"Tukea maatalouskiinteistön hankintaan
Investointituen haku rakennetun maatalouskiinteistön hankintaan avataan 15.9.2010 alkaen. Kohde on ollut hakukiellossa vuoden alusta alkaen. Hakuaika on tänä vuonna 30.11. saakka, ensi vuoden hakumahdollisuudesta päätetään myöhemmin.
Maatalouskiinteistön hankintaan voidaan myöntää korkotukilainaa enintään 70 % lainoituskelpoisesta kauppahinnasta. Lainoituskelpoista on maatalouden tuotannossa käytettävien rakennusten kauppahintaosuus sekä eräissä tilanteissa osa pellosta. Lainoitettavan pellon osuudeksi voidaan hyväksyä enintään 10 % koko rahoituskelpoisesta kauppahinnasta. Mahdollisen asuinrakennuksen sekä metsän osuus jää rahoitustuen ulkopuolelle.
Vaikka korkotukilainaa kiinteistön kauppaan saisikin, ei varainsiirtoverovapautta enää myönnetä. Nuoren viljelijän aloitustukeen liittyviin tilakauppoihin varainsiirtoverovapaus kuitenkin edelleen myönnetään aikaisempaan tapaan.
ELY-keskukset voinevat tehdä päätöksiä maatalouskiinteistön hankintaan aikaisintaan marraskuun alusta lähtien. Lopullisia kauppoja voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun tukipäätös on saatu."
http://www.farmit.net/farmit/fi/05_talous/01_farmituutiset/529_tukea_maatalouskiinteiston_hankintaan.jsp
Investointituen haku rakennetun maatalouskiinteistön hankintaan avataan 15.9.2010 alkaen. Kohde on ollut hakukiellossa vuoden alusta alkaen. Hakuaika on tänä vuonna 30.11. saakka, ensi vuoden hakumahdollisuudesta päätetään myöhemmin.
Maatalouskiinteistön hankintaan voidaan myöntää korkotukilainaa enintään 70 % lainoituskelpoisesta kauppahinnasta. Lainoituskelpoista on maatalouden tuotannossa käytettävien rakennusten kauppahintaosuus sekä eräissä tilanteissa osa pellosta. Lainoitettavan pellon osuudeksi voidaan hyväksyä enintään 10 % koko rahoituskelpoisesta kauppahinnasta. Mahdollisen asuinrakennuksen sekä metsän osuus jää rahoitustuen ulkopuolelle.
Vaikka korkotukilainaa kiinteistön kauppaan saisikin, ei varainsiirtoverovapautta enää myönnetä. Nuoren viljelijän aloitustukeen liittyviin tilakauppoihin varainsiirtoverovapaus kuitenkin edelleen myönnetään aikaisempaan tapaan.
ELY-keskukset voinevat tehdä päätöksiä maatalouskiinteistön hankintaan aikaisintaan marraskuun alusta lähtien. Lopullisia kauppoja voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun tukipäätös on saatu."
http://www.farmit.net/farmit/fi/05_talous/01_farmituutiset/529_tukea_maatalouskiinteiston_hankintaan.jsp
Vastaukset 31
Vanhimmat
Toimikaa nopeasti, tätä herkkua ei kaikille riitä!! Pääsette nauttimaan eri tukimuodoista! Helppoa rahaa! On teilläkin sitten jotain muuta tekemistä kuin soittaa suuta täällä palstoilla. Toimikaa nopeasti!
Kuka uskaltaa olla eka! Siitä vaan rahantekoon, niin ei tarvitse olla kenellekään kateellinen!
Tässä ratkaisu kirjoittelijoille jotka puhuvat mitä sylki suuhun tuo. Tervetuloa yrittämään, koko rahan edestä!
Tämä on näitä jotka on helppo heittää. "Osta tila ja rupea vuolemaan kultaa". Tai "mitä valitat, osta tila pohkoisesta ja nauti suurista tuista". Ensinnäkin minulla on jo tila. Ja toiseksi, suurin osa tiloista liikkuu sukupolvenvaihdoskaupoissa tai perintöinä reilusti alennettuun hintaan. Jos esimerkiksi minä ostaisin tyhjästä oman tilani ns markkinahintaan eli tällä alueella näin hyvästä pellosta on maksettu 12-14 k-euroa per hehtaari ja siihen koneistus ja navetat markkina-arvosta päälle niin koskaan en saisi omiani pois, konkurssi tulisi. Onneksi sain tilan sukupolvenvaihdoksella sanotaanko nyt vaikka että kohtuulllisesti. Koska minulla on kaupungissa asuva sisko niin hinta muodostui ehkä vähän korkeammaksi kuin olisin toivonut ja olisi kannattavuuden kannalta ollut suotavaa mutta ei kuitenkaan lähellekään markkina-arvoa. Mutta että tuo "osta tila ja rupea vuolemaan kultaa" niin se ei ole realismia. Jos onnistuu saamaan sellaisen tilan noin kolmasosalla tai neljäsosalla markkina-arvosta jolla ei ole jatkajaa ja joku haluaa ehdottomasti että tila ja tehty elämäntyö jatkuu hänen jälkeensäkin niin sitten ehkä mutta harvassa ovat...
lopettavat.
Nehän menevät vieraalle, kaikki.
..............
Otsikoi objektiivinen tiedonvälittäjä, mediamestari Maaseudun Tulevaisuus –niminen MTK:n
järjestölehti 29.10.2010 ja jatkaa:
’Toimiville maatiloille tuntuisi olevan ostajia, mutta tilakauppoja lähisuvun ulkopuolelle tehdään harvoin. Määrän arvioidaan jäävän 1–2 kauppaan vuodessa maakuntaa kohden.
”Kysyntää ja halua viljelyn aloittamiseen olisi, mutta hyvin alkanut kaupanhieronta tyssää usein hintaan”, arvioi suunnitteluagrologi Pentti Heikkinen Pro Agria Pohjois-Savosta.
Perheen sisällä annettavia huojennuksia ei tunneta, kun kauppaa tehdään vieraan kanssa. Näin tiloista tulee liian kalliita kokonaisuuksia, ja ne pilkotaan.
Maanviljelijöiksi tahtovat saavat etsiä myytävää, tuotantokuntoista tilaa pitkään, eivätkä silti välttämättä löydä.
Keiteleläinen Sami Kaila on etsinyt itselleen karjatilaa aktiivisesti pari vuotta. Sopivaa ei kuitenkaan tahdo löytyä, vaikka lähiseudullakin on tiettävästi tiloja ilman jatkakaa. ”Niitä ei vaan myydä.”’
Palstalla usein esitetyt ehdotukset näyttävät olevan vailla todellisuuspohjaa samalla tavoin kuin
väitteet. että maanviljelijät eivät muka maataloustukiaisia haluaisi.
alan lehdissä ja jokaisella kiinteistöjen välitys liikkeillä on satoja eri tasoisia maatiloja kaupan. Viljelijöitä lyötiin pampulla kun vastustivat tukitalouteen siirtymistä, kai "Jo Vain" sen muistaa mutta kun provoilla täytyy niin täytyy.
"Toimivia tiloja on jatkuvasti kaupan alan lehdissä ja jokaisella kiinteistöjen välitys liikkeillä on satoja eri tasoisia maatiloja kaupan."
Onhan niitä kaupan. Mutta mihin hintaan... Monessa ilmoituksessa sanotaan että "sopiva hevostilaksi" jonka minä tulkitsen tarkoittavan että "pyritään myymään kaupunkilaiselle hevosharrastajalle roimaan ylihintaan" ja onhan noita sitten jo paljon toisella kierroksella jossa on tallit ehditty rakentaa ja muuta. Mutta hinta suhteessa tilan tarvitsemiin investointeihin ja odotettavissa olevaan tuottoon on monesti noissa ilmoitettavissa tiloissa sellainen että yhtälö on taloudellisesti mahdoton. Hyvin harvoin on myynnissä tiloja ulkopuolisille spv-ehdoille / spv-hinnalla joka käytännössä on kannattavan tilakaupan edellytys. Sitten on helppo huudella että "tiloja kaupan, senkun ostamaan ja kultaa vuolemaan"...
mutta torpan hintaan, hinnallahan ei ole sinänsä merkitystä, alkaahan tuet juoksemaan ja rikastumista ei voi estää.
Siis sellaista tilaa jossa sukupolvenvaihdoksessa on tila mennyt kaikilta osiltaan markkina-arvosta??? Pelto, metsä, koneet, kalusto. Kaikki siihen hintaan mitä on markkina-arvoa? Ja moittivat jo tuota spv-hintaa monessa tapauksessa kannattavuuden kannalta liian kalliiksi.
lahjoittaa vaikka mamuille jos haluaa.
heti useita satojatuhansia euroja , mutta kun maatilaa myy
kiinteistövälittäjä , ei sen hinta ole juurikaan isompi , kuin
tuon kaupunkirakentajan omakotitalo, pintaalaa vaan
on muutama neliö , kun maatalossa on 30 hehtaaria.
sitähän on miljoonia tulossa tukea heti kyllä sillä tilan ostelee hopi hopi kiinteistön välittäjälle, osta samalla kaksi.
-
maaatilasta , eikös sun pidä katsella jotain Tanskalaista DIOKSIINI TILAA
eikä olla kiinostunut kotimaisesta , Mielesi hyppii kuin orava puussa ,
käpy suussa.
"Maataloustukea saavia maatiloja on Suomessa noin 70 000. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tukea saavien tilojen määrä on vähentynyt noin 25 000 tilalla eli yli neljänneksellä. Keskimäärin tämä on merkinnyt noin 3,5 prosentin vuotuista poistumaa.
Tämän trendin mukaan aktiivimaatilojen määrä vähenee 50 000-53 000 tilaan vuoteen 2013. Vuosina 1995-2004 keskimääräinen tilakoko on peltoalalla ja eläinmäärillä mitattuna kasvanut noin 50 %".
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2005/Maatalouden%20nopea%20rakennekehitys%20jatkuu
Miten JoVain tuon selittää kun peltoja ei viimeaikoina ole paljoakaan raivattu, eikä pelloiksi soveltuvaa maapohjaa enää paljoa olekaan.
"peltoja ei viimeaikoina ole paljoakaan raivattu, eikä pelloiksi soveltuvaa maapohjaa enää paljoa olekaan. "
Kun pelkästään raiviojonossa eli tukia odottamassa ilman tukea olevia peltoja on noin 30.000 hehtaaria. Ja tuosta
http://www.pellervo.fi/maatila/mp10_04/raivaus.htm
lainaus että
"Pellonraivaus on edelleen suosittua puuhaa. Viljelyssä oleva peltoala on viime aikoina kasvanut rivakkaan tahtiin.
Vuonna 2003 Tiken tilastojen mukaan peltoa oli viljelykäytössä 71 000 hehtaaria enemmän kuin vuonna 1995. Suurin osa lisäpellosta on raivattua, joko kokonaan uutta peltoa tai välillä jo pois maatalouskäytöstä ollutta."
Raivaus on keskittynyt lähinnä c-alueelle eli pohjoiseen tukieron takia mutta EU-aikana peltoa lienee raivattu noin 100.000 hehtaaria. Kun kokonaispeltoala on noin 2.200.000 hehtaaria niin EU-aikana pellonraivauksen kautta on siis ala lisääntynyt noin 5%. Mutta ero tosiaan c-alueen ja ab-alueen välillä on merkittävä, ab-alueella ei juurikaan ole (järkevin kustannuksin) raivauskelpoista (josta tulisi kunnon peltoa) eikä ole juuri raivattukaan.
No olin siinä väärässä kun puhuin koko maasta, kun minulla oli vain tietoa ab-alueelta jossa itse viljelen. On tietysti selvää että pohjoisessa on vielä pelloksi soveltuvaa maapohjaa mutta tällä seudulla en tiedä kuin kaksi jotka ovat 25 vuoden aikana raivanneet uutta peltoa, mutta lisämaita ovat monet ostaneet.
raivataan jotta tila saataisiin kannattavaksi ts. karjaa voidaan lisätä. Pääosa raivioista on vanhoja viljelystä poistettuja peltoja.
"peiltoa raivataan jotta tila saataisiin kannattavaksi ts. karjaa voidaan lisätä. "
Ja toi yhtälö toimii sitten vaan c-alueella.
missä hätä on suurin, A/B alueella pärjää muutenkin..
kirjoittelet maaseudun "puuhastelusta" , nyt kun on puhe
raivaamisesta olet TAAS eri mieltä , melkoinen kekkuli olet.
Mutta ei maataloudella... Vaan lopettamalla maatalouden ja menemällä palkkatöihin...
Jos Jussi pitää pientä tilaa , saa hän myös pientä korvausta työstään.
Jos Jussi pitää suurta tilaa saa hän silloin vähän parempaa korvausta.
Aivan kuin lehden jakaja --- paperimieskin , mikä siinä on väärää.
Kantaverkko yhtiö laitetiin myymään osakkeensa valtiolle , suur yhtiöt
saivat valtavan tukipotin 350 miljoonaa €.
Maatalous on yhä 1995 vuoden liksoissa , Ja sinä veisit senkin pois.
harrastat todella SAIRASTA TOUHUA.
Siis tämä
"Aivan Juurikin näin... Mutta ei maataloudella... Vaan lopettamalla maatalouden ja menemällä palkkatöihin..."
oli vastaus tähän:
"Olet jotenkin sekaisin, siellä raivataan missä hätä on suurin, A/B alueella pärjää muutenkin.. "
Miten täällä A-B alueella pärjää muutenkin?
Tätä tietoa kaipaan kun ei tuo pärjääminen
ei ole tullut omalla kohdalla eteen?
luonnontuotteen tavoin ei tarvitse muuta kuin kerätä talteen..
Kun sitä kerättävää vain olisi enemmän.
Nyt ne yrittää epätoivoisesti saada ne rakennetut kiinteistöt uudestaan käyttöön, myymällä niitä uudestaan muille.
Epätoivosta, vanha maatalouskiinteistö on täysin arvoton rakennus, sitä ei kannata ostaa jos ei saa 100 %:n investointitukea.
Meidän kylässä taitaa kaikki vanhat maatalot olla asumiskäytössä, niitä kun voi melko edullisesti ostaa. Monet haluavat asua maalla, varsinkin täällä missä lähin kaupunki on 12km päässä. Kun tuollaisen vanhan pienen tilan ostaa tulevat vanhat tuotantorakennukset miltei kaupan päälle, ne ovat kuitenkin usein sopivia harrastekäyttöön tai vaikka kahden tai useammankin auton talliksi.
Enpä usko että vanhaan maatalouskiinteistöön investointitukea saa, ehkä korkeintaan korkotukilainaa.Isompia maatalon konehalleja ovat yritykset ostaneet varastohalleisi. Eräskin on tuossa lähellä erään yrityksen levyvarastona.