviä veneitä löytyi 62 kpl
Vuosilta 1988-1989 myytäviä veneitä löytyi 202 kpl

Tulkintasi mukaan varmaankin vanhoista veneistä pyritään siis paniikinomaisesti eroon.

Tilastopelle kirjoitti:

Kuin piru raamattua lukemassa olet tulkinnut Yachtworldia. Sielltä saa mitä esille juuri mitä haluaa todistella.

Valitsit jostain syystä veneet aina 50 jalkaisiin asti.
Valitsit veneet 2008-2010 eli mukana firmojen esittelyveneet yms.

Otetaan valinta, jossa paremmin Suomen olojen veneitä:
Käytetyt purjeveneet, pituus 28-32 jalkaa:

Vuosilta 2008-2009 myytäviä veneitä löytyi 62 kpl
Vuosilta 1988-1989 myytäviä veneitä löytyi 202 kpl

Tulkintasi mukaan varmaankin vanhoista veneistä pyritään siis paniikinomaisesti eroon.

Lue lisää

Vanhoista veneistä tosiaan pyritään eroon yachtworldissa

Vuosilta 2008-2009 myytäviä veneitä löytyi 62 kpl
Vuosilta 1998-1999 myytäviä veneitä löytyi 132 kpl
Vuosilta 1988-1989 myytäviä veneitä löytyi 202 kpl
Vuosilta 2008-2009 myytäviä veneitä löytyi 326 kpl

23 kirjoitti:

Merkillisiä ongelmia nirppiksillä.

Onko se kovinkin merkillinen ongelma, jos paskamainen laiturinaapuri onnistuu pilaamaan päivän?

-Mika- kirjoitti:

En tidä vasrmuudella, miksi kaveri just sellasen haluaa, mutta veikkaa sen johtuvan samoista syistä kuin miksi minä haluan She 36:n.

Tehty kestämään mitä vaan, mutta silti suunniteltu nopeaksi. Monella Norlinilla on takanaan menestystä Fastnetissa. Ja kyllä tuo perinteisempi pohjanmuoto vaan toimii paremmin aallokossa ja vastatuulessa. Veneen pituuteen nähden sisätilat ei tietenkään ola kooltaan samaa luokkaa kuin nykypursissa. Mutta asuttavuus kulussa ollessa voi silti olla parempi!

Hauska anekdootti tästä aiheesta: Jokin aika sitten (tänä kesänä) toin Bavaria 34 -venettä hollannista. Tultiin Den Oeverin sulusta läpi samaan aikaan yhden uudehkon Najadin ja kahden melko pienen perinteisemmällä pojhjalla olevan veneen kanssa.

Jouduttiin paukuttamaan vasta-aallokkoon sinne Texelin eteläpuolelle asti. Ja Najad jäi ensin meidän kaikkien kyydistä ja sen keula hakkasi pahasti ja pärskeet oli korkeat. Ja kohta ne kaksi pientä perinteisellä pohjalla olevaa vaan ohitti meidätkin. Mulla oli kahva suorana ja pärskeet nousi sitlootaan asti kovina, mutta siitä huolimatta meni vierestä ohi sellaset alle seitsemänmetriset, toinen 4 heppasella peräprutkulla!!! Mun mulla stumppas meno joka aaltoon, niin ne vaan meni kauniisti niistä halkoen läpi. Eikä ollut edes märkää menoa.

Mä mielelläni annan vähän pois avotuulinopeudesta, kun vastineeksi saan hyvät kryssi (ja vasta-aallokko) ominaisuudet. Ja sellasen lujuuden, että voin luottaa veneeseen. Swaaniin mulla ei ole varaa, tuohon brittivastineeseen vois ollakin...

Lue lisää

Onko sinulla kokemusta miten nykyaikaiset C/R-veneet käyttäytyvät vastaavissa olosuhteissa? Tarkoitan sellaisia teräväkeulaisia veneitä jonka levein kohta on vasta luukun kohdalla. Luulisi sellaisen rungon leikkaavan aaltoa aika hyvin. Bavariat ja vastaavat cruiserithan ovat tilojen takia muodoiltaan huomattavasti muhkeampia, vaikka muodoissa onkin samankaltaisuuksia (pysty keula ja leveä perä). Maksimileveyskin on C/R-veneissä maltillisempi.

16 kirjoitti:

Vanhoista veneistä tosiaan pyritään eroon yachtworldissa

Vuosilta 2008-2009 myytäviä veneitä löytyi 62 kpl
Vuosilta 1998-1999 myytäviä veneitä löytyi 132 kpl
Vuosilta 1988-1989 myytäviä veneitä löytyi 202 kpl
Vuosilta 2008-2009 myytäviä veneitä löytyi 326 kpl

Lue lisää

Se copypaste teki tepposen, unohtui muuttaa vuosiluvut oikeiksi. Tässä korjattuina

Vanhoista veneistä tosiaan pyritään eroon yachtworldissa

Vuosilta 2008-2009 myytäviä veneitä löytyi 62 kpl
Vuosilta 1998-1999 myytäviä veneitä löytyi 132 kpl
Vuosilta 1988-1989 myytäviä veneitä löytyi 202 kpl
Vuosilta 1978-1979 myytäviä veneitä löytyi 326 kpl

16 kirjoitti:

Se copypaste teki tepposen, unohtui muuttaa vuosiluvut oikeiksi. Tässä korjattuina

Vanhoista veneistä tosiaan pyritään eroon yachtworldissa

Vuosilta 2008-2009 myytäviä veneitä löytyi 62 kpl
Vuosilta 1998-1999 myytäviä veneitä löytyi 132 kpl
Vuosilta 1988-1989 myytäviä veneitä löytyi 202 kpl
Vuosilta 1978-1979 myytäviä veneitä löytyi 326 kpl

Lue lisää

Minä sain YachWorldistä vuosien 2008-2009 veneitä 961 kpl. kun hain purjeveneitä.

961 kirjoitti:

Minä sain YachWorldistä vuosien 2008-2009 veneitä 961 kpl. kun hain purjeveneitä.

Hait väärin. Olisit katsonut edeltä, kyseessä oli 28-32 jalan käytetyt purjeveneet.

Tässä uudelleen. Vanhoista veneistä tosiaan pyritään eroon yachtworldissa

Vuosilta 2008-2009 myytäviä veneitä löytyi 62 kpl
Vuosilta 1998-1999 myytäviä veneitä löytyi 132 kpl
Vuosilta 1988-1989 myytäviä veneitä löytyi 202 kpl
Vuosilta 1978-1979 myytäviä veneitä löytyi 326 kpl

16 kirjoitti:

Hait väärin. Olisit katsonut edeltä, kyseessä oli 28-32 jalan käytetyt purjeveneet.

Tässä uudelleen. Vanhoista veneistä tosiaan pyritään eroon yachtworldissa

Vuosilta 2008-2009 myytäviä veneitä löytyi 62 kpl
Vuosilta 1998-1999 myytäviä veneitä löytyi 132 kpl
Vuosilta 1988-1989 myytäviä veneitä löytyi 202 kpl
Vuosilta 1978-1979 myytäviä veneitä löytyi 326 kpl

Lue lisää

Ihan järjetöntä hakea tuota venekokoa, koska se ei ole yleinen koko uudemmissa veneissä. 1970 -luvulla se oli suosittu koko, joten niitä tietysti myös löytyy.

........ kirjoitti:

Onko sinulla kokemusta miten nykyaikaiset C/R-veneet käyttäytyvät vastaavissa olosuhteissa? Tarkoitan sellaisia teräväkeulaisia veneitä jonka levein kohta on vasta luukun kohdalla. Luulisi sellaisen rungon leikkaavan aaltoa aika hyvin. Bavariat ja vastaavat cruiserithan ovat tilojen takia muodoiltaan huomattavasti muhkeampia, vaikka muodoissa onkin samankaltaisuuksia (pysty keula ja leveä perä). Maksimileveyskin on C/R-veneissä maltillisempi.

Lue lisää

Ei leikkaa aaltoja hyvin. Tai siis leikkaa, jos vauhtia on pirusti tai mennään myötäaaltoon. Mutta kryssissä/vasta-aallokossa sitä vauhtia ei vaan saa riittävästi. Ne on aika viheliäisiä ja hakkavia kovemmassa kelissä. Tai siis kovemmassa vasta-aallokossa. Alla on muutamia venemalleja, se on sitten lukijan vastuulla valita, kuinka "nykyaikaisia C/R veneitä" ne on.

Se pystykeula on kyllä aallottomassa tilassa hyvä, mutta veneiden runko on hyvin pyöreä ja tasainen heti sen pystykeulan takana. Ja kun veneen keula nousee ja laskee aallokossa, niin se tasainen pohja hakkaa aika ilkeästi. Ja tappaa myös vauhtia. Pakko ajaa alemmaksi ja nostaa sillä vauhtia ja pienentää aallokon vaikutusta. Tämä kokemus siis sellasista veneistä kuin Mean Marine 32, Arcona 370, Seaquest 36, Elan 38, Bavarian mallit 32 - 44 jne... Epämiellyttäviä ajaa kovemmassa kelissä, onhan ne kuitenkin tehty avotuuliin hupipurjehdukseen tai radalle. Avotuulissa sellaset on sitten parhaimmillaan: Vaikka ei surffiin nousisikaan, niin meno maistuu ja se runkonopeus ylitetään usein... ja sillä otetaan radalla takasin se huonompi vastaseen ajo.

Eri vastaaja kirjoitti:

Jos jotain vertailukohtaa hakee, niin uuden auton menee yleensä ostamaan ainakin sellainen joka ei autoista paljon tiedä, ja ajattelee ostavansa varman valinnan. Vene on kuitenkin vähän vaativampi pitää ja käyttää, eikä niin välttämätön.

Lue lisää

Tämä on todella hyvittavaa seurata kun persaukiset pohtii, miksi ihmiset ostavat uusia skodia (bavoja) eikä 20 vuotta vanhoja saabeja (Finn flyerieitä).

jaahah kirjoitti:

Ihan järjetöntä hakea tuota venekokoa, koska se ei ole yleinen koko uudemmissa veneissä. 1970 -luvulla se oli suosittu koko, joten niitä tietysti myös löytyy.

Juuri niin. Siitähän tässä viestiketjussa oli kyse, että Yachtworldista muutama luku tempaisemalla voi todistella lähes mitä vain.

Jos noista 28-32 jalkaisten myyntiin tarjotuista luvuista jotain pitäisi sanoa niin lähinnä kai niistä näkee, että maailmalla on siirrytty suurempiin veneisiin jo vuosikymmeniä ennen kotimaisen venekannan koon kasvua.

Saman asian näkee vuosittain ARC:n lähtölistoilta, suomalaisten veneet ovat yleensä fleetin pienimmästä päästä.

21 kirjoitti:

En minä ainakaan ole ikinä satamaantullessa miettinyt, minkälaisia veneitä on vieressä. Etsinyt vain a) vapaan paikan b) sisäänajon/lähdön tms. kannalta mukavan, jos valinnanvaraa on c) ehkä vielä auringon tai rantafasiliteetteihin kulun kannalta mukavan, jos voi valita. En muista ikinä kiinnittäneeni huomiota siihen, mitä on viereisillä paikoilla.

Onko teillä ihmisillä todella yleisesti tapana tuolla tavalla vertailla itseänne muihin?

Lue lisää

Harvemmin pääsee paikkaa valitsemaan kovin vapaasti. Toisaalta, jos pystyy ostamaan susirumiluksen, pystyy menemään myös toisen viereen asiaa huomaamatta. Toiset laskevat askeleita vessaan, toiset arvioivat maisemia, sen verran erilaisia ihmiset ovat.

Eihän tuossa tarvitse vertailla itseä muihin, ainostaan huolehtia omista näkymistään ja saada jutteluetäisyydelle ihmisiä, jotka todennäköisemmin jakavat saman arvomaailman. Sellaisten kanssa on enemmän puhuttavaa aivan mitään vertailematta.

17 kirjoitti:

Onko se kovinkin merkillinen ongelma, jos paskamainen laiturinaapuri onnistuu pilaamaan päivän?

Eikä saa antaa stressiä purkavan "laiturinaapurin" pilata päiväänsä, jättää huomioimatta koko asian.

19 kirjoitti:

Eikä saa antaa stressiä purkavan "laiturinaapurin" pilata päiväänsä, jättää huomioimatta koko asian.

Stressipurkaus metrin päässä kyllä pilaa päivän riippumatta omista toimista. Toisinaan pilaa laajemmallakin alueella. Eikä peili auta kaikkeen, käänsi sen kumman puolen vain itselle näkyviin. Vai auttaako intensiivinen oman pärstän katselu esimerkiksi viereisen veneen perheriitojen rauhoittamisessa? Tai hilliteekö se örvellystä?

-Mika- kirjoitti:

Ei leikkaa aaltoja hyvin. Tai siis leikkaa, jos vauhtia on pirusti tai mennään myötäaaltoon. Mutta kryssissä/vasta-aallokossa sitä vauhtia ei vaan saa riittävästi. Ne on aika viheliäisiä ja hakkavia kovemmassa kelissä. Tai siis kovemmassa vasta-aallokossa. Alla on muutamia venemalleja, se on sitten lukijan vastuulla valita, kuinka "nykyaikaisia C/R veneitä" ne on.

Se pystykeula on kyllä aallottomassa tilassa hyvä, mutta veneiden runko on hyvin pyöreä ja tasainen heti sen pystykeulan takana. Ja kun veneen keula nousee ja laskee aallokossa, niin se tasainen pohja hakkaa aika ilkeästi. Ja tappaa myös vauhtia. Pakko ajaa alemmaksi ja nostaa sillä vauhtia ja pienentää aallokon vaikutusta. Tämä kokemus siis sellasista veneistä kuin Mean Marine 32, Arcona 370, Seaquest 36, Elan 38, Bavarian mallit 32 - 44 jne... Epämiellyttäviä ajaa kovemmassa kelissä, onhan ne kuitenkin tehty avotuuliin hupipurjehdukseen tai radalle. Avotuulissa sellaset on sitten parhaimmillaan: Vaikka ei surffiin nousisikaan, niin meno maistuu ja se runkonopeus ylitetään usein... ja sillä otetaan radalla takasin se huonompi vastaseen ajo.

Lue lisää

Siis missä kelissä vaikka noilla kolmella ensimmäisellä joutuu ajamaan alemmaksi kuin millä tahansa 70-luvun S&S:llä? Missä kelissä mikään noista on kryssillä hitaampi kuin She 36 tms.?

En ole noilla kaikilla purjehtinut enkä ole koskaan purjehtinut valtamerillä, mutta en ole havainnut vastaavissa veneissä pohjan hakkaavan ilkeästi tai vauhdin olevan huono.

Sen kyllä uskon, että 70-luvun S&S:t ovat mukavempia kovissa vastatuulissa, mutta syyt ovat mielestäni muualla. Niissä on huomattavasti matalampi masto, parempi suuntavakaus, uivat "syvemmällä", jolloin liikkeet rauhallisempia, eivät kärsi yhtä paljon suuremmasta kallistumasta.

-Mika- kirjoitti:

Ei leikkaa aaltoja hyvin. Tai siis leikkaa, jos vauhtia on pirusti tai mennään myötäaaltoon. Mutta kryssissä/vasta-aallokossa sitä vauhtia ei vaan saa riittävästi. Ne on aika viheliäisiä ja hakkavia kovemmassa kelissä. Tai siis kovemmassa vasta-aallokossa. Alla on muutamia venemalleja, se on sitten lukijan vastuulla valita, kuinka "nykyaikaisia C/R veneitä" ne on.

Se pystykeula on kyllä aallottomassa tilassa hyvä, mutta veneiden runko on hyvin pyöreä ja tasainen heti sen pystykeulan takana. Ja kun veneen keula nousee ja laskee aallokossa, niin se tasainen pohja hakkaa aika ilkeästi. Ja tappaa myös vauhtia. Pakko ajaa alemmaksi ja nostaa sillä vauhtia ja pienentää aallokon vaikutusta. Tämä kokemus siis sellasista veneistä kuin Mean Marine 32, Arcona 370, Seaquest 36, Elan 38, Bavarian mallit 32 - 44 jne... Epämiellyttäviä ajaa kovemmassa kelissä, onhan ne kuitenkin tehty avotuuliin hupipurjehdukseen tai radalle. Avotuulissa sellaset on sitten parhaimmillaan: Vaikka ei surffiin nousisikaan, niin meno maistuu ja se runkonopeus ylitetään usein... ja sillä otetaan radalla takasin se huonompi vastaseen ajo.

Lue lisää

jotain x-99:iä ja vastaavia purjehditaan 20 asteen kulmassa luovilla, jolloin lättäkeulapohjastasta tuleekin aaltoja leikkaava v-pohja. Ei aallot silloin hakkaa.

-Mika- kirjoitti:

Oikeastaan homma lähti liikkeelle SK (SveaKryssare) 36 veneestä. Sellasta olin ostamassa jokunen vuosi sitten. Kulkee kuin juna, purjepinta-alaa riittävästi, kestää keliä, halkoo vasta-aallot nätisti jne. Niin kuin isoille vesille suunnityellun veneen pitääkin. Mutta ne on varhaista sandwich-rakennetta! Koepurjehtimassani yksilössä oli kansi delaminoitunut pahasti ja rungossa oli kosteutta väliaineessa liikaa.

Siispä etsimään muita saman kokoluokan samantyylisiä veneitä. Swanit on liian kallita, mutta briteissä tehty Sparkman & Stephensin suunnittelema She 36 olisi oikeaa kokoluokkaa ja se on umpilaminaattia! Ja eikös tää nuori aussityttö just kiertänyt pallon yksinään tuon pienemmällä versiolla, eli She 34:lla? Nuo on todella paksua umpikamaa ja tehty kestämään ihan mitä vaan. Ja silti kokoluokaltaan sellaisia, että ne on hallittavissa yksinkin kelissä kuin kelissä. Seuraavan kerran kun työnantaja taas "järkeistää" toimintojaan, toivon olevani tarpeettomien listalla. Vuoden palkka ilman työvelvoitetta, sillon mä lähden. Ja olis kiva, jos olis oikeanlainen vene silloin valmiina.

Kaverini haluaa Norlin 34:n tai mielummin 37:n, ja mä haluan S&S 36:n. ollaan me hulluja... ;-)

Huomasin sen briteissä myynnissä olleen kolmekutosen, mutta myöhästyin vähän. Se oli just myyty kun otin ekan kerran yhteyttä brokeriin.

Lue lisää

Vaan taisi olla S&S 34, uustuotantoa.

Joakim_ kirjoitti:

Siis missä kelissä vaikka noilla kolmella ensimmäisellä joutuu ajamaan alemmaksi kuin millä tahansa 70-luvun S&S:llä? Missä kelissä mikään noista on kryssillä hitaampi kuin She 36 tms.?

En ole noilla kaikilla purjehtinut enkä ole koskaan purjehtinut valtamerillä, mutta en ole havainnut vastaavissa veneissä pohjan hakkaavan ilkeästi tai vauhdin olevan huono.

Sen kyllä uskon, että 70-luvun S&S:t ovat mukavempia kovissa vastatuulissa, mutta syyt ovat mielestäni muualla. Niissä on huomattavasti matalampi masto, parempi suuntavakaus, uivat "syvemmällä", jolloin liikkeet rauhallisempia, eivät kärsi yhtä paljon suuremmasta kallistumasta.

Lue lisää

No ehkä tuo oli turhan provosoivasti sanottu.. mutta silti kokemani mukaan se pitää paikkansa. Vaikkapa siten, että siinä tämänvuotisessa suursaariracessa alla ollut vene paukutti aika pahasti. Olen aika varma siitä, että S&S olisi mennyt ylemmäs pohjamuotonsa ansiosta. Nyt meillä oli melkosen surkeat kryssikulmat...

Nuo muut kokemukseni ei tietystikään ole C/R veneistä, vaan puhtaasti cruising-veneistä.Niissä ero on vielä rankasti suurempi... kuten se anekdoottini osoitti.

Ja kyllähän me runtissa ajettiin paljon ylemmäs ja kovempaa kuin esim Tarantella, mutta se oli hyvän kelin kryssiä se. Kovassa aallokossa olisi ehkä ollut toisinpäin.

En täysin niele tuota selitystäsi mukavuudesta pelkästään matalamman maston ja paremman suuntavakavuden ja suuremman massan vuoksi. En ole tyhmä, osaan ajatella ja analysoida syitä ja seurauksia. Ja olen ajanut aika montaa venettä kaikenlaisissa keleissä ja kaikenlaisissa vesissä. "Mielipide" perustuu siis minullakin kokemukseen. Kokemukseen myös isommilta vesiltä ja pitkiltä matkoilta vaikkapa atlantilla ja pohjanmerellä. Mutta on silti vaan mielipide, mun mieleipide, ei totuus....

-Mika- kirjoitti:

No ehkä tuo oli turhan provosoivasti sanottu.. mutta silti kokemani mukaan se pitää paikkansa. Vaikkapa siten, että siinä tämänvuotisessa suursaariracessa alla ollut vene paukutti aika pahasti. Olen aika varma siitä, että S&S olisi mennyt ylemmäs pohjamuotonsa ansiosta. Nyt meillä oli melkosen surkeat kryssikulmat...

Nuo muut kokemukseni ei tietystikään ole C/R veneistä, vaan puhtaasti cruising-veneistä.Niissä ero on vielä rankasti suurempi... kuten se anekdoottini osoitti.

Ja kyllähän me runtissa ajettiin paljon ylemmäs ja kovempaa kuin esim Tarantella, mutta se oli hyvän kelin kryssiä se. Kovassa aallokossa olisi ehkä ollut toisinpäin.

En täysin niele tuota selitystäsi mukavuudesta pelkästään matalamman maston ja paremman suuntavakavuden ja suuremman massan vuoksi. En ole tyhmä, osaan ajatella ja analysoida syitä ja seurauksia. Ja olen ajanut aika montaa venettä kaikenlaisissa keleissä ja kaikenlaisissa vesissä. "Mielipide" perustuu siis minullakin kokemukseen. Kokemukseen myös isommilta vesiltä ja pitkiltä matkoilta vaikkapa atlantilla ja pohjanmerellä. Mutta on silti vaan mielipide, mun mieleipide, ei totuus....

Lue lisää

Ei "ui syvemmällä" ole sama kuin suurempi massa. Eihän nuo S&S veneet ole mitenkään erityisen painavia. Saman verran painavat suurin osa samanpituisista C/R-veneistä, joissa toki vesilinja on selkeästi pidempi eli ovat tavallaan isompia. Puhtaat cruiserit painavat taas yleensä enemmän kuin C/R-veneet.

Tuolla "ui syvemmällä" viittaan kokonaisuuteen matala varalaita, syvä runkomuoto nuoseva keula ja perä jne. Sitloodassa istuessa ja varsinkin kajuutassa ollaan lähellä vesirajaa tai jopa alla, kun taas uudemmissa keikutaan korkeammalla, jolloin liikkeet ovat epämiellyttävämpiä.

Korkea masto taas johtaa siihen, että oikeasti kovaan keliin sopivilla purjeilla on pitkä pätkä vapaata toppia, joka aiheuttaa tuulivastusta (kuten myös korkea varalaita) ja vaikeuttaa veneen liikkeitä aallokossa inertiansa takia (kuten myös syvä bulbiköli).

Suuntavakavuuden vähäisyys ja herkkyys kallistumalle taas vaikeuttavat ajamista aallokossa. Jotta vene olisi "hallussa", pitää purjeita vähentää enemmän, jolloin taas ei ole voimaa puskea aaltoihin.

Onhan Tarantella todella nopea oikein kovassa kelissä. Toisaalta se on vain yksi vene, jota myös osataan purjehtia kovassa kelissä ja joka on erinomaisesti varustettu kovaan keliin. Esimerkiksi Suursaaressa pienimmän LYSin nopein oli Maestro 31, jättäen taakseen Swan 36:n. Molemmat toki jäivät Tarantellalle kolmisen tuntia samalla radalla.

Joakim_ kirjoitti:

Ei "ui syvemmällä" ole sama kuin suurempi massa. Eihän nuo S&S veneet ole mitenkään erityisen painavia. Saman verran painavat suurin osa samanpituisista C/R-veneistä, joissa toki vesilinja on selkeästi pidempi eli ovat tavallaan isompia. Puhtaat cruiserit painavat taas yleensä enemmän kuin C/R-veneet.

Tuolla "ui syvemmällä" viittaan kokonaisuuteen matala varalaita, syvä runkomuoto nuoseva keula ja perä jne. Sitloodassa istuessa ja varsinkin kajuutassa ollaan lähellä vesirajaa tai jopa alla, kun taas uudemmissa keikutaan korkeammalla, jolloin liikkeet ovat epämiellyttävämpiä.

Korkea masto taas johtaa siihen, että oikeasti kovaan keliin sopivilla purjeilla on pitkä pätkä vapaata toppia, joka aiheuttaa tuulivastusta (kuten myös korkea varalaita) ja vaikeuttaa veneen liikkeitä aallokossa inertiansa takia (kuten myös syvä bulbiköli).

Suuntavakavuuden vähäisyys ja herkkyys kallistumalle taas vaikeuttavat ajamista aallokossa. Jotta vene olisi "hallussa", pitää purjeita vähentää enemmän, jolloin taas ei ole voimaa puskea aaltoihin.

Onhan Tarantella todella nopea oikein kovassa kelissä. Toisaalta se on vain yksi vene, jota myös osataan purjehtia kovassa kelissä ja joka on erinomaisesti varustettu kovaan keliin. Esimerkiksi Suursaaressa pienimmän LYSin nopein oli Maestro 31, jättäen taakseen Swan 36:n. Molemmat toki jäivät Tarantellalle kolmisen tuntia samalla radalla.

Lue lisää

Myönnän, että mielipiteeni taustalla on vaan oma kokemus. Kokemus kaikenlaisista olosuhteista erilaisilla veneillä.
Oma veneenihän on Infero 29, joten tiedän myös, miten törkeästi ylirikattu vene käyttäytyy kelissä. Ja kisannut oon mm Koillistuuli ry:n veneillä jo jonkin aikaa. Sen lisäksi olen gastannut äxsässä ja muutamassa muussa raaseriksi laskettavissa olevassa veneessä. Tätä tarkoitin tuolla aiemmn viestini osalla, että en ole tyhmä, osaan kyllä analysoida veneen käyttäytymistä. Ja monenlaisen veneen... ja monenlaisissa olosuhteissa. Ja osaan myös analysoida sen, että mitkä tekijät vaikuttaa menon mukavuuteen/epämiellyttävyyteen/suorituskykyyn missäkin kelissä.

Kun 2002 oltiin tulossa Baltic 43 -veneellä atlantin yli tännepäin, niin nopeutta ei voinut nostaa yli 7 solmun. Jos nosti, niin jysäys aaltoon oli kaamea... Samassa kelissä ajoin seuraavana vuonna S&S swania, ei ongelmaa. Ei ehkä ihan osu tähän otsikon tilanteeseen, mutta kuvaa kuitenkin sitä, että kokemuksen kautta opitaan tai ainakin muodostetaan mielipiteitä......

Tällasista kokemuksenpalasista kun syntyy se oma mielipide , jota ei voi oikeastaan mikään/kukaan horjuttaa.

Jos on rahaa ostaa satojen tuhansien eurojen asuntoa ja pistää rahaa vuosittaiseen ulkomaanmatkailuun ja uusiin perheautoihin niin on rahaa veneenkin ostamiseen. Pieni tai keskituloisen pitää vaan priorisoida menonsa.

20 kirjoitti:

Jos on rahaa ostaa satojen tuhansien eurojen asuntoa ja pistää rahaa vuosittaiseen ulkomaanmatkailuun ja uusiin perheautoihin niin on rahaa veneenkin ostamiseen. Pieni tai keskituloisen pitää vaan priorisoida menonsa.

Lue lisää

niinpä, monelle asunto- ja autolaina on tarpeeksi. on selvästi kertainvestointina halvempaa lentää lomalle kuin ostaa asuttava matkapursi. Eivät osaa laskea, että montako viikkoa ulkomailla purkkarin hinnalla saa.purkkarilla pääsee iltaisin ja viikonloppuisinkin tuulettumaan.

rrtt5566 kirjoitti:

niinpä, monelle asunto- ja autolaina on tarpeeksi. on selvästi kertainvestointina halvempaa lentää lomalle kuin ostaa asuttava matkapursi. Eivät osaa laskea, että montako viikkoa ulkomailla purkkarin hinnalla saa.purkkarilla pääsee iltaisin ja viikonloppuisinkin tuulettumaan.

Lue lisää

Vaikka kaikkea eikä ainakaan vapaa-ajan viettoa voi aina mitata rahassa niin purkkarista voi saada myydessäkin jotain. Jopa 30v skandin vaihtoarvo on eri luokkaa kuin matkamuistojen.

20 kirjoitti:

Jos on rahaa ostaa satojen tuhansien eurojen asuntoa ja pistää rahaa vuosittaiseen ulkomaanmatkailuun ja uusiin perheautoihin niin on rahaa veneenkin ostamiseen. Pieni tai keskituloisen pitää vaan priorisoida menonsa.

Lue lisää

olla jo liikaa ;) Ei ne korot lopullisesti tälle tasolle jääneet ole ;)

läheskään kaikki mitään myytyjä, hetken päästä taas myytävänä suurin osa. Se siitä "tilastoinnista", samanlaista kuin muukin suomalainen tilastointi - eli valhetta.

Tarkoittanee sitä, että ilmoituksen jättäjä painaa jotain nappia. Hyvin usein olen löytänyt saman veneyksilön samalla myyjällä sekä "myydyistä", että myytävänä olevista. Välillä taas ilmoitus katoaa kokonaan.

Tuosta ei siis kannata liikaa vetää jothopäätöksiä.

Se on totta. Kyllä käytettyjen kauppa käy. Ruotsista, Englannista, Hollannista ja Saksasta nykyään suorastaan virtaa käytettyjä veneitä Suomeen.

Kiitos EU!
Mukavasti on muodollisuudet helpottuneet, sama ostaako Suomesta vai muualta. Paitsi hinnaltaan.

26 kirjoitti:

Se on totta. Kyllä käytettyjen kauppa käy. Ruotsista, Englannista, Hollannista ja Saksasta nykyään suorastaan virtaa käytettyjä veneitä Suomeen.

Kiitos EU!
Mukavasti on muodollisuudet helpottuneet, sama ostaako Suomesta vai muualta. Paitsi hinnaltaan.

Lue lisää

Kruunun kurssikehitys vaan kääntää tällä hetkellä katsetta Englannin, Hollannin ja Saksan suuntaan.

Tietysti on pieni mahdollisuus että kotimaassakin tulee myyntiin hyvin pidetty vene, jonka ilmoitus on laitettu myyntitarkoituksessa.

26 kirjoitti:

Se on totta. Kyllä käytettyjen kauppa käy. Ruotsista, Englannista, Hollannista ja Saksasta nykyään suorastaan virtaa käytettyjä veneitä Suomeen.

Kiitos EU!
Mukavasti on muodollisuudet helpottuneet, sama ostaako Suomesta vai muualta. Paitsi hinnaltaan.

Lue lisää

niitä ulkomailta ostettuja todellisuudessa Suomeen tulee vuosittain? Epäilen, että jää muutamaan kymmeneen.

24 kirjoitti:

niitä ulkomailta ostettuja todellisuudessa Suomeen tulee vuosittain? Epäilen, että jää muutamaan kymmeneen.

Jos verrataan siihen kuinka monta uutta purjevenettä Suomessa myydään vuosittain, muutama kymmen käytettynä tuotua on muutama kymmenen prosenttia purjevenekannan uusitumisesta.

EU-sisämarkkina on hyvä juttu, kun on isompi otos johon verrata niin käytetyn purjeveneen arvokin on helpompi määrittää kuin Suomen pienillä markkinoilla.

1+1 kirjoitti:

Jos verrataan siihen kuinka monta uutta purjevenettä Suomessa myydään vuosittain, muutama kymmen käytettynä tuotua on muutama kymmenen prosenttia purjevenekannan uusitumisesta.

EU-sisämarkkina on hyvä juttu, kun on isompi otos johon verrata niin käytetyn purjeveneen arvokin on helpompi määrittää kuin Suomen pienillä markkinoilla.

Lue lisää

Ihan samaa mieltä siitä, että EU on tässäkin hyvä juttu. Mutta kommenttiin usutti edellisen kirjoittajan lausahdus, että Suomeen "virtaa" käytettyjä muualta. Hyperbola, totta kai, mutta kun se lukumäärä on tosiaan ilmeisen pieni. Kuten on uusienkin myynti.

11 kirjoitti:

Ihan samaa mieltä siitä, että EU on tässäkin hyvä juttu. Mutta kommenttiin usutti edellisen kirjoittajan lausahdus, että Suomeen "virtaa" käytettyjä muualta. Hyperbola, totta kai, mutta kun se lukumäärä on tosiaan ilmeisen pieni. Kuten on uusienkin myynti.

Lue lisää

Kahta pääkaupunkiseudun aika isoa venesatamaa ja -seuraa hyvin tuntevana ja seuranneena tuntuma on se, että uusia veneitä ja ulkomailta käytettynä tuotuja olisi suunnilleen saman verran.

24 kirjoitti:

niitä ulkomailta ostettuja todellisuudessa Suomeen tulee vuosittain? Epäilen, että jää muutamaan kymmeneen.

Ei riitä, jos on yhtään ollut kesällä merellä liikkeellä niin aika reipas osa vastaan tulevista uudemmista veneistä on selkeästi ulkomaan tuliaisia.

Ne on aika helppo erottaa nimistä, teippauksista ja varusteista (runsaista).

Veikkaisin tuontiveneitä tulevan reilusti enemmän kuin uusia myydään.

joopajoo2 kirjoitti:

Ei riitä, jos on yhtään ollut kesällä merellä liikkeellä niin aika reipas osa vastaan tulevista uudemmista veneistä on selkeästi ulkomaan tuliaisia.

Ne on aika helppo erottaa nimistä, teippauksista ja varusteista (runsaista).

Veikkaisin tuontiveneitä tulevan reilusti enemmän kuin uusia myydään.

Lue lisää

Tunnistusmenetelmäsi ei toimi. Esimerkiksi veneen nimestä ei yleensä pysty mitään päättelemään, koska hyvin monet antavet veneilleen muun kuin suomen kielisiä nimiä.

Ihmeen paljon näitä, jotka väittävät mielikuvituksen hedelmien olevan "merellä nähtävissä".

Valtaosa noista nettiveneen pieleen hinnoitelluista jääkin myymättä, ei edes viitsi aloittaa tinkaamista. Sen verran viturallaan on "asiantuntijoiden" hinnoittelut. Siinähän sitten uskottelette itsellenne että "harrastukset vaan maksavat", mutta se vaan menee niin, ett toisille enmmän toisille vähemmän ja teille jää vanhat veneet käsiin ;) Voitte sitten täällä ruikuttaa kun muut eivät ymmärrä kuinka arvokkaita veneenne oikein ovat . . . 40 % arvokkaampia kuin naapurimaissa ;)

.............. kirjoitti:

Valtaosa noista nettiveneen pieleen hinnoitelluista jääkin myymättä, ei edes viitsi aloittaa tinkaamista. Sen verran viturallaan on "asiantuntijoiden" hinnoittelut. Siinähän sitten uskottelette itsellenne että "harrastukset vaan maksavat", mutta se vaan menee niin, ett toisille enmmän toisille vähemmän ja teille jää vanhat veneet käsiin ;) Voitte sitten täällä ruikuttaa kun muut eivät ymmärrä kuinka arvokkaita veneenne oikein ovat . . . 40 % arvokkaampia kuin naapurimaissa ;)

Lue lisää

Jos nyt alaiotteleva purjehtija uskaltaisi sijoittaa yli kympin veneeseen, eikä lähtisi sillä perinteisellä kaavalla tonnin parin helmsman,joe,sunvind,rockilla liikkeelle, niin rajauksella 10 000-14 000 ei silmiini nopealla vilkaisulla sattunut yhtään "ylihinnoiteltua". Ja nyt kun veneen hankkii niin voi viedä ne patjat sinne sängyn alle.

23 kirjoitti:

Jos nyt alaiotteleva purjehtija uskaltaisi sijoittaa yli kympin veneeseen, eikä lähtisi sillä perinteisellä kaavalla tonnin parin helmsman,joe,sunvind,rockilla liikkeelle, niin rajauksella 10 000-14 000 ei silmiini nopealla vilkaisulla sattunut yhtään "ylihinnoiteltua". Ja nyt kun veneen hankkii niin voi viedä ne patjat sinne sängyn alle.

Lue lisää

vastaavat, olisivat todellakin pieleen hinnoiteltuja, jos hinnat olisivat 10-15 t€, joten puhe taitaa olla hieman eri asiasta ;)

............... kirjoitti:

vastaavat, olisivat todellakin pieleen hinnoiteltuja, jos hinnat olisivat 10-15 t€, joten puhe taitaa olla hieman eri asiasta ;)

Tarkoitin sitä että 10 000 -14 000 hintaluokassa ei mielestäni ollut pahasti pieleen hinnoteltuja ja aloittelevan perheen kannaattaa pohtia onko varaa suoraan ko. hinta luokkaan eikä käydä turhaan tonnin veneillä opettelemassa. Tonnin veneestä eroon pääsy voi olla yhtätäyölästä kuin siitä 10 000 euron veneestä.

36 kirjoitti:

Tarkoitin sitä että 10 000 -14 000 hintaluokassa ei mielestäni ollut pahasti pieleen hinnoteltuja ja aloittelevan perheen kannaattaa pohtia onko varaa suoraan ko. hinta luokkaan eikä käydä turhaan tonnin veneillä opettelemassa. Tonnin veneestä eroon pääsy voi olla yhtätäyölästä kuin siitä 10 000 euron veneestä.

Lue lisää

Nettiveneen perusteella näyttyy tuohon 10000€ - 14000€ hintaluokkaan irtoavan jo FE 83:kin.

Nyt taitaa olla ostajan markkinat.

17 kirjoitti:

Nettiveneen perusteella näyttyy tuohon 10000€ - 14000€ hintaluokkaan irtoavan jo FE 83:kin.

Nyt taitaa olla ostajan markkinat.

Eihän tuollainen vanha pikkukippo voikaan tuon enempää maksaa ????

28 kirjoitti:

Eihän tuollainen vanha pikkukippo voikaan tuon enempää maksaa ????

No, silloinhan hinta on kohdillaan, eikö. Joten jos tarvitset "vanhan pikkukipon", niin ei muuta kuin kaupoille.

15+5 kirjoitti:

Tunnistusmenetelmäsi ei toimi. Esimerkiksi veneen nimestä ei yleensä pysty mitään päättelemään, koska hyvin monet antavet veneilleen muun kuin suomen kielisiä nimiä.

Ihmeen paljon näitä, jotka väittävät mielikuvituksen hedelmien olevan "merellä nähtävissä".

Lue lisää

Ilmeisesti et ole pahemmin ollut merellä.

joopajoo2 kirjoitti:

Ilmeisesti et ole pahemmin ollut merellä.

olen ollut tänäkin kesänä merellä huomattavasti enemmän kuin sinä. Jos uskot, että käytettynä ulkomailta ostetut veneet on helppo tunnistaa, et luultavasti ole itse käynytkään vesillä.

No, yksi helppo tunniste toki on, joka joskus osuu eteen eli vanhat purjetunnukset. Monihan ei viitsi ruveta niitä muuttelemaan, jos veneen mukana tulleet purjeet ovat sen verran hyvät, ettei ole aihetta heti uusia.

Mutta ne aiemmin väitetyt varusteet (eihän niistä paljoa toiseen veneeseen näykään), teippaukset (mitkä ihmeen teippaukset?) ja nimet eivät mitään paljasta. Vilaisepa ihan huvin vuoksi vaikkapa tuota purjehtijan kalenteria, jossa on muutaman tuhannen veneen nimet. Kuvitteletko, että kaikki veneet, joiden nimi ei ole ilmeistä suomenkieltä, on tuotu käytettynä ulkomailta?

Katsoin vielä tämän tueksi oman seuran vuosijulkaisua. Seurassa on vähän toistasataa purjevenettä, joista vain vajaalla 20%:lla on sellainen nimi, joka on todennäköisesti suomea. Purjehtijan kalenterista en viitsinyt ruveta edes laskemaan.

15+5 kirjoitti:

olen ollut tänäkin kesänä merellä huomattavasti enemmän kuin sinä. Jos uskot, että käytettynä ulkomailta ostetut veneet on helppo tunnistaa, et luultavasti ole itse käynytkään vesillä.

No, yksi helppo tunniste toki on, joka joskus osuu eteen eli vanhat purjetunnukset. Monihan ei viitsi ruveta niitä muuttelemaan, jos veneen mukana tulleet purjeet ovat sen verran hyvät, ettei ole aihetta heti uusia.

Mutta ne aiemmin väitetyt varusteet (eihän niistä paljoa toiseen veneeseen näykään), teippaukset (mitkä ihmeen teippaukset?) ja nimet eivät mitään paljasta. Vilaisepa ihan huvin vuoksi vaikkapa tuota purjehtijan kalenteria, jossa on muutaman tuhannen veneen nimet. Kuvitteletko, että kaikki veneet, joiden nimi ei ole ilmeistä suomenkieltä, on tuotu käytettynä ulkomailta?

Katsoin vielä tämän tueksi oman seuran vuosijulkaisua. Seurassa on vähän toistasataa purjevenettä, joista vain vajaalla 20%:lla on sellainen nimi, joka on todennäköisesti suomea. Purjehtijan kalenterista en viitsinyt ruveta edes laskemaan.

Lue lisää

Suuri osa ulkoa tuotuja veneitä ei koskaan päädy sinne purjehtijan kalenteriin.
Eikä niissä ole mitään purjetunnuksia. Se onkin ehkä helpoin tapa tunnistaa käytettynä tuodut veneet vesillä: ne on ilman mitään purjetunnuksia.

-Mika- kirjoitti:

Suuri osa ulkoa tuotuja veneitä ei koskaan päädy sinne purjehtijan kalenteriin.
Eikä niissä ole mitään purjetunnuksia. Se onkin ehkä helpoin tapa tunnistaa käytettynä tuodut veneet vesillä: ne on ilman mitään purjetunnuksia.

Lue lisää

Tuo oli uusi näkemys, että käytettynä tuodut olisivat ilman tunnuksia tai että tunnuksettomat olisivat usein sellaisia. Tuohon on varmaankin löytää mitään tilastonäyttöä suuntaan tai toiseen, mutta näppituntumani on kyllä sellainen, että todennäköisin puhtailla purjeilla kulkeva on uusi tai uudehko vene. Usein Bava tai Bene eli todennäköisesti täältä ostettu.
Tunnuksettomuus saattaa viitata siihen, että vene ei ole missään seurassa. Onko sinulla jotain perustetta oletukseen, että seuroihin kuulumattomat toisivat enemmän veneitä ulkomailta kuin seuroihin kuuluvat?

Yritin muistella oman seuran veneitä. Tiedän kaksi venettä, joissa on puhtaat purjeet, kumpikaan ei kuulu noihin ulkomailta käytettynä tuotuihin (omani on niistä toinen); muitakin tunnuksettomia saattaa olla. Niistä, jotka tiedän tuoduiksi, en osaa sanoa, en muista, olenko mitään niistä sattunut näkemään kulussa. Hetkinen, yhden olen ja sillä on purjetunnus. Muista ainakin kolme kilpailee, joten niillä luultavasti on tunnukset.

Tästä muistui mieleen ihan toinen asia: sinä taisit sanoa jossain keskustelussa, että oma veneesi on liittorekisterissä kerran viidessä vuodessa. Miksi niin? Joka vuosihan veneet katsastetaan seuroissa ja seurojen pitäisi päivittää vuosittain rekisteri. Ja jos et katsastuta niinä neljänä muutena vuotena, niin miksi sitten edes joka viides vuosi?

15+5 kirjoitti:

Tuo oli uusi näkemys, että käytettynä tuodut olisivat ilman tunnuksia tai että tunnuksettomat olisivat usein sellaisia. Tuohon on varmaankin löytää mitään tilastonäyttöä suuntaan tai toiseen, mutta näppituntumani on kyllä sellainen, että todennäköisin puhtailla purjeilla kulkeva on uusi tai uudehko vene. Usein Bava tai Bene eli todennäköisesti täältä ostettu.
Tunnuksettomuus saattaa viitata siihen, että vene ei ole missään seurassa. Onko sinulla jotain perustetta oletukseen, että seuroihin kuulumattomat toisivat enemmän veneitä ulkomailta kuin seuroihin kuuluvat?

Yritin muistella oman seuran veneitä. Tiedän kaksi venettä, joissa on puhtaat purjeet, kumpikaan ei kuulu noihin ulkomailta käytettynä tuotuihin (omani on niistä toinen); muitakin tunnuksettomia saattaa olla. Niistä, jotka tiedän tuoduiksi, en osaa sanoa, en muista, olenko mitään niistä sattunut näkemään kulussa. Hetkinen, yhden olen ja sillä on purjetunnus. Muista ainakin kolme kilpailee, joten niillä luultavasti on tunnukset.

Tästä muistui mieleen ihan toinen asia: sinä taisit sanoa jossain keskustelussa, että oma veneesi on liittorekisterissä kerran viidessä vuodessa. Miksi niin? Joka vuosihan veneet katsastetaan seuroissa ja seurojen pitäisi päivittää vuosittain rekisteri. Ja jos et katsastuta niinä neljänä muutena vuotena, niin miksi sitten edes joka viides vuosi?

Lue lisää

No nuo euroopasta tänne kuskaamani veneet on olleet kaikki "puhtain purjein", eli ei tunnuksia. Perstuntuma on sellnen, että suomessa on täältä ostetut pääsääntöisesti purjenunmerolla varustettuja, mutta tuolla Hollannin suunnalla purjenumero uudessa veneessä on poikkeus. Elikkäs ihan vaan omaan kokemukseen tää mielipide perustuu. Muualla maailmassa kun vaan kisaavat veneet hakee sen tunnuksen.

Ja tiedän usean noista tuomistani veneistä päätyneen ihan vaan perhepurjehdukseen, eli eivät ole edes hakeneet purjenumeroa (miksi hakisivat, jos eivät kilpaile). Siksi se purjehtijan kalenteri ei kerro oikeastaan mitään muista kuin kilpailevista veneistä.

Ja tuosta omasta veneestäni ja sen katsastuksesta: Muistat oikein. Kerran viiteen vuoteen olen sen katsastanut. Ja silloinkin vain siksi, että halusin osallistua sillä kisaan, jossa oli katsastusvelvoite. Muuten en sitä katsastuta. Nykyään olen täysin luopunut kisakipparin /varustajan roolista. Nykyään enää vaan gastaan kilpureissa, saan kilpailuviettini siten tyydytettyä. Omaa venettäni en siis enää katsasta ollenkaan, ei ole syytä sellaseen.

-Mika- kirjoitti:

No nuo euroopasta tänne kuskaamani veneet on olleet kaikki "puhtain purjein", eli ei tunnuksia. Perstuntuma on sellnen, että suomessa on täältä ostetut pääsääntöisesti purjenunmerolla varustettuja, mutta tuolla Hollannin suunnalla purjenumero uudessa veneessä on poikkeus. Elikkäs ihan vaan omaan kokemukseen tää mielipide perustuu. Muualla maailmassa kun vaan kisaavat veneet hakee sen tunnuksen.

Ja tiedän usean noista tuomistani veneistä päätyneen ihan vaan perhepurjehdukseen, eli eivät ole edes hakeneet purjenumeroa (miksi hakisivat, jos eivät kilpaile). Siksi se purjehtijan kalenteri ei kerro oikeastaan mitään muista kuin kilpailevista veneistä.

Ja tuosta omasta veneestäni ja sen katsastuksesta: Muistat oikein. Kerran viiteen vuoteen olen sen katsastanut. Ja silloinkin vain siksi, että halusin osallistua sillä kisaan, jossa oli katsastusvelvoite. Muuten en sitä katsastuta. Nykyään olen täysin luopunut kisakipparin /varustajan roolista. Nykyään enää vaan gastaan kilpureissa, saan kilpailuviettini siten tyydytettyä. Omaa venettäni en siis enää katsasta ollenkaan, ei ole syytä sellaseen.

Lue lisää

Eipä tuota tuntumaa taida voida todistaa sen enempää oikeaksi kuin vääräksikään. Liittojen rekisterin on huhuttu olevan aika pahasti irti todellisuudesta, mutta kukaan ei tiedä, paljonko purjeveneitä on todellisuudessa seurojen ulkopuolella. Kokonaismäärä sentään tiedetään uuden maistraattirekisterin ansiosta eli n. 11-12 000.
Luultavasti puhtaista purjeista tulee yhä yleisempi näky. Olen myös hieman odotellut, milloin sattuu eteen ensimmäinen sellainen vene, jolla on virallinen rekisterinumero purjeessa liittonumeron sijasta. (Harkitsin itse sen laittamista, kun teetin toissa talvena uuden isopurjeen, mutta en sitten pitänyt tarpeellisena.)

-Mika- kirjoitti:

No nuo euroopasta tänne kuskaamani veneet on olleet kaikki "puhtain purjein", eli ei tunnuksia. Perstuntuma on sellnen, että suomessa on täältä ostetut pääsääntöisesti purjenunmerolla varustettuja, mutta tuolla Hollannin suunnalla purjenumero uudessa veneessä on poikkeus. Elikkäs ihan vaan omaan kokemukseen tää mielipide perustuu. Muualla maailmassa kun vaan kisaavat veneet hakee sen tunnuksen.

Ja tiedän usean noista tuomistani veneistä päätyneen ihan vaan perhepurjehdukseen, eli eivät ole edes hakeneet purjenumeroa (miksi hakisivat, jos eivät kilpaile). Siksi se purjehtijan kalenteri ei kerro oikeastaan mitään muista kuin kilpailevista veneistä.

Ja tuosta omasta veneestäni ja sen katsastuksesta: Muistat oikein. Kerran viiteen vuoteen olen sen katsastanut. Ja silloinkin vain siksi, että halusin osallistua sillä kisaan, jossa oli katsastusvelvoite. Muuten en sitä katsastuta. Nykyään olen täysin luopunut kisakipparin /varustajan roolista. Nykyään enää vaan gastaan kilpureissa, saan kilpailuviettini siten tyydytettyä. Omaa venettäni en siis enää katsasta ollenkaan, ei ole syytä sellaseen.

Lue lisää

Eikös kaikilta seuraan rekisteröidyiltä veneiltä vaadita purjenumero, vaikkei kilpailisikaan? Kai suurin osa purjeveneistä on SPL:n seurojen laitureissa tai ainakin seuroihin rekisteröityneinä, jolloin katsastuskin on pakollista?

Ei tule mieleen ainuttakaan ulkomailta tuotua venettä, jossa ei olisi nyt SPL:n purjenumeroa. Purjenumerollisia ulkomailta tuotuja taas tiedän ainakin parikymmentä. Yhdet täysin valkoiset purjeet näin kesälomareissulla. Oletin vuokraveneeksi, mutta voihan se tietysti olla muuten vaan ilman purjenumeroa.

Joakim_ kirjoitti:

Eikös kaikilta seuraan rekisteröidyiltä veneiltä vaadita purjenumero, vaikkei kilpailisikaan? Kai suurin osa purjeveneistä on SPL:n seurojen laitureissa tai ainakin seuroihin rekisteröityneinä, jolloin katsastuskin on pakollista?

Ei tule mieleen ainuttakaan ulkomailta tuotua venettä, jossa ei olisi nyt SPL:n purjenumeroa. Purjenumerollisia ulkomailta tuotuja taas tiedän ainakin parikymmentä. Yhdet täysin valkoiset purjeet näin kesälomareissulla. Oletin vuokraveneeksi, mutta voihan se tietysti olla muuten vaan ilman purjenumeroa.

Lue lisää

eivät suoraan edellytä purjenumeroa. Luultavasti ajatus on ollut, että purjenumero on pakollinen sitä kautta, että seuran pitäisi ilmoittaa kaikki veneet liittorekisteriin ja SPL:n rekisterissä piti purjenumero olla. Seuroilla on ilmeisesti erilaisia käytäntöjä tämän asian suhteen ja osa purjeveneistä on kirjattu Veneilyliiton puolelle. En tiedä, miten siellä aiotaan tehdä nyt, kun liitot ovat yhdistymässä. Luulisin kuitenkin, ettei suuria intohimoja ainakaan Veneilyliiton puolelta tulevan väen keskuudessa ole purjenumeroiden jahtaamiseen.

Itse olen nähnyt useita purjenumerottomia veneitä joka kesä. Olen itsekin katsastaja ja tiedän, että seurassamme ei välitetä purjenumeroista. Rekisterinhoitaja vastasi kysyttäessä, että purjenumeroilla on väliä vain, jos veneellä halutaan kilpailla, koska silloin vene täytyy kirjata SPL:n puolelle.

weewtfdsfdsa kirjoitti:

eivät suoraan edellytä purjenumeroa. Luultavasti ajatus on ollut, että purjenumero on pakollinen sitä kautta, että seuran pitäisi ilmoittaa kaikki veneet liittorekisteriin ja SPL:n rekisterissä piti purjenumero olla. Seuroilla on ilmeisesti erilaisia käytäntöjä tämän asian suhteen ja osa purjeveneistä on kirjattu Veneilyliiton puolelle. En tiedä, miten siellä aiotaan tehdä nyt, kun liitot ovat yhdistymässä. Luulisin kuitenkin, ettei suuria intohimoja ainakaan Veneilyliiton puolelta tulevan väen keskuudessa ole purjenumeroiden jahtaamiseen.

Itse olen nähnyt useita purjenumerottomia veneitä joka kesä. Olen itsekin katsastaja ja tiedän, että seurassamme ei välitetä purjenumeroista. Rekisterinhoitaja vastasi kysyttäessä, että purjenumeroilla on väliä vain, jos veneellä halutaan kilpailla, koska silloin vene täytyy kirjata SPL:n puolelle.

Lue lisää

Purjeessani on vanha numero. Onkohan vene jossain liiton rekisterissä yhä, säilyykö se siellä kunnes omistaja sen poistaa, vai miten? Koskaan en ole sen liiton kanssa ollut tekemisissä tai kilpaillut. Uutta isopurjetta hankkiessa kai tätäkin asiaa joutuu pohtimaan. Jos veneen joskus myy, niin voihan sillä joku muu ehkä haluta mennä johonkin lys-kisaan.

numerovene kirjoitti:

Purjeessani on vanha numero. Onkohan vene jossain liiton rekisterissä yhä, säilyykö se siellä kunnes omistaja sen poistaa, vai miten? Koskaan en ole sen liiton kanssa ollut tekemisissä tai kilpaillut. Uutta isopurjetta hankkiessa kai tätäkin asiaa joutuu pohtimaan. Jos veneen joskus myy, niin voihan sillä joku muu ehkä haluta mennä johonkin lys-kisaan.

Lue lisää

Purjenumeroista on erillinen rekisteri, jonka perusteella uudetkin purjenumerot jaetaan. Hakemalla voi saada vanhan vapautuneen purjenumeron, mutta silloin tiettävästi pitää olla varma tieto, että ennestään numerolle kuuluva vene on romutettu tai myyty ulkomaille. Eli numero seuraa venettä, vaikka se vaihtaisi omistajaa ja olisi välillä poissa seurojen rekistereistäkin.

15+5 kirjoitti:

olen ollut tänäkin kesänä merellä huomattavasti enemmän kuin sinä. Jos uskot, että käytettynä ulkomailta ostetut veneet on helppo tunnistaa, et luultavasti ole itse käynytkään vesillä.

No, yksi helppo tunniste toki on, joka joskus osuu eteen eli vanhat purjetunnukset. Monihan ei viitsi ruveta niitä muuttelemaan, jos veneen mukana tulleet purjeet ovat sen verran hyvät, ettei ole aihetta heti uusia.

Mutta ne aiemmin väitetyt varusteet (eihän niistä paljoa toiseen veneeseen näykään), teippaukset (mitkä ihmeen teippaukset?) ja nimet eivät mitään paljasta. Vilaisepa ihan huvin vuoksi vaikkapa tuota purjehtijan kalenteria, jossa on muutaman tuhannen veneen nimet. Kuvitteletko, että kaikki veneet, joiden nimi ei ole ilmeistä suomenkieltä, on tuotu käytettynä ulkomailta?

Katsoin vielä tämän tueksi oman seuran vuosijulkaisua. Seurassa on vähän toistasataa purjevenettä, joista vain vajaalla 20%:lla on sellainen nimi, joka on todennäköisesti suomea. Purjehtijan kalenterista en viitsinyt ruveta edes laskemaan.

Lue lisää

sinulla olleen montaakaan päivää merellä.

Teippauksilla viittaa toki veneen nimen teippauksiin. Suomi-veneissä nimi on yleensä esson kirjain teipeillä jossain piilossa. Tuontiveneissä usein suuria tyylittelyjä.

joopajoo2 kirjoitti:

sinulla olleen montaakaan päivää merellä.

Teippauksilla viittaa toki veneen nimen teippauksiin. Suomi-veneissä nimi on yleensä esson kirjain teipeillä jossain piilossa. Tuontiveneissä usein suuria tyylittelyjä.

Lue lisää

joopajoo.......

Voikohan enää tyhmempiä päätelmiä yrittää.

joopajoo2 kirjoitti:

sinulla olleen montaakaan päivää merellä.

Teippauksilla viittaa toki veneen nimen teippauksiin. Suomi-veneissä nimi on yleensä esson kirjain teipeillä jossain piilossa. Tuontiveneissä usein suuria tyylittelyjä.

Lue lisää

luki Parrakuuda

Hienot kirjasimet kirjoitti:

luki Parrakuuda

Eiks Parrakuuda oleki joku ulkomaan eläin? Sen täyty olla niitä tuontiveneitä, jämpti on näin.

15 kirjoitti:

joopajoo.......

Voikohan enää tyhmempiä päätelmiä yrittää.

toki, esim. olettaa näkevänsä tuontiveneet pelkästään purjenumeroista.

joopajoo2 kirjoitti:

toki, esim. olettaa näkevänsä tuontiveneet pelkästään purjenumeroista.

Se nyt on kuitenkin lähes ainoa melkein varma merkki. Melkein, koska on nähty myös ulkomailta ostettuja purjeita. Varsinainen varma tunnistus on ulkomainen satama tai sen himmentynyt jälki peräpeilissä.

Olen tässä juuri suunnittelemassa muutamia varustehankitoja ja lueskellut siksi paljon ulkomaisia keskustelupalstoja veratiluja tehdäkseni. Täsmälleen samat valmistajat ja hyvin tutun tuntuiset varusteinventaariot tulevat vastaan niin ruotsalaisissa, englantilaisissa kuin jenkkiveneissäkin. Muista en tiedä kun saksaa tai hollantia en osaa ja ranskalaistenkin keskustelujen tulkkaaminen turhan hidasta. Jää siis arvailu teippauksista, jota ei kannata edes ajatella. Näyttäviä teippauksia harrastavat pääsääntöisesti kilpailevat, ja samalla lailla meillä kuin muuallakin.

Joakim_ kirjoitti:

Eikös kaikilta seuraan rekisteröidyiltä veneiltä vaadita purjenumero, vaikkei kilpailisikaan? Kai suurin osa purjeveneistä on SPL:n seurojen laitureissa tai ainakin seuroihin rekisteröityneinä, jolloin katsastuskin on pakollista?

Ei tule mieleen ainuttakaan ulkomailta tuotua venettä, jossa ei olisi nyt SPL:n purjenumeroa. Purjenumerollisia ulkomailta tuotuja taas tiedän ainakin parikymmentä. Yhdet täysin valkoiset purjeet näin kesälomareissulla. Oletin vuokraveneeksi, mutta voihan se tietysti olla muuten vaan ilman purjenumeroa.

Lue lisää

Vaaditaanko, että se numero myös on purjeessa? Nuo tuomani veneet on kaikki menneet seuroihin kuuluville. Enkä tiedä yhdenkään teettäneen purjeeseensa numeroita. Kun eivät kilpaile, niin sillä ei heille ole merkitystä. Enkä ole kuullut, että katsastuksessa tutkittaisiin onko isopurjeessa SPL:n myöntämä purjenumero.

Useissa tapauksissa se SPL:n "purjenumero" on ollut hankittuna jo ennen kun lähden venettä hakemaan. Mutta purjeeseen se ilmestynee vasta silloin, kun omistaja teettää uuden isopurjeen, jos silloinkaan.... Tälläinen on tuntuma tilanteesen...

hieman. Juteltuani paikallisen venealanyrittäjän (venekuljettaja/säilyttäjä Raisiossa), sanoi hän, että venekauppa on tällä hetkellä aivan stopissa (uudet ja käytetyt). Ja kyllä jotenkin sen voi aistiakin kuten aloittaja kyseli...

Mikä tuollaisen infernon hinta sitten raadin mukaan olisi? 45k€

123456779465 kirjoitti:

Mikä tuollaisen infernon hinta sitten raadin mukaan olisi? 45k€

Inferno 31 hintahaarukka taitaa olla suunnilleen 40-55 k€, "tavanomainen" hinta varmaan jotain 45-48.

asdf asdf asd kirjoitti:

Inferno 31 hintahaarukka taitaa olla suunnilleen 40-55 k€, "tavanomainen" hinta varmaan jotain 45-48.

35-40 tE;n huitteilla. Oikein mitään järkiperäistä syytä en ymmärrä, miksi vanhasta Infernosta maksaisi enempää, ja tuo 40 t€ edellyttää todella huippuyksilöä jollaisia ei montaa edes löydy.

Klegmann kirjoitti:

35-40 tE;n huitteilla. Oikein mitään järkiperäistä syytä en ymmärrä, miksi vanhasta Infernosta maksaisi enempää, ja tuo 40 t€ edellyttää todella huippuyksilöä jollaisia ei montaa edes löydy.

Lue lisää

Inferno 31:stä tiedän kaksikin toteutunutta kauppaa lähivuosilta hintaan noin 50 k€. Jos sinä et sitä ymmärrä, niin se on ihan oma ongelmasti. "oikea hintahaarukka" "sinun mielipiteesi".

sfda sadf asdf kirjoitti:

Inferno 31:stä tiedän kaksikin toteutunutta kauppaa lähivuosilta hintaan noin 50 k€. Jos sinä et sitä ymmärrä, niin se on ihan oma ongelmasti. "oikea hintahaarukka" "sinun mielipiteesi".

Lue lisää

Niinpä niin ;) oikea hintahaarukka on silti 30-40 k€. Eihän se meinikin suomessa sen "terveempää" ollut parivuottakaan sitten, päinvastoin ;) Kyllä tämä käytettyjen veneiden kauppa kulkee, jopa suomessakin pikkuhiljaa terveempään suuntaan.
Surullista teille, joille jää Musta-Pekka kouraan, mitta niin se vaan menee ;) ja voittehan te itkeä ja vakuutella sitä ylihinnan syytä täällä. Onhan niissä parempia Kiinalaisia köysiä, pollareita ja vanhoja kaikuja yms. "hintaa korottavaa" ;)

Klegmann kirjoitti:

Niinpä niin ;) oikea hintahaarukka on silti 30-40 k€. Eihän se meinikin suomessa sen "terveempää" ollut parivuottakaan sitten, päinvastoin ;) Kyllä tämä käytettyjen veneiden kauppa kulkee, jopa suomessakin pikkuhiljaa terveempään suuntaan.
Surullista teille, joille jää Musta-Pekka kouraan, mitta niin se vaan menee ;) ja voittehan te itkeä ja vakuutella sitä ylihinnan syytä täällä. Onhan niissä parempia Kiinalaisia köysiä, pollareita ja vanhoja kaikuja yms. "hintaa korottavaa" ;)

Lue lisää

Ai no nyt ymmärrän. Hra Klegmann siis on oikeasti sitä mieltä, että oikea hintahaarukka = klegmannin mielipide.

Jos kaupat toteutuu 50 tonniin, niin se ei olekaan veneen oikea hinta, vaan myyjä ja ostaja ovat jotenkin molemmat erehtyneet? Noin yleensä, oikealla hinnalla on ymmärretty sitä summaa, jolla kauppa käy, sulla on nähtävästi joku muu määritelmä mielessä?

No, tämän tiedon valossa on helpompi ymmärtää, miksi joidenkin kirjoitukset vaikuttaa niin idioottimaisilta. Kirjoittajat elävät ihan omassa mielikuvitusmaailmassaan, jossa oma mielipide = totuus.
käytetystä veneestään saman verran kuin mitä uusi vastaava maksaa, ei se nyt ihan niin mene.

sdf sdfs df sd kirjoitti:

Ai no nyt ymmärrän. Hra Klegmann siis on oikeasti sitä mieltä, että oikea hintahaarukka = klegmannin mielipide.

Jos kaupat toteutuu 50 tonniin, niin se ei olekaan veneen oikea hinta, vaan myyjä ja ostaja ovat jotenkin molemmat erehtyneet? Noin yleensä, oikealla hinnalla on ymmärretty sitä summaa, jolla kauppa käy, sulla on nähtävästi joku muu määritelmä mielessä?

No, tämän tiedon valossa on helpompi ymmärtää, miksi joidenkin kirjoitukset vaikuttaa niin idioottimaisilta. Kirjoittajat elävät ihan omassa mielikuvitusmaailmassaan, jossa oma mielipide = totuus.
käytetystä veneestään saman verran kuin mitä uusi vastaava maksaa, ei se nyt ihan niin mene.

Lue lisää

ne henkilöt joilla on `"klegmannin" mielipide. Täällä hinnat ovat perseellään. Eikä se muutu vittuilusta mihinkään, muut vaan hakee veneensä halvemmalla ja te pelaatte pienentyvän porukan kanssa sitä mustapekkaa.

sdf sdfs df sd kirjoitti:

Ai no nyt ymmärrän. Hra Klegmann siis on oikeasti sitä mieltä, että oikea hintahaarukka = klegmannin mielipide.

Jos kaupat toteutuu 50 tonniin, niin se ei olekaan veneen oikea hinta, vaan myyjä ja ostaja ovat jotenkin molemmat erehtyneet? Noin yleensä, oikealla hinnalla on ymmärretty sitä summaa, jolla kauppa käy, sulla on nähtävästi joku muu määritelmä mielessä?

No, tämän tiedon valossa on helpompi ymmärtää, miksi joidenkin kirjoitukset vaikuttaa niin idioottimaisilta. Kirjoittajat elävät ihan omassa mielikuvitusmaailmassaan, jossa oma mielipide = totuus.
käytetystä veneestään saman verran kuin mitä uusi vastaava maksaa, ei se nyt ihan niin mene.

Lue lisää

Olet oikeassa 50ke Infernosta, niin myyjä ja ostaja eivät ole molemmat erehtyneet. Ainoastaan ostaja.

joopajoo2 kirjoitti:

Olet oikeassa 50ke Infernosta, niin myyjä ja ostaja eivät ole molemmat erehtyneet. Ainoastaan ostaja.

Kyllä n. 50 k€ on ollut täysin normaali hintataso 80/90 luvun taitteen Infernosta jo monta vuotta (80-luvun puolivälin veneet ~10 k€ halvempia). Tuon verran on joutunut maksamaan ja tuon verran on saanut myydessä jo vuosikausia. On sitten jokaisen oma harkinta onko tuo yhtä paljon hintansa arvoinen kuin vaikkapa 10 vuotta uudemmat First 31.7, Dehler 33, Bavariat jne. joita saa suunnilleen samalla rahalla Keski-Euroopasta (ei Suomesta, ei Ruotsista eikä Saksasta). Varmasti joskus tippuu Infernojenkin hinnat, mutta niin tippuu muidenkin samalla rahalla saatavien.

Ihmetyttää väitteet Ruotsin merkittävästi alemmasta hintatasosta. Tässä Inferno/Crown 31 toteuneita kauppoja:
http://www.sailguide.com/batfakta/info.php?id=720
Mielestäni vähintään samaa tasoa kuin Suomessa. Samoin on ollut monen muunkin venetyypin kohdalla. Suomea merkittävästi halvempia ei tunnu löytyvän Hollantia/Englantia/Ranskaa lähempää. Toki välillä on halpoja yksilöitä kaikissa maissa.

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä n. 50 k€ on ollut täysin normaali hintataso 80/90 luvun taitteen Infernosta jo monta vuotta (80-luvun puolivälin veneet ~10 k€ halvempia). Tuon verran on joutunut maksamaan ja tuon verran on saanut myydessä jo vuosikausia. On sitten jokaisen oma harkinta onko tuo yhtä paljon hintansa arvoinen kuin vaikkapa 10 vuotta uudemmat First 31.7, Dehler 33, Bavariat jne. joita saa suunnilleen samalla rahalla Keski-Euroopasta (ei Suomesta, ei Ruotsista eikä Saksasta). Varmasti joskus tippuu Infernojenkin hinnat, mutta niin tippuu muidenkin samalla rahalla saatavien.

Ihmetyttää väitteet Ruotsin merkittävästi alemmasta hintatasosta. Tässä Inferno/Crown 31 toteuneita kauppoja:
http://www.sailguide.com/batfakta/info.php?id=720
Mielestäni vähintään samaa tasoa kuin Suomessa. Samoin on ollut monen muunkin venetyypin kohdalla. Suomea merkittävästi halvempia ei tunnu löytyvän Hollantia/Englantia/Ranskaa lähempää. Toki välillä on halpoja yksilöitä kaikissa maissa.

Lue lisää

Älä taas yritä. Kaikkihan sen tietää, että Ruotsista saa veneitä puoleen hintaan, noi tilastot vaan valehtelee.

No niin, eli täällä moni tuon edellisen väitteen on valmis toistamaan. Mutta ainoat vakuuttavan näköiset todisteet ovat nuo Joakimin ja Dolphinin esilletuomat. Ja se, mikä myös on varma fakta, että halpoja yksilöitä tosiaan on joka maassa tarjolla. Ja sellaisenkin oikeastaan löytää kuka vaan, mutta vain poikkeustapauksessa ilman vaivannäköä ja pitkällistä etsimistä.

Varmimmin halvalla saa uudehkonkin raaserin, joka vain ei aivan kärkisijoille ole päässyt. Raaserin arvohan määräytyy kuitenkin aika paljon menestyksestä, jota pitää ainakin jollain sisarveneellä olla. Edelleen sellaisesta saa kelpo matkaveneenkin, vaikka käyttötarkoitus ei yhtä ketterästi vaihdukaan kuin takavuosina. Vastikään kuulin mm. entisen ILC 30 Brilliantin olevan tällä hetkellä täysiveriseksi cruiseriksi muunnettu.

22 kirjoitti:

Älä taas yritä. Kaikkihan sen tietää, että Ruotsista saa veneitä puoleen hintaan, noi tilastot vaan valehtelee.

No niin, eli täällä moni tuon edellisen väitteen on valmis toistamaan. Mutta ainoat vakuuttavan näköiset todisteet ovat nuo Joakimin ja Dolphinin esilletuomat. Ja se, mikä myös on varma fakta, että halpoja yksilöitä tosiaan on joka maassa tarjolla. Ja sellaisenkin oikeastaan löytää kuka vaan, mutta vain poikkeustapauksessa ilman vaivannäköä ja pitkällistä etsimistä.

Varmimmin halvalla saa uudehkonkin raaserin, joka vain ei aivan kärkisijoille ole päässyt. Raaserin arvohan määräytyy kuitenkin aika paljon menestyksestä, jota pitää ainakin jollain sisarveneellä olla. Edelleen sellaisesta saa kelpo matkaveneenkin, vaikka käyttötarkoitus ei yhtä ketterästi vaihdukaan kuin takavuosina. Vastikään kuulin mm. entisen ILC 30 Brilliantin olevan tällä hetkellä täysiveriseksi cruiseriksi muunnettu.

Lue lisää

Mitä järkeä niistä hinnoista on väitellä? Ei se niitä muuta. Ostakoon kukin mistä haluaa.

Tyhjänpäivää kirjoitti:

Mitä järkeä niistä hinnoista on väitellä? Ei se niitä muuta. Ostakoon kukin mistä haluaa.

Mitään järkeä ei ole tänne mitään kirjoittaa! Veneenostoa harkitsevia kuitenkin kovasti kiinnostaa hintataso niin Suomessa, Ruotsissa kuin kauempanakin.

Ne veneet, jotka minua kiinnostavat (Inferno 31 ei enää kuulu niihin), ovat olleet Ruotsissa kalliimpia kuin tai samanhintaisia kuin Suomessa, silloin harvoin kun niitä Suomessa on kaupan. Myös Saksassa ne ovat kutakuinkin yhtä kalliita. Hollannissa sitten löytyy myös paljon halvempia ja keskimäärinkin ne ovat halvempia.

Ruotsin hintatasoon vaikutttaa aikalailla se, että euro oli 1,5 vuotta sitten 11 kruunua ja nyt enää 9,5 kruunua. Ruotsin hinnat ovat siis "kallistuneet" 15%. Sama on tapahtunut myös Englannin punnalle.

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä n. 50 k€ on ollut täysin normaali hintataso 80/90 luvun taitteen Infernosta jo monta vuotta (80-luvun puolivälin veneet ~10 k€ halvempia). Tuon verran on joutunut maksamaan ja tuon verran on saanut myydessä jo vuosikausia. On sitten jokaisen oma harkinta onko tuo yhtä paljon hintansa arvoinen kuin vaikkapa 10 vuotta uudemmat First 31.7, Dehler 33, Bavariat jne. joita saa suunnilleen samalla rahalla Keski-Euroopasta (ei Suomesta, ei Ruotsista eikä Saksasta). Varmasti joskus tippuu Infernojenkin hinnat, mutta niin tippuu muidenkin samalla rahalla saatavien.

Ihmetyttää väitteet Ruotsin merkittävästi alemmasta hintatasosta. Tässä Inferno/Crown 31 toteuneita kauppoja:
http://www.sailguide.com/batfakta/info.php?id=720
Mielestäni vähintään samaa tasoa kuin Suomessa. Samoin on ollut monen muunkin venetyypin kohdalla. Suomea merkittävästi halvempia ei tunnu löytyvän Hollantia/Englantia/Ranskaa lähempää. Toki välillä on halpoja yksilöitä kaikissa maissa.

Lue lisää

kerrotaan hintojen "päittyminen". Ei kovinkaan luotettavia "toteutuneita" hintoja.

Kyllä, ne hinnat todellakin ovat halvempia kuin suomessa - ..tut noista pyyntihinnoista, ruotsissahan pelataan suomipoja idioottimaisuuksien mukaan . . . suomipoika maksaa enemmän ;) ruotsalainen ja asiaa harrastava ostaa halvemmalla.

Ihmetelkää ja hämmästelkää rauhassa, ja maksakaa suomilisää veneissäkin.

20 kirjoitti:

kerrotaan hintojen "päittyminen". Ei kovinkaan luotettavia "toteutuneita" hintoja.

Kyllä, ne hinnat todellakin ovat halvempia kuin suomessa - ..tut noista pyyntihinnoista, ruotsissahan pelataan suomipoja idioottimaisuuksien mukaan . . . suomipoika maksaa enemmän ;) ruotsalainen ja asiaa harrastava ostaa halvemmalla.

Ihmetelkää ja hämmästelkää rauhassa, ja maksakaa suomilisää veneissäkin.

Lue lisää

Eihän toi Sailguiden hintastatistiikka ole mitenkään varmistettu, mutta luuletko, että sinne yleisesti lähetetään vääriä hintoja? Onko joku luetettavampi lähde toteutuneille kaupoille.

En ole Ruotsista venettä ostanut, mutta pariin kertaan olen kauppaa tehnyt. Olen myös muutamasta jo myydystä veneestä kysynyt yksityiseltä myyjältä kauppahinnan sähköpostitse. Ehkä nekin olivat valheita.

Varmasti riippuu paljon millaisista veneistä puhutaan. Oma kokemus on C/R-veneistä hintaluokassa 30-100 k€ vm. 90-06. Kaverit ovat kyllä saaneet selkeästi halvemmallakin Ruotsista veneitä, mutta ei tuollaisia. Esimerkiksi Albin Expressejä sai pari vuotta sitten paljon halvemmalla Ruotsista, mutta nyt näyttää Suomenkin Expressit halventuneen.

Joakim_ kirjoitti:

Eihän toi Sailguiden hintastatistiikka ole mitenkään varmistettu, mutta luuletko, että sinne yleisesti lähetetään vääriä hintoja? Onko joku luetettavampi lähde toteutuneille kaupoille.

En ole Ruotsista venettä ostanut, mutta pariin kertaan olen kauppaa tehnyt. Olen myös muutamasta jo myydystä veneestä kysynyt yksityiseltä myyjältä kauppahinnan sähköpostitse. Ehkä nekin olivat valheita.

Varmasti riippuu paljon millaisista veneistä puhutaan. Oma kokemus on C/R-veneistä hintaluokassa 30-100 k€ vm. 90-06. Kaverit ovat kyllä saaneet selkeästi halvemmallakin Ruotsista veneitä, mutta ei tuollaisia. Esimerkiksi Albin Expressejä sai pari vuotta sitten paljon halvemmalla Ruotsista, mutta nyt näyttää Suomenkin Expressit halventuneen.

Lue lisää

Samanlaista turhanpäiväistä pulinaa. Hanki kokemusta, puhutaan sitten lisää asiasta.

Joakim_ kirjoitti:

Eihän toi Sailguiden hintastatistiikka ole mitenkään varmistettu, mutta luuletko, että sinne yleisesti lähetetään vääriä hintoja? Onko joku luetettavampi lähde toteutuneille kaupoille.

En ole Ruotsista venettä ostanut, mutta pariin kertaan olen kauppaa tehnyt. Olen myös muutamasta jo myydystä veneestä kysynyt yksityiseltä myyjältä kauppahinnan sähköpostitse. Ehkä nekin olivat valheita.

Varmasti riippuu paljon millaisista veneistä puhutaan. Oma kokemus on C/R-veneistä hintaluokassa 30-100 k€ vm. 90-06. Kaverit ovat kyllä saaneet selkeästi halvemmallakin Ruotsista veneitä, mutta ei tuollaisia. Esimerkiksi Albin Expressejä sai pari vuotta sitten paljon halvemmalla Ruotsista, mutta nyt näyttää Suomenkin Expressit halventuneen.

Lue lisää

Jotkin veneet on (ja on olleet pitkään) ruotsissa halvempia kuin suomessa. Ensimmäisenä tulee mieleen juuri Albinit ja muut ruotsissa valmistetut ja täälläkin kohtuuyleiset veneet. Ja lisäksi vanhat puuveneet on pääsääntöisesti olleet ruotsissa halvempia kuin täällä. Mutta keskieuroopassa tai kauempana tehdyt veneet on kyllä nykyään ( ja on olleet jo jonkin aikaa) samnhintaisia tai lähes samanhintaisia kuin suomessakin.

28 kirjoitti:

Samanlaista turhanpäiväistä pulinaa. Hanki kokemusta, puhutaan sitten lisää asiasta.

Sinä (28, hieno nimimerkki muuten!) olet siis ostanut Ruotsista halvemmalla tuollaisia? Vaikkapa Inferno/Crown 31, First 31.7, Dehler 29/33/34DD, Dufour 34, X-332 jne. Ovatko kovinkin halpoja Ruotsissa? Vai puhutko turhanpäiväistä pulinaa?

Hiukan vastaavista on kaksi tuoretta kokemusta. Toinen oli Suomessa puolisen vuotta myynnissä ja myytiin Ruotsiin pyyntihinnallaan (koko myyntiajan sama). Kyllä oli tyhmä ostaja kun tuli oikein erikseen Suomesta kalliin veneen hakemaan!

Toisesta tehtiin Suomessa kauppa 24 k€ halvemmalla (hinnat alle 100 k€) kuin sisarveneen kauppa Ruotsissa. Suomen yksilön näin oli OK niin kunnoltaan kuin varustukseltaan. Oli ollut koko kesän myynnissä ja meni lähes pyyntihinnallaan. Ruotsin yksilöstä myyjä kertoi tinkineensä muutaman prosentin.

-Mika- kirjoitti:

Jotkin veneet on (ja on olleet pitkään) ruotsissa halvempia kuin suomessa. Ensimmäisenä tulee mieleen juuri Albinit ja muut ruotsissa valmistetut ja täälläkin kohtuuyleiset veneet. Ja lisäksi vanhat puuveneet on pääsääntöisesti olleet ruotsissa halvempia kuin täällä. Mutta keskieuroopassa tai kauempana tehdyt veneet on kyllä nykyään ( ja on olleet jo jonkin aikaa) samnhintaisia tai lähes samanhintaisia kuin suomessakin.

Lue lisää

Suomessa ja Ruotsissa:

Albin Nova - Blocketissa myynnissä 9 kpl, hintapyynnöt 48-62,7te ja keskihinta 57,5te. Nettiveneessä myynnissä tällä hetkellä 2 kpl ja pyynnit 49-59te.

Albin Ballad - Blocketissa 13 kpl, hintapyynnöt 15-24te ja keskihinta 19,5te.
Nettiveneessä 3 kpl ja hintapyynnöt 24-28,5

Albin Vega - Blocketissa myynnissä paljon, hinnat 6-11,5te. Nettiveneessä 6-13,9te.

Tämä nopea vertailu oikeastaan vahvisti käsitystä siitä, että pienemmissä ja vanhemmissa veneissä Ruotsissa hinnat ovat halvemmat. Eli jos Vegaa tai Balladia on etsimässä, niin Ruotsin tarjontaan kannattaa tutustua. Mutta tuossa Novan kokoluokassa ei näyttäisi enää eroa olevan hintapyynnöissä, vaikka tarjontaa onkin enemmän.

DolphinD kirjoitti:

Suomessa ja Ruotsissa:

Albin Nova - Blocketissa myynnissä 9 kpl, hintapyynnöt 48-62,7te ja keskihinta 57,5te. Nettiveneessä myynnissä tällä hetkellä 2 kpl ja pyynnit 49-59te.

Albin Ballad - Blocketissa 13 kpl, hintapyynnöt 15-24te ja keskihinta 19,5te.
Nettiveneessä 3 kpl ja hintapyynnöt 24-28,5

Albin Vega - Blocketissa myynnissä paljon, hinnat 6-11,5te. Nettiveneessä 6-13,9te.

Tämä nopea vertailu oikeastaan vahvisti käsitystä siitä, että pienemmissä ja vanhemmissa veneissä Ruotsissa hinnat ovat halvemmat. Eli jos Vegaa tai Balladia on etsimässä, niin Ruotsin tarjontaan kannattaa tutustua. Mutta tuossa Novan kokoluokassa ei näyttäisi enää eroa olevan hintapyynnöissä, vaikka tarjontaa onkin enemmän.

Lue lisää

On jo Ruotsissa puhjennut, Suomessa vasta paisumassa. Tuossa Balladien hintapyynneissä Blocketissa on huomattavaa että vain yhdessä on yli 20 te hintapyynti (260 000 kr), no on siellä toinenkin 220 000 kr mutta se oli jo välittäjällä (rtc) myynnissä 150 000 kr hintaan ja on poistunut äsken välittäjän listalta ja Blocketista. Peruskuntoisen Balladin hintapyynti näyttää olevan 160-180 tkr eli vajaa kakskytä tonnia euroissa.

Sama koskee muitakin 70-luvun suunnittelua olevia puolitonnareita, Comfort 30, Ballad kopiot, Helmsman 31 jne. Ruotsin hintataso näiden osalta tuntuu olevan viitisen tuhatta euroa alempi kuin täkäläinen. Onneksi kruunu on vahvistunut, ettei ero tunnu enää niin mahdottoman suurelta.

Uudemmissa ja suuremmissa hinnat ovat nyt kruunun vahvistumisen kautta päätyneet suunnilleen samalle tasolle, Ruotsissa on vaan suurempi tarjonta, joten kiinnostavia ja/tai houkuttelevasti hinnoiteltuja yksilöitä tulee useammin markkinoille.

6+3 kirjoitti:

On jo Ruotsissa puhjennut, Suomessa vasta paisumassa. Tuossa Balladien hintapyynneissä Blocketissa on huomattavaa että vain yhdessä on yli 20 te hintapyynti (260 000 kr), no on siellä toinenkin 220 000 kr mutta se oli jo välittäjällä (rtc) myynnissä 150 000 kr hintaan ja on poistunut äsken välittäjän listalta ja Blocketista. Peruskuntoisen Balladin hintapyynti näyttää olevan 160-180 tkr eli vajaa kakskytä tonnia euroissa.

Sama koskee muitakin 70-luvun suunnittelua olevia puolitonnareita, Comfort 30, Ballad kopiot, Helmsman 31 jne. Ruotsin hintataso näiden osalta tuntuu olevan viitisen tuhatta euroa alempi kuin täkäläinen. Onneksi kruunu on vahvistunut, ettei ero tunnu enää niin mahdottoman suurelta.

Uudemmissa ja suuremmissa hinnat ovat nyt kruunun vahvistumisen kautta päätyneet suunnilleen samalle tasolle, Ruotsissa on vaan suurempi tarjonta, joten kiinnostavia ja/tai houkuttelevasti hinnoiteltuja yksilöitä tulee useammin markkinoille.

Lue lisää

Juu, siinä missä Suomessa puolitonnari oli 1970-luvulla iso vene oli se Ruotsissa jo 1970-luvulla perusperhevene. Scampia, Comfortia ja Balladia tehtiin kutakin kai jotain tuhannen luokkaa ja päälle vielä vähemmän Suomessa tunnetut Forgusit jne. Balladeissa hinnat ovat edes lähellä toisiaan, esim. Helmsman 31:n pyyntihinnat Ruotsissa näyttäisi olevan jotain 17kE tienoilla siinä missä Nettiveneessä tällä hetkellä pyynnöt ovat 24,5 ja 29kE.

Yleisesti ottaen Ruotsin veneet ovat siistimmässä kunnossa ja reippaammin uudistettuja (uusia sisämoottoreita ja purjeita, usein jopa koko riki) kuin suomalaiset mutta poikkeuksia toki löytyy molempiin suuntiin.

24 kirjoitti:

Juu, siinä missä Suomessa puolitonnari oli 1970-luvulla iso vene oli se Ruotsissa jo 1970-luvulla perusperhevene. Scampia, Comfortia ja Balladia tehtiin kutakin kai jotain tuhannen luokkaa ja päälle vielä vähemmän Suomessa tunnetut Forgusit jne. Balladeissa hinnat ovat edes lähellä toisiaan, esim. Helmsman 31:n pyyntihinnat Ruotsissa näyttäisi olevan jotain 17kE tienoilla siinä missä Nettiveneessä tällä hetkellä pyynnöt ovat 24,5 ja 29kE.

Yleisesti ottaen Ruotsin veneet ovat siistimmässä kunnossa ja reippaammin uudistettuja (uusia sisämoottoreita ja purjeita, usein jopa koko riki) kuin suomalaiset mutta poikkeuksia toki löytyy molempiin suuntiin.

Lue lisää

siis pyyntihinnat, huomattavasti korkeammat n. 200 km Tukholmasta etelään ja pohjoiseen. Kertoisiko sekin jotain suomalaisten "ostoälykkyydestä".

20 kirjoitti:

siis pyyntihinnat, huomattavasti korkeammat n. 200 km Tukholmasta etelään ja pohjoiseen. Kertoisiko sekin jotain suomalaisten "ostoälykkyydestä".

kenties tukholmalaisten ostoälykkyydestä? Tuskinpa suomalaiset veneenostajat paljon heiluttavat Ruotsin venemarkkinoita, vaikka näin haluaisimmekin ajatella.

24 kirjoitti:

Juu, siinä missä Suomessa puolitonnari oli 1970-luvulla iso vene oli se Ruotsissa jo 1970-luvulla perusperhevene. Scampia, Comfortia ja Balladia tehtiin kutakin kai jotain tuhannen luokkaa ja päälle vielä vähemmän Suomessa tunnetut Forgusit jne. Balladeissa hinnat ovat edes lähellä toisiaan, esim. Helmsman 31:n pyyntihinnat Ruotsissa näyttäisi olevan jotain 17kE tienoilla siinä missä Nettiveneessä tällä hetkellä pyynnöt ovat 24,5 ja 29kE.

Yleisesti ottaen Ruotsin veneet ovat siistimmässä kunnossa ja reippaammin uudistettuja (uusia sisämoottoreita ja purjeita, usein jopa koko riki) kuin suomalaiset mutta poikkeuksia toki löytyy molempiin suuntiin.

Lue lisää

mieltä siitä, että Ruotsissa veneet on ehkä keskimäärin paremmassa kunnossa. Liekö samasta ilmiöstä kyse, kun ruotsalaiset pitävät pihansakin siistimmässä kunnossa?

Tuosta uusista sisämoottoreista olen kuitenkin vähän eri mieltä. Usein vanhemmissa ruotsalaisissa veneissä on alkuperäinen kone, jolla ajetaan niin kauan kuin se vaan toimii. Monesti näkee myynnissä hyväkuntoisia veneitä, joita on uudistettu monella tavalla, mutta moottori on vielä alkuperäinen 25-30v. vanha.

DolphinD kirjoitti:

mieltä siitä, että Ruotsissa veneet on ehkä keskimäärin paremmassa kunnossa. Liekö samasta ilmiöstä kyse, kun ruotsalaiset pitävät pihansakin siistimmässä kunnossa?

Tuosta uusista sisämoottoreista olen kuitenkin vähän eri mieltä. Usein vanhemmissa ruotsalaisissa veneissä on alkuperäinen kone, jolla ajetaan niin kauan kuin se vaan toimii. Monesti näkee myynnissä hyväkuntoisia veneitä, joita on uudistettu monella tavalla, mutta moottori on vielä alkuperäinen 25-30v. vanha.

Lue lisää

Jos katsoo yli 20 v vanhan moottorin tietoja, on helppo huomata, että samantehoiset nykymoottorit ovat menettäneet liki puolet painostaan. Vanhoissa höyrykoneissa on matala viritysaste ja paljon rautaa ruostua. Jos ei tämän päivän käytäntöön nähden pienenpuoleinen teho haittaa, miksi ihmeessä vaihtaa sinällään erittäin luotettavia koneita.

DolphinD kirjoitti:

kenties tukholmalaisten ostoälykkyydestä? Tuskinpa suomalaiset veneenostajat paljon heiluttavat Ruotsin venemarkkinoita, vaikka näin haluaisimmekin ajatella.

Sen verran paljon kuitenkin tulee tuon alueen myytävistä veneistä kyselyjä suomesta, varsinkin kun ovat kuitenkin pyyntihinnaltaan edullisempia kuin suomessa. Pitää vain ostaa tingata suomilisä niistä pois.
Taitaa olla aika vähänlaisesti sinulla kokemusta veneen hankinnasta naapurimaista ?

13 kirjoitti:

Sen verran paljon kuitenkin tulee tuon alueen myytävistä veneistä kyselyjä suomesta, varsinkin kun ovat kuitenkin pyyntihinnaltaan edullisempia kuin suomessa. Pitää vain ostaa tingata suomilisä niistä pois.
Taitaa olla aika vähänlaisesti sinulla kokemusta veneen hankinnasta naapurimaista ?

Lue lisää

Aika hyvin on tullut todistettua ilman mutua, että vain tietyissä tyypeissä hintapyynnit ovat edullisempia kuin Suomessa. Toiseksi Ruotsissa on ostajia samassa määrässä enemmän kuin Suomessa ja suomalaisista ostajista ehkä puolet katselee ja kyselee ruotsalaismarkkinoita, missään tapauksessa eivät kaikki. Tällä vähemmistöllä tuskin saamme Ruotsin hintatasoa näkyvästi heiluteltua. Eli taitaapa väittämäsi olla hyvin puhdasta mutua.

33 kirjoitti:

Aika hyvin on tullut todistettua ilman mutua, että vain tietyissä tyypeissä hintapyynnit ovat edullisempia kuin Suomessa. Toiseksi Ruotsissa on ostajia samassa määrässä enemmän kuin Suomessa ja suomalaisista ostajista ehkä puolet katselee ja kyselee ruotsalaismarkkinoita, missään tapauksessa eivät kaikki. Tällä vähemmistöllä tuskin saamme Ruotsin hintatasoa näkyvästi heiluteltua. Eli taitaapa väittämäsi olla hyvin puhdasta mutua.

Lue lisää

venekaupasta pohjoismaissa :) Kuvittele siinä sitten mutuasi. Ei muuta kuitenkaan kokemuspohjaista tietoa, joka selviää jopa . . . . ihan katselemalla niitä ilmoituksia :) Eihän kaikki tosiaankaan katsele naapurin markkinoilta venettä, väittikö joku niin ? Kuinka vaikeaa onkaan luetun ymmärtäminen.

Suurempaa mutua on nuo väitteet päinvastaisesta hintarakenteesta, varsinkin kun niitä esittävät sellaiset, joilla ei edes ole kokemusta kaupankäynnistä rajojen ylitse :)

25 kirjoitti:

venekaupasta pohjoismaissa :) Kuvittele siinä sitten mutuasi. Ei muuta kuitenkaan kokemuspohjaista tietoa, joka selviää jopa . . . . ihan katselemalla niitä ilmoituksia :) Eihän kaikki tosiaankaan katsele naapurin markkinoilta venettä, väittikö joku niin ? Kuinka vaikeaa onkaan luetun ymmärtäminen.

Suurempaa mutua on nuo väitteet päinvastaisesta hintarakenteesta, varsinkin kun niitä esittävät sellaiset, joilla ei edes ole kokemusta kaupankäynnistä rajojen ylitse :)

Lue lisää

Ne päinvastaiset väitteet olivat kuitenkin kaikki dokumentoitua tietoa.

Tuttavani myi Dufor n.36 Ruotsiin koska Ruotsista sai veneelle paremman hinnan kuin Suomesta ja toiseksi koska vaihtoi suurempaan, niin Ruotsissa välittäjät ottaa vaihdossa vanhan venee. Eli myykää Ruotsiin

.................. kirjoitti:

Tuttavani myi Dufor n.36 Ruotsiin koska Ruotsista sai veneelle paremman hinnan kuin Suomesta ja toiseksi koska vaihtoi suurempaan, niin Ruotsissa välittäjät ottaa vaihdossa vanhan venee. Eli myykää Ruotsiin

Lue lisää

Välitysfirmat Ruotsissa näyttävät toimivan järkevästi; jos vene ei mene kaupaksi niin hintaa lasketaan. Aika nopeasti esim. RTC:n kaupittelemat veneet näyttäisivät katoavan markkinoilta. Käytetyn veneen hankkiminen välitysfirmalta olisi kuluttajansuojan kannalta sinänsä houkutteleva vaihtoehto.

.................. kirjoitti:

Tuttavani myi Dufor n.36 Ruotsiin koska Ruotsista sai veneelle paremman hinnan kuin Suomesta ja toiseksi koska vaihtoi suurempaan, niin Ruotsissa välittäjät ottaa vaihdossa vanhan venee. Eli myykää Ruotsiin

Lue lisää

Välitysfirmat Ruotsissa näyttävät toimivan järkevästi; jos vene ei mene kaupaksi niin hintaa lasketaan. Aika nopeasti esim. RTC:n kaupittelemat veneet näyttäisivät katoavan markkinoilta. Käytetyn veneen hankkiminen välitysfirmalta olisi kuluttajansuojan kannalta sinänsä houkutteleva vaihtoehto.

.................. kirjoitti:

Tuttavani myi Dufor n.36 Ruotsiin koska Ruotsista sai veneelle paremman hinnan kuin Suomesta ja toiseksi koska vaihtoi suurempaan, niin Ruotsissa välittäjät ottaa vaihdossa vanhan venee. Eli myykää Ruotsiin

Lue lisää

Tällä hetkellä ei ole realismia saada myytyä omaa venettään ruotsiin koska ruotsista saa samanlaisen takuuvarmasti halvemmalla. Itselläni on kokemusta 90 luvulta 3 veneen myymisestä ruotsiin. Vene jonka viimeksi möin 1995 oli vm 90 oleva 31 j matkavene. Sain silloin veneestäni 230.000 markkaa joka oli sama hinta kuin pyyntänikin koska tämä oli 90-luvun aikaan huomattavasti halvempi kuin ruotsissa vastaavat. Nyt olen nähnyt 2 kertaa oman vanhan veneeni olevan myynnissä Blocket palstalla hintaan 345.000 sek eli siinä 38.000 euroa. Samanlaisia veneitä löytyi nettiveneestä hintaan 55.000 ja 52.000 euroa eli jotakin on mennyt pahasti vinoon suomen hinnoittelussa. Yksi varma pointti on kyllä euro joka sekoitti hintatason ja ymmärryksen suomessa.

on todellakin halvempi ;) Se on tietysti hankalaa tajuta "blocketia" selaamalla ;)

.................. kirjoitti:

Tuttavani myi Dufor n.36 Ruotsiin koska Ruotsista sai veneelle paremman hinnan kuin Suomesta ja toiseksi koska vaihtoi suurempaan, niin Ruotsissa välittäjät ottaa vaihdossa vanhan venee. Eli myykää Ruotsiin

Lue lisää

Ei varmasti saa ruotsissa parempaa hintaa ;)

oikeaa kokemusta on kirjoitti:

on todellakin halvempi ;) Se on tietysti hankalaa tajuta "blocketia" selaamalla ;)

myös oikeaa kokemusta, kun ostin veneeni Tanskasta vuosi sitten:) Silloin tuli seurattua aktiivisesti käytännössä kaikkien Pohjois-Euroopan maiden venemarkkinoiden tarjontaa. Toki venekauppa on aina yksittäistapaus ja hintatasosta ei saa koko kuvaa selailemalla blocketia tai nettivenettä. Jotta aiheesta pystyisi sanomaan jotain yleisempää, niin pitäisi olla tietoa toteutuneista kauppahinnoista...ja sitä ei taida kellään olla.

Minulla on kokemusta erityisesti niistä venetyypeistä, joita katselin aktiivisesti. Näitä olivat mm. Avancet (33 ja 36) sekä pienemmät Hallberg-Rassyt. En huomannut mitään merkittävää eroa hintapyynnöissä verrattuna Suomeen. Ehkä jonkun verran halvempaa, mutta ei niin ratkaisevaa eroa: esim. yksi Avance 33, josta olin kiinnostunut, myytiin Tanskassa yli 40 000e hintaan (oli tosin loistavassa kunnossa). Valinnan omalta osaltani ratkaisi laajempi tarjonta ja veneiden ehkä parempi kunto noin keskimäärin. Englannissa ja Hollannissa hintataso olisi ollut sitten selkemmin edullisempi.

DolphinD kirjoitti:

myös oikeaa kokemusta, kun ostin veneeni Tanskasta vuosi sitten:) Silloin tuli seurattua aktiivisesti käytännössä kaikkien Pohjois-Euroopan maiden venemarkkinoiden tarjontaa. Toki venekauppa on aina yksittäistapaus ja hintatasosta ei saa koko kuvaa selailemalla blocketia tai nettivenettä. Jotta aiheesta pystyisi sanomaan jotain yleisempää, niin pitäisi olla tietoa toteutuneista kauppahinnoista...ja sitä ei taida kellään olla.

Minulla on kokemusta erityisesti niistä venetyypeistä, joita katselin aktiivisesti. Näitä olivat mm. Avancet (33 ja 36) sekä pienemmät Hallberg-Rassyt. En huomannut mitään merkittävää eroa hintapyynnöissä verrattuna Suomeen. Ehkä jonkun verran halvempaa, mutta ei niin ratkaisevaa eroa: esim. yksi Avance 33, josta olin kiinnostunut, myytiin Tanskassa yli 40 000e hintaan (oli tosin loistavassa kunnossa). Valinnan omalta osaltani ratkaisi laajempi tarjonta ja veneiden ehkä parempi kunto noin keskimäärin. Englannissa ja Hollannissa hintataso olisi ollut sitten selkemmin edullisempi.

Lue lisää

Ruotsi ei ole vanhojen suomalaisveneiden osalta ihanuuksien ihmemaa. Päin vastoin, pyynnit esimerkiksi Inferno 29:stä ovat säännönmukaisesti korkeampia kuin Suomessa. Sen sijaan ruotsalaisveneiden osalta hinnat ovat erittäin selkeästi alhaisempia. Pääasiallisena selityksenä näyttäisi olevan laaja tarjonta.

Uudempia veneitä en halua (eli kukkaro ei kestä) joten niistä en mene sanomaan.

DolphinD kirjoitti:

myös oikeaa kokemusta, kun ostin veneeni Tanskasta vuosi sitten:) Silloin tuli seurattua aktiivisesti käytännössä kaikkien Pohjois-Euroopan maiden venemarkkinoiden tarjontaa. Toki venekauppa on aina yksittäistapaus ja hintatasosta ei saa koko kuvaa selailemalla blocketia tai nettivenettä. Jotta aiheesta pystyisi sanomaan jotain yleisempää, niin pitäisi olla tietoa toteutuneista kauppahinnoista...ja sitä ei taida kellään olla.

Minulla on kokemusta erityisesti niistä venetyypeistä, joita katselin aktiivisesti. Näitä olivat mm. Avancet (33 ja 36) sekä pienemmät Hallberg-Rassyt. En huomannut mitään merkittävää eroa hintapyynnöissä verrattuna Suomeen. Ehkä jonkun verran halvempaa, mutta ei niin ratkaisevaa eroa: esim. yksi Avance 33, josta olin kiinnostunut, myytiin Tanskassa yli 40 000e hintaan (oli tosin loistavassa kunnossa). Valinnan omalta osaltani ratkaisi laajempi tarjonta ja veneiden ehkä parempi kunto noin keskimäärin. Englannissa ja Hollannissa hintataso olisi ollut sitten selkemmin edullisempi.

Lue lisää

suomimarkkinoita ulkomailta, se ei ole kovin "taloudellista" ;) Vanhat Avancet yms. olisit saanut markkinat näyttämään kotimaassa viellä paremmalta kun olisit valinnut jotain viellä "eksoottisempaa" kuin vanhat pikku Avancet tai Rassyt ;)
Suomimarkkinoiden luominen ei todellakaan ole edullista "suuressa maailmassa", mutta vain suomalainen keksii sellaisen luomisenkin ja sitten ollaan asiantuntijoita ;)
Vanha puupellinkiläinen olisi tullut varmasti euroopasta kalliimmaksi ;) eli halpaahan suomen venemarkkinoilla on ;)

Juupa juu kirjoitti:

suomimarkkinoita ulkomailta, se ei ole kovin "taloudellista" ;) Vanhat Avancet yms. olisit saanut markkinat näyttämään kotimaassa viellä paremmalta kun olisit valinnut jotain viellä "eksoottisempaa" kuin vanhat pikku Avancet tai Rassyt ;)
Suomimarkkinoiden luominen ei todellakaan ole edullista "suuressa maailmassa", mutta vain suomalainen keksii sellaisen luomisenkin ja sitten ollaan asiantuntijoita ;)
Vanha puupellinkiläinen olisi tullut varmasti euroopasta kalliimmaksi ;) eli halpaahan suomen venemarkkinoilla on ;)

Lue lisää

HR:hän on tunnettu suomalainen venemerkki:) Tanskassa Rassyt ovat suosittuja ja niitä liikkuu myös markkinoilla suht. paljon, joten laajemman tarjonnan pitäisi laskea hintatasoa Suomeen verrattuna. Jonkun verran hintataso on alhaisempi, mutta mitään kovin radikaalia eroa en huomannut. Vertailu vaikeaa, kun Suomessa ei ole vastaavia veneitä joka vuosi edes myynnissä.

Eikös Comfortina 32 ole tyypillinen ruotsivene, joka pitäisi saada siis selkeästi halvemmalla. Comfortinan hintapyyntöjä blocketissa: http://www.blocket.se/stockholm?q=Comfortina&cg=1060&w=3&st=s&st=u&ps=&pe=&c=&ca=11&l=0&md=th
ja scanboatissa: http://www.scanboat.com/uk/BoatSaleList.asp?nPage=2&nSort=undefined

DolphinD kirjoitti:

HR:hän on tunnettu suomalainen venemerkki:) Tanskassa Rassyt ovat suosittuja ja niitä liikkuu myös markkinoilla suht. paljon, joten laajemman tarjonnan pitäisi laskea hintatasoa Suomeen verrattuna. Jonkun verran hintataso on alhaisempi, mutta mitään kovin radikaalia eroa en huomannut. Vertailu vaikeaa, kun Suomessa ei ole vastaavia veneitä joka vuosi edes myynnissä.

Eikös Comfortina 32 ole tyypillinen ruotsivene, joka pitäisi saada siis selkeästi halvemmalla. Comfortinan hintapyyntöjä blocketissa: http://www.blocket.se/stockholm?q=Comfortina&cg=1060&w=3&st=s&st=u&ps=&pe=&c=&ca=11&l=0&md=th
ja scanboatissa: http://www.scanboat.com/uk/BoatSaleList.asp?nPage=2&nSort=undefined

Lue lisää

vaan tapaasi tehdä siitä suomalainen - siis venekaupasta. Haet vanhaa suomivenettä maailmalta ja pikkuRassyä joita ei hirveästi ole tarjolla, myyty suhteessa suomessa enemmän noita pikkuisia kuin muualla ;) Siis noita "ulkomaalaisia Nettiveneitä" tulkitsemalla et hintatasosta tiedä viellä mitään ;) Mutta "normaali" suomalainen ajatusmaailma selvästikin - kun ei tiedä, eikä ymmärrä, selitellään ja urputetaan ;)

Juupa juu kirjoitti:

vaan tapaasi tehdä siitä suomalainen - siis venekaupasta. Haet vanhaa suomivenettä maailmalta ja pikkuRassyä joita ei hirveästi ole tarjolla, myyty suhteessa suomessa enemmän noita pikkuisia kuin muualla ;) Siis noita "ulkomaalaisia Nettiveneitä" tulkitsemalla et hintatasosta tiedä viellä mitään ;) Mutta "normaali" suomalainen ajatusmaailma selvästikin - kun ei tiedä, eikä ymmärrä, selitellään ja urputetaan ;)

Lue lisää

nimimerkki "Juupa juu" antaisit esimerkkejä veneistä, joita sieltä Ruotsista ja Tanskasta kannattaa lähteä tänne Suomen vesille hakemaan? Ja miten niiden odotettavissa oleva jälleenmyyntiarvo sitten Suomessa tule olemaan? Itse kun olen vielä noviisi näissä asioissa, niin kaipaisin kokeneemman neuvoja...

noviisikko kirjoitti:

nimimerkki "Juupa juu" antaisit esimerkkejä veneistä, joita sieltä Ruotsista ja Tanskasta kannattaa lähteä tänne Suomen vesille hakemaan? Ja miten niiden odotettavissa oleva jälleenmyyntiarvo sitten Suomessa tule olemaan? Itse kun olen vielä noviisi näissä asioissa, niin kaipaisin kokeneemman neuvoja...

Lue lisää

tuollaisella perusteella voisi sanoa, että kaikkea saa halvemmalla. Mutta kannattaisi noviisin varmaan ensin pohtia millaiselle veneelle olisi käyttöä, ja millaisen haluaisi. Perusjunttimaiselle noviisille kuitenkin taitaa asia olla liian vaikea ;)

Juupa juu kirjoitti:

vaan tapaasi tehdä siitä suomalainen - siis venekaupasta. Haet vanhaa suomivenettä maailmalta ja pikkuRassyä joita ei hirveästi ole tarjolla, myyty suhteessa suomessa enemmän noita pikkuisia kuin muualla ;) Siis noita "ulkomaalaisia Nettiveneitä" tulkitsemalla et hintatasosta tiedä viellä mitään ;) Mutta "normaali" suomalainen ajatusmaailma selvästikin - kun ei tiedä, eikä ymmärrä, selitellään ja urputetaan ;)

Lue lisää

mielestäsi veneet on Ruotsissa halvempia PISTE ...eipä siihen paljon perusteluja sitten tarvita! Jos eri maiden "nettiveneet" eivät ole sallittuja välineitä muodostettaessa kuvaa markkinoiden hintatasosta, niin miten se käsitys sitten pitäisi muodostaa? Se että kuulemma joku "kumminkaima" tai laiturinaapurin kaveri on saanut veneen Ruotsista halvalla on ilmeisesti luotettavampi tapa...

En ole vielä nähnyt vakuuttavaa todistetta siitä, että hintatasossa olisi merkittävää eroa. Aina joku väittää, että näin olisi, mutta kumma kyllä ei niitä linkkejä tai esimerkkejä tahdo löytyä. Tällä hetkellä esim. tuossa aiemmin laitetussa linkissä Comfortina 32:sen hintapyynnöt Ruotsissa 44k-58k ja Tanskassa (ap. linkki ei toiminut) 50k-56k. Onko sinulla jotain perustetta oletukselle, että Tanskassa tai Ruotsissa on tapana tinkiä enemmän hintapyynnöistä vai miksi hintapyyntöjen vertailu ei ole luotettavaa? Ehkä voit antaa jonkun esimerkin venemerkeistä, joita erityisesti kannattaa tuoda ulkomailta? Oman veneeni tuonti kustansi reilusti yli 2teuroa, kun huomioon ottaa matkat, hotellit, imutyhjennyksen/septin asentamisen, venepukin hankinnan, loman töistä ym. Hintaeron pitäisi olla aika selvä, että venettä kannattaa pelkästään halvemman hinnan takia tuoda.

DolphinD kirjoitti:

mielestäsi veneet on Ruotsissa halvempia PISTE ...eipä siihen paljon perusteluja sitten tarvita! Jos eri maiden "nettiveneet" eivät ole sallittuja välineitä muodostettaessa kuvaa markkinoiden hintatasosta, niin miten se käsitys sitten pitäisi muodostaa? Se että kuulemma joku "kumminkaima" tai laiturinaapurin kaveri on saanut veneen Ruotsista halvalla on ilmeisesti luotettavampi tapa...

En ole vielä nähnyt vakuuttavaa todistetta siitä, että hintatasossa olisi merkittävää eroa. Aina joku väittää, että näin olisi, mutta kumma kyllä ei niitä linkkejä tai esimerkkejä tahdo löytyä. Tällä hetkellä esim. tuossa aiemmin laitetussa linkissä Comfortina 32:sen hintapyynnöt Ruotsissa 44k-58k ja Tanskassa (ap. linkki ei toiminut) 50k-56k. Onko sinulla jotain perustetta oletukselle, että Tanskassa tai Ruotsissa on tapana tinkiä enemmän hintapyynnöistä vai miksi hintapyyntöjen vertailu ei ole luotettavaa? Ehkä voit antaa jonkun esimerkin venemerkeistä, joita erityisesti kannattaa tuoda ulkomailta? Oman veneeni tuonti kustansi reilusti yli 2teuroa, kun huomioon ottaa matkat, hotellit, imutyhjennyksen/septin asentamisen, venepukin hankinnan, loman töistä ym. Hintaeron pitäisi olla aika selvä, että venettä kannattaa pelkästään halvemman hinnan takia tuoda.

Lue lisää

vaikeampia, eikä näiden "päitä käännetä" eikä ole tarviskaan, pidä uskosi.

Yhteydenotto on merkillinen asia, alkaa oikea hintakin selviämään - mutta lueskele sinä blocketia ja juttele "kumminkaiman kanssa". On se niin vaikeaa ;)

Oikeaa kokemusta on kirjoitti:

vaikeampia, eikä näiden "päitä käännetä" eikä ole tarviskaan, pidä uskosi.

Yhteydenotto on merkillinen asia, alkaa oikea hintakin selviämään - mutta lueskele sinä blocketia ja juttele "kumminkaiman kanssa". On se niin vaikeaa ;)

Lue lisää

monta tonnia pyyntihinnasta mahtaa keskimäärin lähteä pois sillä puhelinsoitolla/sähköpostiviestillä?

Ihmettelen vain, että mikä on parempi tapa vertailla käytettyjen hintatasoa kuin maan suurimmat nettikauppapaikat. Toki jokainen tietää, että usein tarjouskierrosten myötä hinnassa tullaan jonkun verran alaspäin pyynneistä, mutta tämä on asian laita myös Suomessa. Pyyntihinnat eivät olisi vertailukelpoisia vain siinä tapauksessa että maiden tinkimiskulttuurit eroasivat jotenkin merkittävästi. Pohjoismaiden kohdalla en usko tähän.

Talousteorian mukaan tehokkaasti toimivilla markkinoilla vallitsee arbitraasivapaus. Arbitraasimahdollisuus syntyy silloin jos sama tuote on eri hintainen eri markkinapaikoilla. Jos markkinat toimivat niin halvemmalla samaa tuotetta myyvillä markkinoilla kysyntä lisääntyy ja hinnat nousevat kun taas kalliimmilla markkinoilla kysyntä laskee. Teorian mukaan hinnat markkinoilla ovat samat (pl. transaktiokustannukset).

Lienee selvää, että venemarkkinat eivät toimi teorian mukaan tehokkaasti. Mutta ei teoria silti ihan tuulestatemmattu ole. Keski- ja Länsi-Euroopan markkinoilla on enemmän kilpailua ja hintataso alempi. Länsi-Ruotsi ja Tanska ovat lähempänä mm. Englannin ja Hollannin markkinoita, joten hintatason voisi kuvitella olevan lähellä sitä. Mitä pohjoisemmaksi tullaan Itämerellä, sitä enemmän kustannukset kasvavat ja sitä korkeampi hintataso voi olla. Asia olisi näin, jos veneiden kunto olisi sama joka puolella. Kuitenkin yleisen käsityksen mukaan veneet ovat keskimäärin huonommassa kunnossa Atlantin rannalla, joten Itämerellä olevasta veneestä maksetaan ekstraa. Esim. monet tanskalaiset, joiden kanssa keskustelin venekauppoihin liittyen, eivät olleet kiinnostuneita hakemaan venettä Englannista.

DolphinD kirjoitti:

monta tonnia pyyntihinnasta mahtaa keskimäärin lähteä pois sillä puhelinsoitolla/sähköpostiviestillä?

Ihmettelen vain, että mikä on parempi tapa vertailla käytettyjen hintatasoa kuin maan suurimmat nettikauppapaikat. Toki jokainen tietää, että usein tarjouskierrosten myötä hinnassa tullaan jonkun verran alaspäin pyynneistä, mutta tämä on asian laita myös Suomessa. Pyyntihinnat eivät olisi vertailukelpoisia vain siinä tapauksessa että maiden tinkimiskulttuurit eroasivat jotenkin merkittävästi. Pohjoismaiden kohdalla en usko tähän.

Talousteorian mukaan tehokkaasti toimivilla markkinoilla vallitsee arbitraasivapaus. Arbitraasimahdollisuus syntyy silloin jos sama tuote on eri hintainen eri markkinapaikoilla. Jos markkinat toimivat niin halvemmalla samaa tuotetta myyvillä markkinoilla kysyntä lisääntyy ja hinnat nousevat kun taas kalliimmilla markkinoilla kysyntä laskee. Teorian mukaan hinnat markkinoilla ovat samat (pl. transaktiokustannukset).

Lienee selvää, että venemarkkinat eivät toimi teorian mukaan tehokkaasti. Mutta ei teoria silti ihan tuulestatemmattu ole. Keski- ja Länsi-Euroopan markkinoilla on enemmän kilpailua ja hintataso alempi. Länsi-Ruotsi ja Tanska ovat lähempänä mm. Englannin ja Hollannin markkinoita, joten hintatason voisi kuvitella olevan lähellä sitä. Mitä pohjoisemmaksi tullaan Itämerellä, sitä enemmän kustannukset kasvavat ja sitä korkeampi hintataso voi olla. Asia olisi näin, jos veneiden kunto olisi sama joka puolella. Kuitenkin yleisen käsityksen mukaan veneet ovat keskimäärin huonommassa kunnossa Atlantin rannalla, joten Itämerellä olevasta veneestä maksetaan ekstraa. Esim. monet tanskalaiset, joiden kanssa keskustelin venekauppoihin liittyen, eivät olleet kiinnostuneita hakemaan venettä Englannista.

Lue lisää

todella vaikeaa tajuta, mutta niin kuin aiemmin kirjoitin - usko mitä haluat ja tee noita "analyysejä". laadi strategioita ja pohdi jonkun kansan kaupankäyntitapoja historiallisella perspektiivillä. Se nyt ei sitä asiaa muuta, että hinnat ovat muualla euroopassa pääsääntöisesti edullisempia.

Kyllä homma vaan on niin, että joillekin vaan jorkin yksinkertaisetkin asiat ovat vaikeita ja kalliita, ja kaiken saa tehtyä todella vaikeaksi ja kalliiksi itselleen ;)

Oikeaa kokemusta on kirjoitti:

todella vaikeaa tajuta, mutta niin kuin aiemmin kirjoitin - usko mitä haluat ja tee noita "analyysejä". laadi strategioita ja pohdi jonkun kansan kaupankäyntitapoja historiallisella perspektiivillä. Se nyt ei sitä asiaa muuta, että hinnat ovat muualla euroopassa pääsääntöisesti edullisempia.

Kyllä homma vaan on niin, että joillekin vaan jorkin yksinkertaisetkin asiat ovat vaikeita ja kalliita, ja kaiken saa tehtyä todella vaikeaksi ja kalliiksi itselleen ;)

Lue lisää

Kovin yksinkertaisella tavalla mielestäni delfiinimme oli asiaa lähestynyt. Hän on vertaillut samanlaisten veneiden hintoja eri maissa, eikä löytänyt sitä paljon väitettyä hintavääristymää suomalaisissa hinnoissa. Ei, vaikka mietti niitä kansallisia kaupankäyntitapojakin. Vai voitko osoittaa hänen esilletuomassa materiaalissa jonkin perustavaa laatua olevan virheen?

Minä muuten en vielä parin tonnin hintaerolla lähtisi tuomaan venettä edes Ruotsista saakka. Paitsi että sen verran aiheutuisi kulujakin, ei pienemmänkään meren ylitys jonkun toisen myyntikuntoon laittamalla veneellä maistuisi. Kohtuullinen paikkojen läpikäynti veisi useamman päivän syöden kohtuuttoman osuuden säästöstä. Osana lomapurjehdusta taas hakua ei voi käytännössä ottaa, ennen sitä pitäisi vene joka tapauksessa saada kotisatamaan varusteltavaksi.

virhe? kirjoitti:

Kovin yksinkertaisella tavalla mielestäni delfiinimme oli asiaa lähestynyt. Hän on vertaillut samanlaisten veneiden hintoja eri maissa, eikä löytänyt sitä paljon väitettyä hintavääristymää suomalaisissa hinnoissa. Ei, vaikka mietti niitä kansallisia kaupankäyntitapojakin. Vai voitko osoittaa hänen esilletuomassa materiaalissa jonkin perustavaa laatua olevan virheen?

Minä muuten en vielä parin tonnin hintaerolla lähtisi tuomaan venettä edes Ruotsista saakka. Paitsi että sen verran aiheutuisi kulujakin, ei pienemmänkään meren ylitys jonkun toisen myyntikuntoon laittamalla veneellä maistuisi. Kohtuullinen paikkojen läpikäynti veisi useamman päivän syöden kohtuuttoman osuuden säästöstä. Osana lomapurjehdusta taas hakua ei voi käytännössä ottaa, ennen sitä pitäisi vene joka tapauksessa saada kotisatamaan varusteltavaksi.

Lue lisää

Hakekaa veneenne ulkomailta, 5 veneen jälkeen alkaa varmaan typerimmällekin peräkammarin pojalle iskostumaan päähän miten se homma toimii - ja rahaa säästyy ja veneet paranee ;)
Lukekaa ja vertailkaa niitä listojanne, me muut hoidetaan kaupankäynti ;)

Tämä saapi olla tässä, ei jaksa näiden kanssa. Ostakaa ylihintaan veneenne suomesta ihan vapaasti. Niinhän täällä maksetaan kaikesta ylimääräistä ;) Juntti on juntti vaikka voissa paistaisi, Karjalaprojektin kusetuksen jälkeenkin ;)

Oikeaa kokemusta on kirjoitti:

Hakekaa veneenne ulkomailta, 5 veneen jälkeen alkaa varmaan typerimmällekin peräkammarin pojalle iskostumaan päähän miten se homma toimii - ja rahaa säästyy ja veneet paranee ;)
Lukekaa ja vertailkaa niitä listojanne, me muut hoidetaan kaupankäynti ;)

Tämä saapi olla tässä, ei jaksa näiden kanssa. Ostakaa ylihintaan veneenne suomesta ihan vapaasti. Niinhän täällä maksetaan kaikesta ylimääräistä ;) Juntti on juntti vaikka voissa paistaisi, Karjalaprojektin kusetuksen jälkeenkin ;)

Lue lisää

asiallisesta keskustelusta!

"Juntti on juntti vaikka voissa paistaisi"

Kysyin sinulta muutaman yksinkertaisen kysymyksen, mutta enpä tainnut yhteenkään saada lopulta vastausta. Minun mielipiteeni asiassa ei ole kiveenkirjoitettu, mutta mielelläni kuulisin jotain muutakin perusteluja kun että se asia on vain näin.

Reagoin tähän sen takia, että tällä palstalla toistuu tasaisin väliajoin keskustelu, jossa joku väittää usein jonkun vanhemman skandin kohdalla, että Ruotsista saat samanlaisen "puoleenhintaan". Kun asiasta tiedustelee perusteita, niin tulee vastaukseksi, että se on vaan näin. Vaikka netissä kynnys asioiden laukomiseen on luonnollisesti pienempi, niin jotenkin edes alkeellinen esitettyjen väitteiden perustelu pitäisi olla aika itsestäänselvyys. Se että olet tuonut ulkomailta 5 venettä on toki jonkinlainen peruste väitteellesi, mutta senkin kerroit vasta viimeisessä viestissäsi! En ole missään vaiheessa sanonut, etteikö ulkomailta voisi tehdä parempia venekauppoja kuin Suomessa. Hain itse nykyisen veneeni ulkomailta - mielestäni vene oli keskimääräistä suomivenettä paremmassa kunnossa ja paremmin varusteltu. Mutta jos sen nyt myisin täällä, niin tuskin jäisin voitolle, kun ottaa kustannukset huomioon.

Jos Suomen markkinat olisivat niin edullset, niin eihän kukaan toisi veneitä ulkomailta. Mutta myös päinvastoin: jos Suomen markkinoilla veneet olisivat törkeän ylihintaisia, niin eihän ketään ostaisi kymmenientuhansien eurojen veneitä täältä, kun Ahvenanmeren takaa saa paljon halvemmalla. Myös markkinoiden koko vaikuttaa tähän kuvaan edullisuudesta: jos Suomessa on myynnissä vaikka 2 kpl Comfortina 32:sia ja Ruotsissa 8 kpl, niin todennäköisempää on, että se helmi löytyy juuri Ruotsista.

Pointtini kiteytettynä on se, että käytettyjen veneiden hintatasossa erityisesti Pohjoismaiden välillä ei vaikuta olevan merkittäviä systemaattisia eroja. Mutta toki markkinoiden laajentaminen Suomen rajojen ulkopuolelle lisää ostajan valinnanmahdollisuuksia.

Oikeaa kokemusta on kirjoitti:

Hakekaa veneenne ulkomailta, 5 veneen jälkeen alkaa varmaan typerimmällekin peräkammarin pojalle iskostumaan päähän miten se homma toimii - ja rahaa säästyy ja veneet paranee ;)
Lukekaa ja vertailkaa niitä listojanne, me muut hoidetaan kaupankäynti ;)

Tämä saapi olla tässä, ei jaksa näiden kanssa. Ostakaa ylihintaan veneenne suomesta ihan vapaasti. Niinhän täällä maksetaan kaikesta ylimääräistä ;) Juntti on juntti vaikka voissa paistaisi, Karjalaprojektin kusetuksen jälkeenkin ;)

Lue lisää

ostaisi elinaikanaan viittä venettä? Tai siis varmaan jotkut, mutta hyvin monelle riittää 1-3 koko eliniäksi.

DolphinD kirjoitti:

asiallisesta keskustelusta!

"Juntti on juntti vaikka voissa paistaisi"

Kysyin sinulta muutaman yksinkertaisen kysymyksen, mutta enpä tainnut yhteenkään saada lopulta vastausta. Minun mielipiteeni asiassa ei ole kiveenkirjoitettu, mutta mielelläni kuulisin jotain muutakin perusteluja kun että se asia on vain näin.

Reagoin tähän sen takia, että tällä palstalla toistuu tasaisin väliajoin keskustelu, jossa joku väittää usein jonkun vanhemman skandin kohdalla, että Ruotsista saat samanlaisen "puoleenhintaan". Kun asiasta tiedustelee perusteita, niin tulee vastaukseksi, että se on vaan näin. Vaikka netissä kynnys asioiden laukomiseen on luonnollisesti pienempi, niin jotenkin edes alkeellinen esitettyjen väitteiden perustelu pitäisi olla aika itsestäänselvyys. Se että olet tuonut ulkomailta 5 venettä on toki jonkinlainen peruste väitteellesi, mutta senkin kerroit vasta viimeisessä viestissäsi! En ole missään vaiheessa sanonut, etteikö ulkomailta voisi tehdä parempia venekauppoja kuin Suomessa. Hain itse nykyisen veneeni ulkomailta - mielestäni vene oli keskimääräistä suomivenettä paremmassa kunnossa ja paremmin varusteltu. Mutta jos sen nyt myisin täällä, niin tuskin jäisin voitolle, kun ottaa kustannukset huomioon.

Jos Suomen markkinat olisivat niin edullset, niin eihän kukaan toisi veneitä ulkomailta. Mutta myös päinvastoin: jos Suomen markkinoilla veneet olisivat törkeän ylihintaisia, niin eihän ketään ostaisi kymmenientuhansien eurojen veneitä täältä, kun Ahvenanmeren takaa saa paljon halvemmalla. Myös markkinoiden koko vaikuttaa tähän kuvaan edullisuudesta: jos Suomessa on myynnissä vaikka 2 kpl Comfortina 32:sia ja Ruotsissa 8 kpl, niin todennäköisempää on, että se helmi löytyy juuri Ruotsista.

Pointtini kiteytettynä on se, että käytettyjen veneiden hintatasossa erityisesti Pohjoismaiden välillä ei vaikuta olevan merkittäviä systemaattisia eroja. Mutta toki markkinoiden laajentaminen Suomen rajojen ulkopuolelle lisää ostajan valinnanmahdollisuuksia.

Lue lisää

hyvä esimerkki: nettiveneessä beneteau 320 vm 1987, 46 keur. Royalyachting.netissä beneteau 321 vm 2000, 49.4 keur. Ylihintaa yli 30 jalkaisissa suomiveneissähän ei ole yhtään;-)

6gt58 kirjoitti:

hyvä esimerkki: nettiveneessä beneteau 320 vm 1987, 46 keur. Royalyachting.netissä beneteau 321 vm 2000, 49.4 keur. Ylihintaa yli 30 jalkaisissa suomiveneissähän ei ole yhtään;-)

Lue lisää

Voitko sanoa veneitä näkemättä, kumpi on ylihintainen? Hyvin ylläpidetty -87 on varmasti parempi ostos kuin charter-käytössä rähjääntynyt, mahdollisesti verojen maksua odottava -00. Voihan tilanne olla toisinkinpäin, mutta kun emme tiedä.

DolphinD kirjoitti:

asiallisesta keskustelusta!

"Juntti on juntti vaikka voissa paistaisi"

Kysyin sinulta muutaman yksinkertaisen kysymyksen, mutta enpä tainnut yhteenkään saada lopulta vastausta. Minun mielipiteeni asiassa ei ole kiveenkirjoitettu, mutta mielelläni kuulisin jotain muutakin perusteluja kun että se asia on vain näin.

Reagoin tähän sen takia, että tällä palstalla toistuu tasaisin väliajoin keskustelu, jossa joku väittää usein jonkun vanhemman skandin kohdalla, että Ruotsista saat samanlaisen "puoleenhintaan". Kun asiasta tiedustelee perusteita, niin tulee vastaukseksi, että se on vaan näin. Vaikka netissä kynnys asioiden laukomiseen on luonnollisesti pienempi, niin jotenkin edes alkeellinen esitettyjen väitteiden perustelu pitäisi olla aika itsestäänselvyys. Se että olet tuonut ulkomailta 5 venettä on toki jonkinlainen peruste väitteellesi, mutta senkin kerroit vasta viimeisessä viestissäsi! En ole missään vaiheessa sanonut, etteikö ulkomailta voisi tehdä parempia venekauppoja kuin Suomessa. Hain itse nykyisen veneeni ulkomailta - mielestäni vene oli keskimääräistä suomivenettä paremmassa kunnossa ja paremmin varusteltu. Mutta jos sen nyt myisin täällä, niin tuskin jäisin voitolle, kun ottaa kustannukset huomioon.

Jos Suomen markkinat olisivat niin edullset, niin eihän kukaan toisi veneitä ulkomailta. Mutta myös päinvastoin: jos Suomen markkinoilla veneet olisivat törkeän ylihintaisia, niin eihän ketään ostaisi kymmenientuhansien eurojen veneitä täältä, kun Ahvenanmeren takaa saa paljon halvemmalla. Myös markkinoiden koko vaikuttaa tähän kuvaan edullisuudesta: jos Suomessa on myynnissä vaikka 2 kpl Comfortina 32:sia ja Ruotsissa 8 kpl, niin todennäköisempää on, että se helmi löytyy juuri Ruotsista.

Pointtini kiteytettynä on se, että käytettyjen veneiden hintatasossa erityisesti Pohjoismaiden välillä ei vaikuta olevan merkittäviä systemaattisia eroja. Mutta toki markkinoiden laajentaminen Suomen rajojen ulkopuolelle lisää ostajan valinnanmahdollisuuksia.

Lue lisää

Kyllä usein kaipaisi huomattavasti parempaa faktaperustelua heitoille. Senkin huomioonottamista, että oma kokemus ei välttämättä ole kattava totuus. Se räksyttäjä, jolle vastasit, ei muuten nähdäkseni sanonut, että olisi itse tuonut viittä venettä, ainoastaan, että uskoo 5 veneen jälkeen homman kuvioiden valkenevan. Vaan kyseenalaistanpa itse, voiko edes 5 venettä ostettuaan sanoa varmaa.

Tuohon omaan arveluusi, ettei Suomesta ostettaisi, jos muualta saa halvemmalla, olen vähän eri mieltä:
-uskon, että matkaveneilijöissä on aika paljonkin sellaisia, jotka ostavat koko elämänsä aikana vain 1-2 venettä (ja luulen tämän vain korostuvan tulevaiduudessa, sillä näyttäisi veneilyn tai ainakin veneenomistamisen aloitusikä ennemmin nousevan kuin laskevan) => ei sitä 5 veneen ostokokemusta kerry eikä siten voi olla luotettavaa tietoa etsiä muualta
-EU:sta huolimatta olen varma, että useimmat ovat hyvin varovaisia kaupoissa ulkomaisten toimijoiden kanssa; kymmenenkin tuhatta euroa on useimmille veneenomistajille aivan liian iso summa noin vain menetettäväksi (usein on puhuttu, että pitää toimia luotettavien välittäjien kanssa, mutta let's face it: miten tällainen pari venettä eläessään ostava tavis voi tietää, kuka on luotettava ja kuka ei? Kun ammattiliikemiehille ja yritysjohtajillekin käy välillä ohraisesti kumppanivalinnoissa...)
-useimmat kuitenkin elävät normaalin palkkaduunarin arkea eli veneenostopuuhiin on aikaa lähinnä viikonloppuina ja iltaisin. Vuosilomapäiviä ei mieluusti tällaiseen uhraa. Se tekee ulkomailta ostamisen vaikeammaksi.

Eli kyllä minusta on aivan uskottavaa, että suomalainen hintataso on aivan normaalina markkinailmiönä jonkin verran korkeampi kuin esim. ruotsalainen, hollantilaisesta tai englantilaisesta puhumattakaan. Jälkimmäisten kohdalla on erikseen muistettava kovempien olosuhteiden vaikutus (mm. suolaisemman veden vaikutus köysistöön ja rakenteisiin sekä pidemmät vedessäolot, jopa vuoden ympäri).

Käytän nyt itseäni vielä esimerkkinä; en tiedä, miten tyypillinen olen, mutta ainakin oman venekerhon porukasta arvioiden uskallan sanoa, etten harvinainenkaan. Ikää on melkein 50, veneenomistajana hiukan yli 15 vuotta, menossa toinen vene, molemmat käytettynä ostettuja, luulen, että nykyinen tulee riittämään (tietysti ajan myötä sieltä täältä uusittuna) hamaan hautaan asti. Ensimmäisen veneen ostin välittäjältä Suomesta, toisen (kokeneempana ja siten uskaltavampana) suoraan edelliseltä omistajalta Suomesta. Tsekkasin kyllä hintatason Euroopasta kyseisestä mallista ja totesin pyynnön olevan riittävästi linjassa. Ei minulla ollut mielenkiintoa lähteä reissaamaan pitkin maita ja mantuja tutkimassa useaa venettä; kun sopiva tuli tarjolle, se tutkittiin ja tehtiin kaupat.

21 kirjoitti:

Voitko sanoa veneitä näkemättä, kumpi on ylihintainen? Hyvin ylläpidetty -87 on varmasti parempi ostos kuin charter-käytössä rähjääntynyt, mahdollisesti verojen maksua odottava -00. Voihan tilanne olla toisinkinpäin, mutta kun emme tiedä.

Lue lisää

jokaista yli 30 jalkaista suomivenettä kohti löytyy ulkomailta uudempi, isompi ja nopeampi samaan hintaan. Vanha vene ei usein kasva pituutta ja saa lisää nopeutta. Aivan sama missä kunnossa vene on, jos tarkoituksena saada suomivenettä uudempi, isompi ja nopeampi. Uusi päivitysosa on sitten uusi, eikä 6 vuotta vanha, siispä esim. konerikkoinen halpa vene voi olla hyväkin ostos. Tuo charter veneiden mollaaminen perustuu huuhaaseen, charter veneissä on usein tarkistuslistat ja asiakas maksaa vaurion jos jotain hajoaa.

31 kirjoitti:

Kyllä usein kaipaisi huomattavasti parempaa faktaperustelua heitoille. Senkin huomioonottamista, että oma kokemus ei välttämättä ole kattava totuus. Se räksyttäjä, jolle vastasit, ei muuten nähdäkseni sanonut, että olisi itse tuonut viittä venettä, ainoastaan, että uskoo 5 veneen jälkeen homman kuvioiden valkenevan. Vaan kyseenalaistanpa itse, voiko edes 5 venettä ostettuaan sanoa varmaa.

Tuohon omaan arveluusi, ettei Suomesta ostettaisi, jos muualta saa halvemmalla, olen vähän eri mieltä:
-uskon, että matkaveneilijöissä on aika paljonkin sellaisia, jotka ostavat koko elämänsä aikana vain 1-2 venettä (ja luulen tämän vain korostuvan tulevaiduudessa, sillä näyttäisi veneilyn tai ainakin veneenomistamisen aloitusikä ennemmin nousevan kuin laskevan) => ei sitä 5 veneen ostokokemusta kerry eikä siten voi olla luotettavaa tietoa etsiä muualta
-EU:sta huolimatta olen varma, että useimmat ovat hyvin varovaisia kaupoissa ulkomaisten toimijoiden kanssa; kymmenenkin tuhatta euroa on useimmille veneenomistajille aivan liian iso summa noin vain menetettäväksi (usein on puhuttu, että pitää toimia luotettavien välittäjien kanssa, mutta let's face it: miten tällainen pari venettä eläessään ostava tavis voi tietää, kuka on luotettava ja kuka ei? Kun ammattiliikemiehille ja yritysjohtajillekin käy välillä ohraisesti kumppanivalinnoissa...)
-useimmat kuitenkin elävät normaalin palkkaduunarin arkea eli veneenostopuuhiin on aikaa lähinnä viikonloppuina ja iltaisin. Vuosilomapäiviä ei mieluusti tällaiseen uhraa. Se tekee ulkomailta ostamisen vaikeammaksi.

Eli kyllä minusta on aivan uskottavaa, että suomalainen hintataso on aivan normaalina markkinailmiönä jonkin verran korkeampi kuin esim. ruotsalainen, hollantilaisesta tai englantilaisesta puhumattakaan. Jälkimmäisten kohdalla on erikseen muistettava kovempien olosuhteiden vaikutus (mm. suolaisemman veden vaikutus köysistöön ja rakenteisiin sekä pidemmät vedessäolot, jopa vuoden ympäri).

Käytän nyt itseäni vielä esimerkkinä; en tiedä, miten tyypillinen olen, mutta ainakin oman venekerhon porukasta arvioiden uskallan sanoa, etten harvinainenkaan. Ikää on melkein 50, veneenomistajana hiukan yli 15 vuotta, menossa toinen vene, molemmat käytettynä ostettuja, luulen, että nykyinen tulee riittämään (tietysti ajan myötä sieltä täältä uusittuna) hamaan hautaan asti. Ensimmäisen veneen ostin välittäjältä Suomesta, toisen (kokeneempana ja siten uskaltavampana) suoraan edelliseltä omistajalta Suomesta. Tsekkasin kyllä hintatason Euroopasta kyseisestä mallista ja totesin pyynnön olevan riittävästi linjassa. Ei minulla ollut mielenkiintoa lähteä reissaamaan pitkin maita ja mantuja tutkimassa useaa venettä; kun sopiva tuli tarjolle, se tutkittiin ja tehtiin kaupat.

Lue lisää

Hollanissa veneet ovat pääosin murtovesissä eli ei sen suolaisempaa kuin suomenlahdella. En olisi lmyöskään aivan varma tuosta pidemmän kauden tai vaikkapa joskus jopa vuoden ympäri vedessä olevaan veneeseen kohdistuvista rasituksista. Nämä ovat vain arvailuja mutta, (1) kovalla maalla talvisäilytyksessä olevat veneet vatkaavat tuulisina päivinä telakointikelkan tukitolppia vasten (2) pressut hinkkaavat gelcoatia himmeämmäksi vuosi vuodelta, (3) parikymmentä astetta pakkasta ja kevään suuret lämpötilavaihtelut vuorokauden ajasta riippuen eivät ehkä myöskään ole veneelle pelkästään hyväksi.

Kaikki riippuu siitä kuinka ja missä (ulkona, tuulisella paikalla, sisällä vai missä) veneitä pidetään. Ja erityisesti Hollannissa veneilijät keskimäârin pitävät veneistään hyväâ huolta - usein paremmin kuin suomalaiset.

9087hyg6789 kirjoitti:

jokaista yli 30 jalkaista suomivenettä kohti löytyy ulkomailta uudempi, isompi ja nopeampi samaan hintaan. Vanha vene ei usein kasva pituutta ja saa lisää nopeutta. Aivan sama missä kunnossa vene on, jos tarkoituksena saada suomivenettä uudempi, isompi ja nopeampi. Uusi päivitysosa on sitten uusi, eikä 6 vuotta vanha, siispä esim. konerikkoinen halpa vene voi olla hyväkin ostos. Tuo charter veneiden mollaaminen perustuu huuhaaseen, charter veneissä on usein tarkistuslistat ja asiakas maksaa vaurion jos jotain hajoaa.

Lue lisää

Eipä tuossa annetussakaan esimerkissä uusi vene ollut pahemmin kasvanut, vai kukaties 0,1 jalkaa. Ihan hyvä, jos on niitäkin ostajia, joille on samantekevää, missä kunnossa vene on. Konerikkoinen vene tietenkin voi olla hyvä ostos, se näkyy suoraan hinnassa, osti Suomesta tai muualta. Tosin konerikkoisen tuonti kotiin on oma projektinsa. Mutta onko esimerkiksi Välimeren auringon polttama pinta kaikkine muoviosineen yhdentekevää? Ja vaikka charterveneen checklist olisikin käyty läpi, se ei paikkaa kulumia, joka on vain käyttötunneista ja käyttätavasta johtuvaa faktaa. Kulumista eivät asiakkaat maksa. Niin, eikä se 321 taida olla edes nopeampi kuin 320, ainostaan uudempi.

nopeampi... kirjoitti:

Eipä tuossa annetussakaan esimerkissä uusi vene ollut pahemmin kasvanut, vai kukaties 0,1 jalkaa. Ihan hyvä, jos on niitäkin ostajia, joille on samantekevää, missä kunnossa vene on. Konerikkoinen vene tietenkin voi olla hyvä ostos, se näkyy suoraan hinnassa, osti Suomesta tai muualta. Tosin konerikkoisen tuonti kotiin on oma projektinsa. Mutta onko esimerkiksi Välimeren auringon polttama pinta kaikkine muoviosineen yhdentekevää? Ja vaikka charterveneen checklist olisikin käyty läpi, se ei paikkaa kulumia, joka on vain käyttötunneista ja käyttätavasta johtuvaa faktaa. Kulumista eivät asiakkaat maksa. Niin, eikä se 321 taida olla edes nopeampi kuin 320, ainostaan uudempi.

Lue lisää

venevahoja käytetään myös välimerellä ja yksityisessa omistuksessa oleva vene kuluu samalla lailla kuin charter venekin.

Veneen omistusmuoto ei aiheuta eroa käyttötuntien aiheuttamaan kulumiseen, poikkeukset vahvistavat säännön.

67hyu7 kirjoitti:

venevahoja käytetään myös välimerellä ja yksityisessa omistuksessa oleva vene kuluu samalla lailla kuin charter venekin.

Veneen omistusmuoto ei aiheuta eroa käyttötuntien aiheuttamaan kulumiseen, poikkeukset vahvistavat säännön.

Lue lisää

Kauankos olet pitänyt venettä Välimerellä? Minä olen nähnyt, mitä se vaikuttaa, eikä sitä korjata vahalla. Kyllä omistusmuoto vaikuttaa sekin vahvasti veneen kulumiseen. Charterveneet ovat enimmäkseen täynnä viimeistä punkkaa myöten siinä kun omistusveneiden tavallisin miehistö on pariskunta. Ja valitettavasti poikkeuksia lukuunottamatta omaa venettä kohdellaan toisin kuin vuokrattua. Ja niitä veneitä hyvinkin kohtelevia käyttötunteja on paljon enemmän charter-käytössä, tumpeloinnit siihen päälle. Omistusveneitä useammin vuokraajien osaamistasossakin on toivomisen varaa.

Nämä ovat omakohtaisesti todettuja faktoja, ei mitään kuviteltua huuhaata tai poikkeustapauksia. Eivät ole vanhat taksitkaan hyvässä huudossa ostoksina.

charterista kirjoitti:

Kauankos olet pitänyt venettä Välimerellä? Minä olen nähnyt, mitä se vaikuttaa, eikä sitä korjata vahalla. Kyllä omistusmuoto vaikuttaa sekin vahvasti veneen kulumiseen. Charterveneet ovat enimmäkseen täynnä viimeistä punkkaa myöten siinä kun omistusveneiden tavallisin miehistö on pariskunta. Ja valitettavasti poikkeuksia lukuunottamatta omaa venettä kohdellaan toisin kuin vuokrattua. Ja niitä veneitä hyvinkin kohtelevia käyttötunteja on paljon enemmän charter-käytössä, tumpeloinnit siihen päälle. Omistusveneitä useammin vuokraajien osaamistasossakin on toivomisen varaa.

Nämä ovat omakohtaisesti todettuja faktoja, ei mitään kuviteltua huuhaata tai poikkeustapauksia. Eivät ole vanhat taksitkaan hyvässä huudossa ostoksina.

Lue lisää

tuollaisen kirjoittajahan ei koskaan tumpeloi veneellään, no eipä kai jos enimmän osan aikaa vene seisoo käyttämättömänä.

31 kirjoitti:

ostaisi elinaikanaan viittä venettä? Tai siis varmaan jotkut, mutta hyvin monelle riittää 1-3 koko eliniäksi.

kuin venemyynti ????? Tuollainen olisi yksi tapa hankkia isompaa venettä itselleen.

2xcddf466 kirjoitti:

tuollaisen kirjoittajahan ei koskaan tumpeloi veneellään, no eipä kai jos enimmän osan aikaa vene seisoo käyttämättömänä.

Tumpeloin kyllä ja olen tumpeloinut tälläkin kaudella. Se taas ei estä ollenkaan jotain toista tumpeloimasta vielä useammin. Ylivoimaisesti hurjimmat landaukset ym. suoritukset olen nähnyt tehtävän charterveneillä. useimmiten toivoo, etteivät aivan viereen yrittäisi tulla. Tietenkin näkee myös miehistöjä, jotka toimivat hienosti ja äänettömästi yhteen kokeneen kilpamiehistön tavoin. Yksi tumpelo vain jättää jälkiä veneeseen enemmän kuin viisi osaavaa yhteensä.

Mutta nyt hei, pitää lähteä kiireesti sitä venettä ulkoiluttamaan.

Onko se vaikeaa ? kirjoitti:

kuin venemyynti ????? Tuollainen olisi yksi tapa hankkia isompaa venettä itselleen.

aloittavat veneilyn suoraan riittävän isolla, niin ei ole tarvetta vaihtaa isompaan.

14 kirjoitti:

aloittavat veneilyn suoraan riittävän isolla, niin ei ole tarvetta vaihtaa isompaan.

on erittäin todennäköistä (n. 95 %) lopettaa kauhuissaan veneilyn, tai harrastaa vain päiväveneilyä daycruiserilla. Muuten on lähes taattu juttu, että vene vaihdetaan harrastuksen jatkuessa keskim. 3 kertaa.

67hyu7 kirjoitti:

venevahoja käytetään myös välimerellä ja yksityisessa omistuksessa oleva vene kuluu samalla lailla kuin charter venekin.

Veneen omistusmuoto ei aiheuta eroa käyttötuntien aiheuttamaan kulumiseen, poikkeukset vahvistavat säännön.

Lue lisää

veneen omistusmuoto vaikuttaa kulumiseen. Kannattaa joskus katsella tarkemmin jonkun muutaman vuoden ikäisen vuokraveneen kylkiä... löytyy todennäköisesti enemmän naarmua, kun monesta 20-30 vuotta vanhasta paatista. Sitten voi miettiä vaikka, että kuinka paljon charter-firmassa on aikaa käyttää kevät ym. huoltoihin per vene ja verrata sitä aikaan siihen, mitä menee oman veneen kanssa touhuamiseen keväisin.

Keväällä Furusundissa oli samaan aikaan uututtaan kiiltelevä iso ranskis Suomen kauppalippu perässä. Vene oli ulommassa laiturissa ulkopuolella kylkikiinnityksessä ja välissä yksi fendari! Me oltiin sisäpuolella ja välissä kaikki fendarit.

DolphinD kirjoitti:

veneen omistusmuoto vaikuttaa kulumiseen. Kannattaa joskus katsella tarkemmin jonkun muutaman vuoden ikäisen vuokraveneen kylkiä... löytyy todennäköisesti enemmän naarmua, kun monesta 20-30 vuotta vanhasta paatista. Sitten voi miettiä vaikka, että kuinka paljon charter-firmassa on aikaa käyttää kevät ym. huoltoihin per vene ja verrata sitä aikaan siihen, mitä menee oman veneen kanssa touhuamiseen keväisin.

Keväällä Furusundissa oli samaan aikaan uututtaan kiiltelevä iso ranskis Suomen kauppalippu perässä. Vene oli ulommassa laiturissa ulkopuolella kylkikiinnityksessä ja välissä yksi fendari! Me oltiin sisäpuolella ja välissä kaikki fendarit.

Lue lisää

Yllättävä on se työmäärä joka charter-veneiden huoltoon ja suojaukseen käytetään. Niiden kun pitää toimia turvallisesti tupeloidenkin kanssa. Huonompaa on meininki "tosi merikarhujen" omissa (pankin) veneissä. Merkillisiä viritelmiä ja pikakorjauksia . . . suomi laatuhan se on joka maksaa :) vain yksityinen suomalainen osaa hoitaa suomalaisen "laatuvenetekeleen". Voi luoja näitä . . . .

DolphinD kirjoitti:

veneen omistusmuoto vaikuttaa kulumiseen. Kannattaa joskus katsella tarkemmin jonkun muutaman vuoden ikäisen vuokraveneen kylkiä... löytyy todennäköisesti enemmän naarmua, kun monesta 20-30 vuotta vanhasta paatista. Sitten voi miettiä vaikka, että kuinka paljon charter-firmassa on aikaa käyttää kevät ym. huoltoihin per vene ja verrata sitä aikaan siihen, mitä menee oman veneen kanssa touhuamiseen keväisin.

Keväällä Furusundissa oli samaan aikaan uututtaan kiiltelevä iso ranskis Suomen kauppalippu perässä. Vene oli ulommassa laiturissa ulkopuolella kylkikiinnityksessä ja välissä yksi fendari! Me oltiin sisäpuolella ja välissä kaikki fendarit.

Lue lisää

asiat voi olla myös niin, että kimppa- ja carter veneiden ylläpitoon on enemmän resursseja kuin 1:llä omistajalla. kukin vene on tapauskohtainen ja ei voi yleistää omistusmuodon vaikutusta veneen kuntoon objektiivisesti asiaa mietittäessä.

ensimmäinenviimeinen kirjoitti:

on erittäin todennäköistä (n. 95 %) lopettaa kauhuissaan veneilyn, tai harrastaa vain päiväveneilyä daycruiserilla. Muuten on lähes taattu juttu, että vene vaihdetaan harrastuksen jatkuessa keskim. 3 kertaa.

Lue lisää

En usko, että minkäänlaista korrelaatiota on havaittavissa veneen aloituskoon ja "kauhuissaan lopettamisen" välillä. Tai jos on, niin juuri päinvastoin kuin väität, eli pienellä aloittaneista löytyy enemmän niitä, jotka lopettavat melko lailla samaan kesään. Tässä on ainakin kaksi tekijää mukana:

-elintason noustessa ihmisten mukavuudenhalu on vastaavasti (täysin luonnollisesti) noussut, joten melko monelle, jotka aloittavat jollain pienellä "klassikolla" (H, folkkari, Rock jne.) käy niin, että homma jää yhteen kesään. Etenkin, jos sen yhden kesän säät sattuvat olemaan kurjat. Tai sitten todetaan, että veneillään vain kauniilla säällä eikä missään tapauksessa yövytä veneessä. (Tuli hakematta mieleen yksi tuttu pariskunta, jotka kyllä reissaavat veneellään, mutta vaimolla on tiukka linja: sateella ei veneillä.)

-veneilyn aloittavien profiili on hyvin vahvasti muuttunut siihen suuntaan, että veneily aloitetaan (tai sen pariin palataan) aikuisiällä eikä ihan nuorina sellaisinakaan. Vaikkapa 35-vuotias tyypillisesti haluaa enemmän mukavuutta kuin 20-vuotias. Lapsiakin saattaa olla, mikä tuo lisää vaatimuksia.

-kolmas asia, joka liittyy äskeiseen on: kun venekanta on kasvanut, niin moni niistäkin, jotka sinänsä ovat aloittaneet lapsina tai siis jotka vanhemmat ovat tuoneet veneeseen, on tottunut isoon veneeseen eikä kerta kaikkiaan halua itsekään ostaa mitään alle 30-jalkaista. Vaikka itse asiassa siitä kokoluokasta löytyy ihan hyviä vaihtoehtoja, vaikkapa Avance 245 tai FE83.

Summa summarum: "valtavirta" veneilyyn ei enää ole edes purjeveneilijöiden puolella se, että aloitetaan jollain optarilla ja askel askeleelta siirrytään isompaan. En edes yritä arvailla mitään prosentteja, mutta tiedän, en vain oleta, että suuri osa ensiveneensä ostavista aloittaa yli 30-jalkaisella. Ja jonkinkokoinen osa heistä tuliterällä sellaisella. Muutama vuosi sitten ennustettiin, että parin vuoden sisällä myyntiin tulee joukoittain halvalla lähteviä Bavarioita yms., kun juuri nämä sopivankokoisella aloittaneet huomaavat, ettei ollut heidän juttunsa. Eipä ole näkynyt.

14 kirjoitti:

En usko, että minkäänlaista korrelaatiota on havaittavissa veneen aloituskoon ja "kauhuissaan lopettamisen" välillä. Tai jos on, niin juuri päinvastoin kuin väität, eli pienellä aloittaneista löytyy enemmän niitä, jotka lopettavat melko lailla samaan kesään. Tässä on ainakin kaksi tekijää mukana:

-elintason noustessa ihmisten mukavuudenhalu on vastaavasti (täysin luonnollisesti) noussut, joten melko monelle, jotka aloittavat jollain pienellä "klassikolla" (H, folkkari, Rock jne.) käy niin, että homma jää yhteen kesään. Etenkin, jos sen yhden kesän säät sattuvat olemaan kurjat. Tai sitten todetaan, että veneillään vain kauniilla säällä eikä missään tapauksessa yövytä veneessä. (Tuli hakematta mieleen yksi tuttu pariskunta, jotka kyllä reissaavat veneellään, mutta vaimolla on tiukka linja: sateella ei veneillä.)

-veneilyn aloittavien profiili on hyvin vahvasti muuttunut siihen suuntaan, että veneily aloitetaan (tai sen pariin palataan) aikuisiällä eikä ihan nuorina sellaisinakaan. Vaikkapa 35-vuotias tyypillisesti haluaa enemmän mukavuutta kuin 20-vuotias. Lapsiakin saattaa olla, mikä tuo lisää vaatimuksia.

-kolmas asia, joka liittyy äskeiseen on: kun venekanta on kasvanut, niin moni niistäkin, jotka sinänsä ovat aloittaneet lapsina tai siis jotka vanhemmat ovat tuoneet veneeseen, on tottunut isoon veneeseen eikä kerta kaikkiaan halua itsekään ostaa mitään alle 30-jalkaista. Vaikka itse asiassa siitä kokoluokasta löytyy ihan hyviä vaihtoehtoja, vaikkapa Avance 245 tai FE83.

Summa summarum: "valtavirta" veneilyyn ei enää ole edes purjeveneilijöiden puolella se, että aloitetaan jollain optarilla ja askel askeleelta siirrytään isompaan. En edes yritä arvailla mitään prosentteja, mutta tiedän, en vain oleta, että suuri osa ensiveneensä ostavista aloittaa yli 30-jalkaisella. Ja jonkinkokoinen osa heistä tuliterällä sellaisella. Muutama vuosi sitten ennustettiin, että parin vuoden sisällä myyntiin tulee joukoittain halvalla lähteviä Bavarioita yms., kun juuri nämä sopivankokoisella aloittaneet huomaavat, ettei ollut heidän juttunsa. Eipä ole näkynyt.

Lue lisää

yli 30 ft veneillä, eikä ole jälki kyllä kivaa. Höpötä mitä höpötät, mutta tuollaisesta kun ensimmäisiä kertoja avaa kunnon tuulella purjeet - ensikertalaisella loppuu homma siihen.

29 kirjoitti:

yli 30 ft veneillä, eikä ole jälki kyllä kivaa. Höpötä mitä höpötät, mutta tuollaisesta kun ensimmäisiä kertoja avaa kunnon tuulella purjeet - ensikertalaisella loppuu homma siihen.

Lue lisää

Kun keli käy kovemmaksi rullataan keulapurjetta sitään (teeppä se rokillla). Otetaan kelin kovetessa iso alas. Tarvittaessa käynnistetään dieseli napista eikä ruveta nykimään neliheppasta käyntiin. Kaikki tämä turvallisuus löytyy aloittelijalle jo 80-luvun veneistä, eli sisäkone, keularullalla. Tosin 25-jalkaa ei vielä riitä Tallinnan reissulle, mutta kun taidot on opittu mutamassa vuodessa, niin sitten jo sopiva yli 30-jalkanen on jo katsottu, mikäli purjehdus on meidän perheen juttu.

30 kirjoitti:

Kun keli käy kovemmaksi rullataan keulapurjetta sitään (teeppä se rokillla). Otetaan kelin kovetessa iso alas. Tarvittaessa käynnistetään dieseli napista eikä ruveta nykimään neliheppasta käyntiin. Kaikki tämä turvallisuus löytyy aloittelijalle jo 80-luvun veneistä, eli sisäkone, keularullalla. Tosin 25-jalkaa ei vielä riitä Tallinnan reissulle, mutta kun taidot on opittu mutamassa vuodessa, niin sitten jo sopiva yli 30-jalkanen on jo katsottu, mikäli purjehdus on meidän perheen juttu.

Lue lisää

mitään narua, eikä painamaan nappia ;) On se sen verran julman oloista kovemmalla tuulella 30 Bavankin purjepinta-ala. Eli syytä aloitella vahan pienemillä treenaamaan, ettei tarvitse teitä "harjoittelijoita" keräillä pitkin reissuja.

Taitaa olla edellisen viestin kirjoittaja.

kjnb,jbjgjh kirjoitti:

Taitaa olla edellisen viestin kirjoittaja.

Ei veneen hintaa voi arvioida näkemättä ko yksilöä.Ei myöskään verrata toiseen saman merkkiseen, jos veneillä on ikää esim 20 vuotta.Joku vene voi olla ihan täysi päivittämättä (alkuperäiset purjeet, moottori, ym varustus, ja toista voi olla uusittu parillakymmenellä tonnila viimeisen viiden vuoden aikana.
Muutama vuosi siten harkitsin ostamista Hollaninista, mutta kaikki joista olin kiinnostunut oli ihan paskakuntoisia.Hinnat oli noin kympitonnin halvempia kuin Suomessa, mutta näitä joihin tutustuin, en olis ottanut ilmaiseksikaan.

katsellut venettä (moot,puolelta) sopiva käytetty pyynti 12-14 tuhat,ikää 25-27v moottorit saman ikäisiä,no koneen niissä ainakin joutuu uusiin ( 10-15 tuhat) no uuden hintahan lähes tulee,taitaakin tulla ja jää vielä vanha rovi (pehmennyt) ja runsaasti vanhaa rompetta,gelkoat murtumii ym...
Hinta pyynnöt ei ole järkevällä tasolla,ei purjevene puolellakaan sen kummenpaa.

9+17 kirjoitti:

katsellut venettä (moot,puolelta) sopiva käytetty pyynti 12-14 tuhat,ikää 25-27v moottorit saman ikäisiä,no koneen niissä ainakin joutuu uusiin ( 10-15 tuhat) no uuden hintahan lähes tulee,taitaakin tulla ja jää vielä vanha rovi (pehmennyt) ja runsaasti vanhaa rompetta,gelkoat murtumii ym...
Hinta pyynnöt ei ole järkevällä tasolla,ei purjevene puolellakaan sen kummenpaa.

Lue lisää

asiallisen hintainen vene id-391505 verrattuna saman tyyppisiin,montakohan päivää on myynnissä ??

skönö moljällä kirjoitti:

asiallisen hintainen vene id-391505 verrattuna saman tyyppisiin,montakohan päivää on myynnissä ??

Tämmönen köyhien keskustelunaihe!

DFGDHFHFG kirjoitti:

Tämmönen köyhien keskustelunaihe!

joilla ei ole venettä,mut haaveilevat purjehtivansa joskus, mun purjehdus kausi päättyi viikon loppuna,purjelaivani Sunwind 20 on telakoitu.

skönö möljällä kirjoitti:

joilla ei ole venettä,mut haaveilevat purjehtivansa joskus, mun purjehdus kausi päättyi viikon loppuna,purjelaivani Sunwind 20 on telakoitu.

Onks Sunvind 20 purjelaiva?

GFHDDFGDFGDDF kirjoitti:

Onks Sunvind 20 purjelaiva?

Jos oletetaan, että esim. Saksassa tai Hollannissa hintapyyntö on noin 7000 euroa alhaisempi kuin vastava vene Suomessa, niin paljonko halvemmaksi se tulee tänne kuljetettuna( lennot, mahd, yöpyminen hotellissa,gastien kustantaminen, polttoainekulut, mitä muuta?) Telakointipukin (jos sitä on) kuljettaminen veneessä on hankalaa,joten se pitää kuitenkin hankkia täältä tonnilla.
Jos ei ekalla reissulla tärppää ja pitää käydä pari-kolme kertaa, niin meneekö jo samoihin.
Onko tinkimismahdollisuudet samaa luokaa.Mistään ei varmaankaan selviä mitkä ovat veneiden toteutuneet kauppahinnat verrattuna pyyntihintaan.

kannattaakos kirjoitti:

Jos oletetaan, että esim. Saksassa tai Hollannissa hintapyyntö on noin 7000 euroa alhaisempi kuin vastava vene Suomessa, niin paljonko halvemmaksi se tulee tänne kuljetettuna( lennot, mahd, yöpyminen hotellissa,gastien kustantaminen, polttoainekulut, mitä muuta?) Telakointipukin (jos sitä on) kuljettaminen veneessä on hankalaa,joten se pitää kuitenkin hankkia täältä tonnilla.
Jos ei ekalla reissulla tärppää ja pitää käydä pari-kolme kertaa, niin meneekö jo samoihin.
Onko tinkimismahdollisuudet samaa luokaa.Mistään ei varmaankaan selviä mitkä ovat veneiden toteutuneet kauppahinnat verrattuna pyyntihintaan.

Lue lisää

Tietoa heillä ei ole, mutta vahvat mielipiteet ja loput kuvitellaan.
Kyllä se vaan useimmiten vene löytyy edullisemmin muualta kuin suomesta.
Pitää vaan siinäkin tietää mitä, ja miten se tehdään. Kyse on kuitenkin vain veneen ostosta.

27 kirjoitti:

Tietoa heillä ei ole, mutta vahvat mielipiteet ja loput kuvitellaan.
Kyllä se vaan useimmiten vene löytyy edullisemmin muualta kuin suomesta.
Pitää vaan siinäkin tietää mitä, ja miten se tehdään. Kyse on kuitenkin vain veneen ostosta.

Lue lisää

Laitetaan esimerkki tosielämästä. Ostin kotimaasta veneen, ja maksoin 4000 euroa (neljätuhatta euroa) vähemmän kuin yhdenkään vastaavan hintapyyntö Euroopasa, ja niitä on siellä myynissä monta. Revi siitä

sitten.... kirjoitti:

Laitetaan esimerkki tosielämästä. Ostin kotimaasta veneen, ja maksoin 4000 euroa (neljätuhatta euroa) vähemmän kuin yhdenkään vastaavan hintapyyntö Euroopasa, ja niitä on siellä myynissä monta. Revi siitä

Lue lisää

Joko se on sinullä ylihintaan tarjolla Nettiveneessä?

sitten.... kirjoitti:

Laitetaan esimerkki tosielämästä. Ostin kotimaasta veneen, ja maksoin 4000 euroa (neljätuhatta euroa) vähemmän kuin yhdenkään vastaavan hintapyyntö Euroopasa, ja niitä on siellä myynissä monta. Revi siitä

Lue lisää

tietysti helpompi arvioida tuota, jos olisit samalla kertonut jotain veneen hintaluokasta eli voisi edes yrittää arvailla pyyntihintojen ja todennäköisten kauppahintojen välistä eroa.

27 kirjoitti:

Tietoa heillä ei ole, mutta vahvat mielipiteet ja loput kuvitellaan.
Kyllä se vaan useimmiten vene löytyy edullisemmin muualta kuin suomesta.
Pitää vaan siinäkin tietää mitä, ja miten se tehdään. Kyse on kuitenkin vain veneen ostosta.

Lue lisää

vaikuttaa kuitenkin siltä että kaltaisesi "ulkomailta halvemmalla ostavat" ovat samaa porukkaa joka kirjoittelee halventavaan sävyyn niistä "köyhistä" jotka joutuvat tyytymään uuteen suomesta kaikkine veroineen ja toimituskuluineen ostettuun uuteen "halpisveneeseen".

kannattaakos kirjoitti:

Jos oletetaan, että esim. Saksassa tai Hollannissa hintapyyntö on noin 7000 euroa alhaisempi kuin vastava vene Suomessa, niin paljonko halvemmaksi se tulee tänne kuljetettuna( lennot, mahd, yöpyminen hotellissa,gastien kustantaminen, polttoainekulut, mitä muuta?) Telakointipukin (jos sitä on) kuljettaminen veneessä on hankalaa,joten se pitää kuitenkin hankkia täältä tonnilla.
Jos ei ekalla reissulla tärppää ja pitää käydä pari-kolme kertaa, niin meneekö jo samoihin.
Onko tinkimismahdollisuudet samaa luokaa.Mistään ei varmaankaan selviä mitkä ovat veneiden toteutuneet kauppahinnat verrattuna pyyntihintaan.

Lue lisää

JO 70-80 kiloaeron veneessä on hintaeroa 10-15 kiloeuroa suomessa myynnissäoleviin. Kaupat tehdään brokerin avulla usein venettä ennakkoon näkemättä. Näin siis ainakin 2000-luvun veneissä. Vanhemmissa on ehkä syytä käydä paikanpäällä.

Siirron hoitaa siirtokippari kiinteillä kuluilla, luokkaa 4 tonnia esim. Hollannista. Mahdollinen survay maksaa tonnin. Siinä on kaikki kulut. Jää kympin voitolle kulujen jälkeenkin.

Kolme venettä olen tänäkesaänä Hollannista tuonut...

-Mika- kirjoitti:

JO 70-80 kiloaeron veneessä on hintaeroa 10-15 kiloeuroa suomessa myynnissäoleviin. Kaupat tehdään brokerin avulla usein venettä ennakkoon näkemättä. Näin siis ainakin 2000-luvun veneissä. Vanhemmissa on ehkä syytä käydä paikanpäällä.

Siirron hoitaa siirtokippari kiinteillä kuluilla, luokkaa 4 tonnia esim. Hollannista. Mahdollinen survay maksaa tonnin. Siinä on kaikki kulut. Jää kympin voitolle kulujen jälkeenkin.

Kolme venettä olen tänäkesaänä Hollannista tuonut...

Lue lisää

Ei ole vene myynnisä, jos olisi, niin pyynti olis ainakin samaa luokkaa kuin vastaavat Euroopassa,onko se sitten ylihintaa vai alihintaa,vaikea sanoa.

sitten.... kirjoitti:

Ei ole vene myynnisä, jos olisi, niin pyynti olis ainakin samaa luokkaa kuin vastaavat Euroopassa,onko se sitten ylihintaa vai alihintaa,vaikea sanoa.

..tuossa vaan avasin. Nämä tämänkesäisetkin veneet on olleet sellaisia, että ostajalla on tarkka kuva siitä mitä hän haluaa. On koittanut ensin sitä suomesta löytää, mutta hinnat on olleet liian kovat. Toki niistä on koitettu neuvotella, mutta pyynti on vaan silti jäänyt liian kovaksi.

No sama ostaja on kääntänyt katseensa muualle eurooppaan. Netistä on löytynyt 3-4 vaatimukset täyttävää venettä, joista on lähdetty neuvottelemaan. Lopullinen kauppahinta on jäänyt noissa kolmessa tapauksessa tänä kesänä sinne 10-15 tuhatta alle sen suomessa neuvotellun veneen hinnan.

Vierestä olen näitä ostoprosesseja seurannut... ja sitten purjetinut ne ostetut veneet tänne. Toteutuneet hinnatkin tiedän, kun olen veneiden vastaanottotarkistuksen tehnyt ja kuitannut veneet luovutetuksi/vastaanotetuksi. Kyseisissä dokumenteissa on aina ollut myös veneestä maksettu hinta näkyvillä...

-Mika- kirjoitti:

JO 70-80 kiloaeron veneessä on hintaeroa 10-15 kiloeuroa suomessa myynnissäoleviin. Kaupat tehdään brokerin avulla usein venettä ennakkoon näkemättä. Näin siis ainakin 2000-luvun veneissä. Vanhemmissa on ehkä syytä käydä paikanpäällä.

Siirron hoitaa siirtokippari kiinteillä kuluilla, luokkaa 4 tonnia esim. Hollannista. Mahdollinen survay maksaa tonnin. Siinä on kaikki kulut. Jää kympin voitolle kulujen jälkeenkin.

Kolme venettä olen tänäkesaänä Hollannista tuonut...

Lue lisää

jotenkin käsittämättömältä, että joku luottaa brokereihin niin lujasti, että ostaa tuolla tavalla. Toisaalta, meneväthän ihmisen ns. nigerialaishuijaukseenkin...

9 kirjoitti:

jotenkin käsittämättömältä, että joku luottaa brokereihin niin lujasti, että ostaa tuolla tavalla. Toisaalta, meneväthän ihmisen ns. nigerialaishuijaukseenkin...

käytän aina luotettavaksi tunnettua nigerialaishuijaria

21 kirjoitti:

vaikuttaa kuitenkin siltä että kaltaisesi "ulkomailta halvemmalla ostavat" ovat samaa porukkaa joka kirjoittelee halventavaan sävyyn niistä "köyhistä" jotka joutuvat tyytymään uuteen suomesta kaikkine veroineen ja toimituskuluineen ostettuun uuteen "halpisveneeseen".

Lue lisää

ajatusmaailma pitää ihmisellä olla, että tähänkin sai sekoitettua "varallisuuden" ja "halpisveneet". Eihän mikään ole sen viisaampaa, kuin venellä mukavasti ja taloudellisesti hankintapaikasta riippumatta- siitähän tässä kysymys onkin, suomesta harvemmin saa käytettyä ostettua taloudellisesti - uusia kylläkin.

Ihmeellistä on muutamien junttien ajatuksenjuoksu . . .

sitten.... kirjoitti:

Laitetaan esimerkki tosielämästä. Ostin kotimaasta veneen, ja maksoin 4000 euroa (neljätuhatta euroa) vähemmän kuin yhdenkään vastaavan hintapyyntö Euroopasa, ja niitä on siellä myynissä monta. Revi siitä

Lue lisää

Mutta niinhän näillä törpöillä jästipäillä yleensäkin.

Repikööt siitä kiksinsä.

9 kirjoitti:

jotenkin käsittämättömältä, että joku luottaa brokereihin niin lujasti, että ostaa tuolla tavalla. Toisaalta, meneväthän ihmisen ns. nigerialaishuijaukseenkin...

Mitähän yhteistä tuolla mahtaa olla Nigerialaishuijauksen kanssa ?????

Eikö löydy enää mitään muuta ???

9 kirjoitti:

jotenkin käsittämättömältä, että joku luottaa brokereihin niin lujasti, että ostaa tuolla tavalla. Toisaalta, meneväthän ihmisen ns. nigerialaishuijaukseenkin...

No näin tää on tähän mennessä ollut, että kolme neljästä on ostanut veneen sitä näkemättä. Kun myyjäliike on toiminut alalla yli 40 vuotta, sillä ei ole varaa pilata mainettaan ostajaa huijaamalla. Kun nykyään, nettiaikana, se maine on entistä tärkeämpi.

Toki näissä minunkin tuomissani tapauksissa rahat on siirretty sulkutilille, josta ne vapautetaan vasta kun tarkistan veneen ja kuittaan sen vastaanotetuksi ja ilmoitan ostajalle, että kaikki OK.

Munhan pitäisi olla kimpassa sen myyjäbrokerin kanssa, jotta tuossa onnistuisi joku huijaus.

-Mika- kirjoitti:

No näin tää on tähän mennessä ollut, että kolme neljästä on ostanut veneen sitä näkemättä. Kun myyjäliike on toiminut alalla yli 40 vuotta, sillä ei ole varaa pilata mainettaan ostajaa huijaamalla. Kun nykyään, nettiaikana, se maine on entistä tärkeämpi.

Toki näissä minunkin tuomissani tapauksissa rahat on siirretty sulkutilille, josta ne vapautetaan vasta kun tarkistan veneen ja kuittaan sen vastaanotetuksi ja ilmoitan ostajalle, että kaikki OK.

Munhan pitäisi olla kimpassa sen myyjäbrokerin kanssa, jotta tuossa onnistuisi joku huijaus.

Lue lisää

sulkutili tietysti vähän fiksummaksi asian tekee. Mutta mistä ostaja tietää, ettet sinä ole kimpassa brokerin kanssa? (Tämä ei ole henkilökohtaisuus, vaan yleensä tarkoitan, että vieraaseen luottaminen on aina riskinottoa. Vaikkapa 80 kiloeuroa on aika paljon riskeerattavaksi.)

24 kirjoitti:

sulkutili tietysti vähän fiksummaksi asian tekee. Mutta mistä ostaja tietää, ettet sinä ole kimpassa brokerin kanssa? (Tämä ei ole henkilökohtaisuus, vaan yleensä tarkoitan, että vieraaseen luottaminen on aina riskinottoa. Vaikkapa 80 kiloeuroa on aika paljon riskeerattavaksi.)

Lue lisää

Pysyisikö broker alalla kymmeniä vuosia hyvämaineisena jos se maksaisi mikoille?

24 kirjoitti:

sulkutili tietysti vähän fiksummaksi asian tekee. Mutta mistä ostaja tietää, ettet sinä ole kimpassa brokerin kanssa? (Tämä ei ole henkilökohtaisuus, vaan yleensä tarkoitan, että vieraaseen luottaminen on aina riskinottoa. Vaikkapa 80 kiloeuroa on aika paljon riskeerattavaksi.)

Lue lisää

Lopullisesti hän ei voi siitä varma ollakaan, ennen kun seisoo oman veneensä kannella täällä suomessa. ;-)
Mutta jotain varmuutta antaa suomalaisen brokerin suositus. Sekä esittämäni purjehdus-CV, jonka liitteinä on valtuutuskirjeet kaikista tuomistani veneistä. Ja ne on monelta eri brokerilta ostettu.

Tietysti nekin voisi olla väärennettyjä, mutta niissä esiintyvät suomalaiset osatajanimet yhteystietoinen. Heille voi soittaa ja kysyä miten kaupan kanssa kävi. Olisi melkoinen huijausverkosto, jos nekin olisi vielä kimpassa sen suomalaisen brokerin ja ulkomaisen brokerin lisäksi.

9 kirjoitti:

jotenkin käsittämättömältä, että joku luottaa brokereihin niin lujasti, että ostaa tuolla tavalla. Toisaalta, meneväthän ihmisen ns. nigerialaishuijaukseenkin...

niin, ostithan säkin jonkun bugisen nokian kännyn yhtään testaamatta. Ei ulkomailta veneen importoiminen olekaan köyhille pelkureille ja markkinataloutta tuntemattomille.Brokerin bisnes siinä menee jos huijaa.

3r455 kirjoitti:

niin, ostithan säkin jonkun bugisen nokian kännyn yhtään testaamatta. Ei ulkomailta veneen importoiminen olekaan köyhille pelkureille ja markkinataloutta tuntemattomille.Brokerin bisnes siinä menee jos huijaa.

Lue lisää

tuo "brokerin bisnes menee jos huijaa" auttaa asiakasta, joka sattuu osumaan siihen kohtaan, jossa broker on esim. vaihtanut omistajaa nopeaan rahastukseen pyrkivälle, tai kirjanpidossa on "Enronit" ja nyt omistaja päätti pistää taskuunsa mitä saa ja häipyä? tmstmstms. Konkurssit ja konkurssirikokset eivät nekään ole pelkästään suomalainen ilmiö. Enemmän niitä ketkuja itse asiassa muualla on.

Luottamuksen perustana brokerin historia on jokseenkin yhtä vakaa pohja asiakkaalle kuin eräiden hyönteislajien "puolustuskeino" hyönteissyöjiä vastaan: "paha maku".

27 kirjoitti:

tuo "brokerin bisnes menee jos huijaa" auttaa asiakasta, joka sattuu osumaan siihen kohtaan, jossa broker on esim. vaihtanut omistajaa nopeaan rahastukseen pyrkivälle, tai kirjanpidossa on "Enronit" ja nyt omistaja päätti pistää taskuunsa mitä saa ja häipyä? tmstmstms. Konkurssit ja konkurssirikokset eivät nekään ole pelkästään suomalainen ilmiö. Enemmän niitä ketkuja itse asiassa muualla on.

Luottamuksen perustana brokerin historia on jokseenkin yhtä vakaa pohja asiakkaalle kuin eräiden hyönteislajien "puolustuskeino" hyönteissyöjiä vastaan: "paha maku".

Lue lisää

jos noin huolestuttaa niin voithan sä pikaisesti lentää sinne edestakaisin vielä katsomaan sen veneen, ja laittaa itse nimen paperiin, tai käytä vielä toista varmistusbrokeria

27 kirjoitti:

tuo "brokerin bisnes menee jos huijaa" auttaa asiakasta, joka sattuu osumaan siihen kohtaan, jossa broker on esim. vaihtanut omistajaa nopeaan rahastukseen pyrkivälle, tai kirjanpidossa on "Enronit" ja nyt omistaja päätti pistää taskuunsa mitä saa ja häipyä? tmstmstms. Konkurssit ja konkurssirikokset eivät nekään ole pelkästään suomalainen ilmiö. Enemmän niitä ketkuja itse asiassa muualla on.

Luottamuksen perustana brokerin historia on jokseenkin yhtä vakaa pohja asiakkaalle kuin eräiden hyönteislajien "puolustuskeino" hyönteissyöjiä vastaan: "paha maku".

Lue lisää

suomalainen ei usko ennenkuin näkee, ei hätää, importoiduissa veneissä on usein ulkolainen purjetunnus, joten ei muuta kuin satamassa rohkesti juttusille ja katsomaan, mitä me kauniit ja rohkeat olemme maahan roudanneet.

27 kirjoitti:

tuo "brokerin bisnes menee jos huijaa" auttaa asiakasta, joka sattuu osumaan siihen kohtaan, jossa broker on esim. vaihtanut omistajaa nopeaan rahastukseen pyrkivälle, tai kirjanpidossa on "Enronit" ja nyt omistaja päätti pistää taskuunsa mitä saa ja häipyä? tmstmstms. Konkurssit ja konkurssirikokset eivät nekään ole pelkästään suomalainen ilmiö. Enemmän niitä ketkuja itse asiassa muualla on.

Luottamuksen perustana brokerin historia on jokseenkin yhtä vakaa pohja asiakkaalle kuin eräiden hyönteislajien "puolustuskeino" hyönteissyöjiä vastaan: "paha maku".

Lue lisää

Mika voi purjehtia veneen kamuilleen afrikan sarveen; jos erehdyt mukaan niin panttivankina olet

-Mika- kirjoitti:

No näin tää on tähän mennessä ollut, että kolme neljästä on ostanut veneen sitä näkemättä. Kun myyjäliike on toiminut alalla yli 40 vuotta, sillä ei ole varaa pilata mainettaan ostajaa huijaamalla. Kun nykyään, nettiaikana, se maine on entistä tärkeämpi.

Toki näissä minunkin tuomissani tapauksissa rahat on siirretty sulkutilille, josta ne vapautetaan vasta kun tarkistan veneen ja kuittaan sen vastaanotetuksi ja ilmoitan ostajalle, että kaikki OK.

Munhan pitäisi olla kimpassa sen myyjäbrokerin kanssa, jotta tuossa onnistuisi joku huijaus.

Lue lisää

Kysyn että selvisikö sinulle mikä näitä veneenostajia pelotti veneen katsomisessa ennen ostoa? Ihmisen luontaisen uteliaisuuden luulisi suorastaan pakottavan katsomaan ostostaan vaikkei näkemästään ymmärtäisikään mitään.

s411 kirjoitti:

Kysyn että selvisikö sinulle mikä näitä veneenostajia pelotti veneen katsomisessa ennen ostoa? Ihmisen luontaisen uteliaisuuden luulisi suorastaan pakottavan katsomaan ostostaan vaikkei näkemästään ymmärtäisikään mitään.

Lue lisää

..kysymystä.
Ei kai siinä mikään pelottanut. Pitivät (tietääkseni) sitä vaan turhana kuluna. Kun koko perheen olisi sitten pitänyt lentää sinne ja "katsoa" sitä venettä. Uudehkossa veneessä eivät pitäneet sitä tapeellisena. Olivat tutustuneet täällä vastaavaan veneeseen ja tiesivät millaista olivat ostamassa. Ja olihan kohteesta survey tehty ja paljon kuvamateriaalia sen raportin mukana.

Perheessämme pohdittiin asiaa näin. Olemme nyt purjehtineet kolmekesää ja liikkeelle lähdettiin alle kympin veneellä, nyt vene on menossa myyntiin. Sillä ei oikestaan ole väliä meneekö se kaupaksi ja koska sillä sen arvo on kymmenesosa uuden jo tilatun veneen hinnasta. Hyppäämme yli rasittavan vanhojen veneiden kierrätyksen ja varustelun, koska meillä ei ole aikaa moiseen.

Aika tavaran kaupittaa sanoi kauppamies isä aikoinaan.

14 kirjoitti:

Perheessämme pohdittiin asiaa näin. Olemme nyt purjehtineet kolmekesää ja liikkeelle lähdettiin alle kympin veneellä, nyt vene on menossa myyntiin. Sillä ei oikestaan ole väliä meneekö se kaupaksi ja koska sillä sen arvo on kymmenesosa uuden jo tilatun veneen hinnasta. Hyppäämme yli rasittavan vanhojen veneiden kierrätyksen ja varustelun, koska meillä ei ole aikaa moiseen.

Aika tavaran kaupittaa sanoi kauppamies isä aikoinaan.

Lue lisää

uusissa on säätämistä siinä missä käytetyissäkin,varsinkin 60 keur uudesssa purkkarissa.

Taidat olla oikeassa. Samaa mietin itsekin.

Aloittaja,. kirjoitti:

Taidat olla oikeassa. Samaa mietin itsekin.

Vanhan ostamista tietysti puoltaa se, että veneen ominaisuudet tunnetaan, tiedetään mikä toimii ja missä olisi parantamisen varaa. Siten hankittu vene ja omat mieltymykset varmaan kohtaavat helpommin. Tämä tietysti pätee ns. merkiveneiden kohdalla one-off tyyppiset ovat hiukan hankalampia tässä suhteessa.

No ei kai yhteinen ihmettely eksakteja lukuja tarvitse, ihmetellään rauhassa. Eikö syksyllä tuppaa tarjontaa ja aloitetaan kaupan tunnustelu. Minun vakiohakuni nettiveneessä (10-13m hintahaarukka) oli viime syksynä lokakuussa enimmillään 73 kpl ja kesäksi se putosi 30 paikkeille. Nyt näky olevan 60 kpl. Eli aika samoissa mennään. On siellä samojakin veneitä mutta myös uusia. Ja ainakin minulle käy niin, että 'venemaku' hiukan muuttuu ja kehittyy; pitää erilaisia asioita tärkeänä. Oma purjevene kun on myyty ja haku on päällä.

He he, lisää näitä. Älä täällä kiukuttele jos on kotona vaikeaa.

åoouteqasj kirjoitti:

He he, lisää näitä. Älä täällä kiukuttele jos on kotona vaikeaa.

Tarkoitit siis, että joku teki vääriä kysymyksiä? Ja sai kaiken lisäksi väärän vastauksen.

Eihän suuri osa Nettiveneessä veneitään ja osiaan kauppaavia edes tiedä mitä ovat myymässä. Eivät ole viitsineet selvittää edes veneensä merkkiä, tyyppi ja muita oikeita tietoja. Sama pätee osien suhteen, ainoa mitä osataan laittaa, on helvetillinen hinta tavarasta josta ei edes tiedä mikä se oikeasti on. Voisivat mainiosti laittaa "oikeasti" maksulliseksi myös yksityisille tuonkin palstaan. Jäisi paskat navetoihin.

En nyt väitä, että Minulla olisi mitään täydellistä tilastoa vuosien varrelta, siitä kuinka paljon veneitä milloinkin on myynissä ollut ja kuinka paljon niista on kohtuullisessa ajassa myyty. Tälä hetkellä on erästä venetyyppiä myynnissä 17 yksilöä, joka on mielestäni aika paljon (sama malli ja noin saman ikäisiä) onko se sitten harvinaista tai normaalia. Itse ostin veneen, joka oli ollut myynnissä n. kaksi vuotta.
Sain erittäin hyväkuntoisen sopivaan hintaan ja olen erittäin tyytyväinen hankintaani (ostin kotimaasta)
Jos Nettiveneessä on myytyjen kohdalla ilmoitus Ei myynissä, tai Myyty nettiveneen kautta, niin tarkoittaako se aina, että vene on tosiaan myyty, vai voiko olla niin, että on poistettu myynistä jostain muusta syystä.