SUOMALAINEN NUORI – LUOVUTATKO YLIOPISTOPAIKKASI RUOTSINKIELISILLE?
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet.
Enemmän kuin joka toinen (51 %) ruotsinkielisistä nuorista pääsee yliopistoon, suomenkielisistä vain joka neljäs (27 %). Kyseessä ovat nimenomaan äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat (Opetushallituksen luettelo). Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden (6!) kaksikielisen yliopiston kielikiintiöpaikat ruotsinkielisille.
Lisäksi järjestelmään on rakennettu piilokielikiintiöjärjestelmä ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset pääsevät jopa 10 pistettä huonommalla pääsykoetuloksella yliopistoon kuin suomenkieliset. Moni lahjakkaampi suomenkielinen jää tämän vuoksi ilman yliopistokoulutusta. Lisäksi suomenkielisiä kiusataan pakkoruotsilla peruskoulusta yliopistotutkintoihin.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsinkielisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista:
Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 %. Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 26-27 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet.
Enemmän kuin joka toinen (51 %) ruotsinkielisistä nuorista pääsee yliopistoon, suomenkielisistä vain joka neljäs (27 %). Kyseessä ovat nimenomaan äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat (Opetushallituksen luettelo). Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden (6!) kaksikielisen yliopiston kielikiintiöpaikat ruotsinkielisille.
Lisäksi järjestelmään on rakennettu piilokielikiintiöjärjestelmä ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset pääsevät jopa 10 pistettä huonommalla pääsykoetuloksella yliopistoon kuin suomenkieliset. Moni lahjakkaampi suomenkielinen jää tämän vuoksi ilman yliopistokoulutusta. Lisäksi suomenkielisiä kiusataan pakkoruotsilla peruskoulusta yliopistotutkintoihin.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsinkielisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista:
Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 %. Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 26-27 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näin toimii tasa-arvo "kaksikielisessä" Suomessa:
1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon.
2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.
3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.
4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.
5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi, Svenska social- och kommunalhögskolan ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.
Mistä em. tilanne johtuu? Siitä, että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:
1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Åbo Akademissa, Svenska social- och kommunalhögskolanissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)
2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Åbo Akademissa, Svenska social- och kommunalhögskolanissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)
3. Åbo Akademi, Svenska social- och kommunalhögskolan eikä Svenska Handelshögskolan järjestä pääsykokeita suomeksi.
Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisille omat kiintiöt.
Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.
Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".
Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia vastaan, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna.
Ulkoministeri Stubbin järkyttävää ylimielisyyttä!!! Stubb on palannut 150 vuotta taakse päin ajassaan.
Hän sanoo Hbl:n haastattelussa : kaksikielisyys on osa suomalaisten identiteettiä se on eräänlainen suomalaisten DNA ja vielä, minä puhun ruotsia lasten kanssa, äiti englantia ja LAPSENLIKKA SUOMEA !!! Huh huh !!!
Voiko olla ylimielisempää ulkoministeriä, palvelija ja lapsenlikka on suomenkielinen!!! Tätä elitismiä ja suomalaisten halventamista täytyy nyt rummuttaa kaikkialla!
HERRA Stubbilla on selvä näkemys eroista, herrasväki itse puhuu lastensa kanssa ruotsia ja englantia ja piika suomea. Voiko sitä enää selvemmin kertoa, mitä suomenruotsalaisuus on ja kuinka ylimielistä se on.
Vänrikki nappula asettuu pakkoruotsin takuumieheksi seuravassa hallituksessa, jos Kokoomus ja vänrikki nappula ovat siinä mukana. Svenska Ylen sivuilla vänrikki nappula ei ota kantaa pakkoruotsin aikaistamiseen mutta Höblan haastattelussa hän ottaa jo selvästi kantaa siihen, että pakkoruotsi pitäisi aloittaa jo ekalla luokalla.
Mm. näin sanoo Alexander Stubb viime viikkojen kielikeskustelusta - Jos Kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa niin LUPAAN, ETTÄ RUOTSIN ASEMAA EI HEIKENNETÄ MILLÄÄN TAVALLA. SE ON MINUN ENSIMMÄINEN VAALULUPAUKSENI:
"Om Samlingspartiet, och jag, är med i nästa regering så lovar jag att svenskans ställning
inte försvagas på något sätt. Det är mitt första vallöfte."
Piilo-rkp:läinen Stubb hakeutui Kokoomukseen pelkän oman edun vuoksi ajaakseen RKP:n asiaa.
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/15/d51893.php
http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=195790