Savolaisia nimiä muualla - ja sukunimistä Savom ulkopuolella
Savo oli liian ahdas asuma-alue savolaisille jo 1500luvulla. Väestön kasvu oli nopeata ja toimeentulo niukkaa. Kuopion tienoiden ja Keski-Suomen asuttamisen jälkeen ei enää ollut vallattavia maita muualla kuin Käkisalmen läänissä. Karjalaisia oli aikaisemmin siirtynyt Pohjanmaalle ja Vienaan; nyt savolaisia siirtyi Karjalaan. Tohmajärven pitäjän historiikissa kertoo Veijo A. Salonheimo pitäjän taloluvun v. 1645, olleen 113. Talollisista oli savolaisia 16 ja karjalaisia 97. Kuusi vuotta myöhemmin 44 taloa 149:stä oli savolaisia. Tulokkaiden joukossa oli jo useita myöhempien tohmajärveläisten valtasukujen kantaisiä: Hirvonen, Hyvärinen, Kaartinen, Kankkunen, Lajunen, Niiranen, Nupponen, Paakkunainen, Raninen ja Turtiainen. 1500-luvun tohmajärveläisissä nimissä oli vielä puhdas karjalainen ja myös ortodoksinen leima: Iivana Akkanen, Danila Jouhkonen ja Maksima Tausainen.
Savolaisia nimiä tapaa kaikkialta Pohjois-Karjalasta. Niinpä löydämme esim. Ilomantsin seurakunnan kirkonkirjoista 1840-luvulla pääasiallisesti -nen-päätteisiä nimiä. Tavallisimmat nimet olivat Hassinen, Huovinen, Ikonen, Kainulainen, Karvinen, Kettunen, Kortelainen, Kuivalainen, Leppänen, Määttänen, Partanen, Parviainen, Penttinen, Pesonen, Piipponen, Pussinen, Räty, Sivonen ja Tahvanainen. Muita -nen-päätteisiä nimiä Ilomantsissa olivat tuolloin Ahonen, Airaksinen, Eronen, Haapalainen, Haaranen, Hartikainen, Heinonen, Heiskanen, Hiltunen, Honkanen, Hurinainen, Hämäläinen, Härkönen, Ihalainen, Jormanainen, Karjunen, Karreinen, Karttunen, Kastinen, Kauppinen, Kekkonen Keränen, Koponen, Korhonen, Kuokkanen, Kuosmanen, Kuronen, Kurvinen, Laakkonen, Laatikainen, Lauronen, Lehikoinen, Leinonen, Lintunen, Luostarinen, Majurinen, Matilainen, Meriläinen, Moilanen, Mononen, Mähönen, Nissinen, Nuutinen, Palviainen, Pennanen, Pienoinen, Pikkarainen, Puumalainen, Puustinen, Pääkkönen, Romppanen, Ronkainen, Ryhänen, Rynänen, Rytkönen, Saarelainen, Sihvonen, Silonen, Sorjonen, Takkunen, Tarnanen, Tarvainen, Taskinen, Tolvanen, Toropainen, Toroskainen, Tossavainen, Turpeinen, Turunen, Vaittinen, Vartiainen, Vatanen ja Väänänen. Karjalaistyyppisiä tai muuten -nen-päätteettömiä olivat Ahokas, Harakka, Hulkko, Ihanus, Kiiski, Kontturi, Kuikka, Loikas, Määttä, Puhakka, Repo, Sorsa, Suihko, Sykkö, Tikka, Valjus, Varis ja Vänskä.
Savo oli liian ahdas asuma-alue savolaisille jo 1500luvulla. Väestön kasvu oli nopeata ja toimeentulo niukkaa. Kuopion tienoiden ja Keski-Suomen asuttamisen jälkeen ei enää ollut vallattavia maita muualla kuin Käkisalmen läänissä. Karjalaisia oli aikaisemmin siirtynyt Pohjanmaalle ja Vienaan; nyt savolaisia siirtyi Karjalaan. Tohmajärven pitäjän historiikissa kertoo Veijo A. Salonheimo pitäjän taloluvun v. 1645, olleen 113. Talollisista oli savolaisia 16 ja karjalaisia 97. Kuusi vuotta myöhemmin 44 taloa 149:stä oli savolaisia. Tulokkaiden joukossa oli jo useita myöhempien tohmajärveläisten valtasukujen kantaisiä: Hirvonen, Hyvärinen, Kaartinen, Kankkunen, Lajunen, Niiranen, Nupponen, Paakkunainen, Raninen ja Turtiainen. 1500-luvun tohmajärveläisissä nimissä oli vielä puhdas karjalainen ja myös ortodoksinen leima: Iivana Akkanen, Danila Jouhkonen ja Maksima Tausainen.
Savolaisia nimiä tapaa kaikkialta Pohjois-Karjalasta. Niinpä löydämme esim. Ilomantsin seurakunnan kirkonkirjoista 1840-luvulla pääasiallisesti -nen-päätteisiä nimiä. Tavallisimmat nimet olivat Hassinen, Huovinen, Ikonen, Kainulainen, Karvinen, Kettunen, Kortelainen, Kuivalainen, Leppänen, Määttänen, Partanen, Parviainen, Penttinen, Pesonen, Piipponen, Pussinen, Räty, Sivonen ja Tahvanainen. Muita -nen-päätteisiä nimiä Ilomantsissa olivat tuolloin Ahonen, Airaksinen, Eronen, Haapalainen, Haaranen, Hartikainen, Heinonen, Heiskanen, Hiltunen, Honkanen, Hurinainen, Hämäläinen, Härkönen, Ihalainen, Jormanainen, Karjunen, Karreinen, Karttunen, Kastinen, Kauppinen, Kekkonen Keränen, Koponen, Korhonen, Kuokkanen, Kuosmanen, Kuronen, Kurvinen, Laakkonen, Laatikainen, Lauronen, Lehikoinen, Leinonen, Lintunen, Luostarinen, Majurinen, Matilainen, Meriläinen, Moilanen, Mononen, Mähönen, Nissinen, Nuutinen, Palviainen, Pennanen, Pienoinen, Pikkarainen, Puumalainen, Puustinen, Pääkkönen, Romppanen, Ronkainen, Ryhänen, Rynänen, Rytkönen, Saarelainen, Sihvonen, Silonen, Sorjonen, Takkunen, Tarnanen, Tarvainen, Taskinen, Tolvanen, Toropainen, Toroskainen, Tossavainen, Turpeinen, Turunen, Vaittinen, Vartiainen, Vatanen ja Väänänen. Karjalaistyyppisiä tai muuten -nen-päätteettömiä olivat Ahokas, Harakka, Hulkko, Ihanus, Kiiski, Kontturi, Kuikka, Loikas, Määttä, Puhakka, Repo, Sorsa, Suihko, Sykkö, Tikka, Valjus, Varis ja Vänskä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Maiden palautus alkuperäiselle karjalaiselle väestölle olisi kunniavelka.
Hannu Hoskonen voisi ortodoksina alkaa ajamaan asiaa.
Näin ne saamelaisetkin aikanaan huomasivat alkaa vaatimaan heille kuuluneita maita.
"Tulokkaiden joukossa oli jo useita myöhempien tohmajärveläisten valtasukujen kantaisiä: Hirvonen,"
"Tarttis tehdä jotain!"
IKL - Ilomantsi Karjalaisille Liike
Savolaisten möllyköiden ja lutsku-virkamiehien (papit etunenässä) Tverin Karjalaan ajamat oikeat ilomantsilaiset on palautettava juurilleen! Ynnä palautettava perintömaansa!
montako ihmisparkaa jäisi Ilomantsiin jos savolaiset ja sekarotuiset ajettaisiin pois ja tilalle jäisi vain aidot karjalaiset ?
noita monta jiä,
vähissä on aijot karjalaiset
Mikäs "puhdasverinen..." siellä mesoo? Onhan nämä rotuoppimiehet ennenkin saaneet, mitä ovat ansainneet.
Maiden palautus kaikille Tveriin, Valdaille ym. Moskovan lähistön ylängöille paenneille ortodoksisuvuille! Siinäpä uutta verta Ilomantsiin!
http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2011/10/09/suomalainen-moralismi/?ref=es
Aarno Laitisen mukaan Euroopassa pelättiin näitä ilomantsilaisten savolaisia kantaisiä. Siinä se kaiken pahan alku ja juuri on vieläkin.
Nyt on syytä karkoittaa nämä viäräleukavalloittajat rauhallisilta Karjalan vaaroilta!
Savolaismafian keihään kärki on nyt EU:ssa.
Lipponen, Liikanen, Rehn jne. Näitä Suomen riistäjiä tuntuu riittävän.
Nimilistassa on virhellisyyksiä. Savolaisten nen-päätteisten nimien joukkoon on laitettu selviä karjalaisjuuristen ortodoksien nimiä jokun kappale; näitä ovat esimerkiksi Huurinainen ja Jormanainen.
Pelkkä nen-päätteettömyys ei suinkaan ole karjalaisnimen merkki. Päätteettömistä nimistä osa muunmuassa eläinnimistö, on karjalaistyyppistä, mutta esimerkiksi Kontturia pidetään sakalaislähtöisenä ja Vänskä pohjautuu sanaan "svensk" =ruotsalainen.