En kokemuksen vaan järjenkäytön kautta olen päätynyt päätökseen, että en takaa muuta kuin saman verran jonka olen valmis lahjoittamaan kys. henkilölle. Käytännössä tämä tarkoittaa vain omia lapsia.
Takauksessahan voi tulla myös lisäkuluja yli takaussumman.
Mielestäni takaaminen on niin kohtuuttoman riskaapelia touhua, että siihen ei kannata ryhtyä lainkaan.
Tulipa tossa mieleeni mielenkiintoinen kauhuskeenario. Kuvitellaampa, että esim. työpaikalla on hyvä henki ja 10 työkaveria säälivät yh-äitiä kun tämä joutuu polkemaan kymmeniä kilometrejä polkupyörällä päivittäin lapsia hoitoon ja itse työhön. Työkaverit päättävät lähteä joukolla takaamaan yh-äidin autolainaa ajatuksella, että kai se pystyy maksamaan suurimman osan autolainasta 5000€ ja jos jotakin tulee takkiin niin ei siitä 1/10 -osa mitään merkitse.
Kuvitellaan, että em. yh-äiti kuolee heti autokaupan jälkeen ennen kuin euroakaan autosta on maksettu. Sitten pankki alkaa vaatimaan saataviaan takaajalta. Pian pankki huomaa, että minä itse olen potentiaalinen maksaja ja muilta takaajilta tuskin saisi mitään. Toisin sanoen pankki keskittyy vaatimaan saataviaan lähinnä vain minulta.
Pankille ja itselle tulee asianajokuluja ja ehkä käräjöintikuluja.
Lopulta huomaat, että maksoit yksin 5000 € auton ja saman verran asianajokuluja ja ehkä käräjöintikuluja. Yh-äidin perilliset perivät auton itselleen.
Kun pääjupakka on ohi voit keskittyä perimään 9 muulta takaalta heidän osuuttaan. Siinä vaan tulee 9 x 5000€ asianajokuluja ja ehkä käräjöintikuluja ja tuskin mitään saa.
Eikö tämä näin toimi ?
Takauksessahan voi tulla myös lisäkuluja yli takaussumman.
Mielestäni takaaminen on niin kohtuuttoman riskaapelia touhua, että siihen ei kannata ryhtyä lainkaan.
Tulipa tossa mieleeni mielenkiintoinen kauhuskeenario. Kuvitellaampa, että esim. työpaikalla on hyvä henki ja 10 työkaveria säälivät yh-äitiä kun tämä joutuu polkemaan kymmeniä kilometrejä polkupyörällä päivittäin lapsia hoitoon ja itse työhön. Työkaverit päättävät lähteä joukolla takaamaan yh-äidin autolainaa ajatuksella, että kai se pystyy maksamaan suurimman osan autolainasta 5000€ ja jos jotakin tulee takkiin niin ei siitä 1/10 -osa mitään merkitse.
Kuvitellaan, että em. yh-äiti kuolee heti autokaupan jälkeen ennen kuin euroakaan autosta on maksettu. Sitten pankki alkaa vaatimaan saataviaan takaajalta. Pian pankki huomaa, että minä itse olen potentiaalinen maksaja ja muilta takaajilta tuskin saisi mitään. Toisin sanoen pankki keskittyy vaatimaan saataviaan lähinnä vain minulta.
Pankille ja itselle tulee asianajokuluja ja ehkä käräjöintikuluja.
Lopulta huomaat, että maksoit yksin 5000 € auton ja saman verran asianajokuluja ja ehkä käräjöintikuluja. Yh-äidin perilliset perivät auton itselleen.
Kun pääjupakka on ohi voit keskittyä perimään 9 muulta takaalta heidän osuuttaan. Siinä vaan tulee 9 x 5000€ asianajokuluja ja ehkä käräjöintikuluja ja tuskin mitään saa.
Eikö tämä näin toimi ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja muu omaisuus, näillä vähennetään vainajan velkoja. Lopuista sitten vastaa takaajat jos sellaisia on. Eli ei sellaista tilannetta tule missä takaajat maksaa autovelan ja perilliset perisivät auton, kuten sinä avauksessa väität.
Takauksiakin on erilaisia, kuten tietylle osalle lainaa, mutta ehdot ovat paperin selkäpuolella pienellä präntillä. Laki velvoittaa pankin selostamaan lainanottajalle ja takaajillekin, mutta kukapa sen munkkilatinan heti hoksaa. Sinun on viisasta pysyä noinkin varovaisena, niin ei tule yllätyksiä, jos se ensin myytävä autokin romuttuu samassa kuolintilanteessa.