Miksi mua vain väkisin kuntoutetaan? Kukaan näistä mua hoitavista ja kuntouttavista pampuista ei näe, tai ei vain halua nähdä mun todellista tilannettani mikä se on. Olen siis työkyvytön ja päämäärätön. Minusta ei kertakaikkiaan ole vaativaan työelämään. Ei pysty, ei kykene. Mua on kiusattu, syrjitty ja alistettu aina ja kaikkialla ja olen näin menettänyt mielenkiintoni miltei kaikkeen enkä usko pystyväni juuri mihinkään. Lisäksi mulla on paljon työkykyä alentavia vaivoja. Silti Kela vain kuntouttaa ja kuntouttaa. En jaksa tätä enää!
Välillä ajattelen, että kuolisin vain pois täältä muiden haittana olemasta. :(
Välillä ajattelen, että kuolisin vain pois täältä muiden haittana olemasta. :(
Vastaukset 5
Vanhimmat
.. näin tämä menee: ne jotka haluaisivat kuntoutusta eivät sitä saa ja ne jotka eivät halua/tarvitse saavat sitä.
Oletko nuori/nuorehko?'
Politiikka on se, etä ensin pitäisi kuntouttaa (vanhempiakin) ja vasta sitten jos kuntoutus ei tehoa, niin sittn myönnetään eläke. Siinä välissä kyllä on se kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke.
Masennukseen kyllä liittyy sekin, ettei usko pystyvänsä mihinkään - on se sitten totta tai ei.
>> ne jotka haluaisivat kuntoutusta eivät sitä saa ja ne jotka eivät halua/tarvitse saavat sitä. >>
:D Näinpä juuri, minua ei 'kuntoutettu' nimeksikään, ei ammatilliisesti eikä jaksamisen ja hyvinvoinnin suhteen. Kovasti ihmettelin, kun yhteiskunta oli satsannut aika paljon koulutukseeni (ylempi korkeakoulututkinto). Olin jopa halukas menemään koulutusta huomattavsti vaatimattomampaan 'terpiatyöhän', mutta senkin er's "viidas" kuntoutusjohtaja eväsi. Perustelu: En kumminkaan jäisi siihen työhön pidemmällä tähtäimellä! Aivan käsittämätöntä ymmärryksen puutetta. Minä olisin siinä vaiheessa tarvinnut juuri jotain säännöllistä työtä, työympäristöä, johon mennä päivittäin, etten putoaisi kokoaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
No, saivat mitä halusivat eli enää en odota muilta mitään, vaan elän eläkkeellä ja omillani.
On todellinen karhunpalvelus laittaa työhaluinen joskin vajaakuntoinen ihminen vain kotiin olemaan.
Olen kokenut saman ruljanssin , aina syrjittynä kun on ollut omia ajatuksia jotka on varastettu muiden hyväksi kun huomattu että olen ollut oikeassa. Itse saanut vain haukkumiset. Koeta etsiä itsellesi jokin harrastus ja liikuntamuoto. Esim itse käyn vesijumpassa ja rakentelen kaikenlaista pientä. mene johonkin kerhoon jossa voit olla muiden seurassa. Ei kaavamainen kuntoutus ketään auta. itse sairstuin fyysisesti jolloin oli mahdottomuus jatkaa entistä työtä ja 63 vuotiaana uuden työn etsiminen olisi ollut ajan haaskuuta työterveyslääkäri ei olisi laskenut eläkkeelle, soitin leikanneelle lääkärille joka sanoi, kirjoitan heti eläkepaperit pääsin kuukauden sisällä eläkkeelle, muutoin olisi pitänyt pilata loppukin kuulosta 6 kk olisi ollut aikaa normaaliin eläkkeelle jäänti ikään. Pitäisi olla voimia ajaa omia asioitaan mutta ei sitä määräämättömiin jaksa, koeta toimertua älä luovuta helpolla.
ei huvita. Huvittumaton persoonallisuus. S.o. laiska.
Muakaan ei huvita, ja krämppääkin on. Silti vaan laahustan töihin joka päivä, paitsi nyt kun sitten viimein sydän petti... ja kerkiän lukemaan näitä viuraajien vinkunoita. Voi herra ihme. Menisitte töihin.
". Voi herra ihme. Menisitte töihin. "
Kun saataisiin sitä kuntoutusta, niin voitaisiinkin...
sitä paitsi teen jo nyt osa-aikatyötä.
Olet muuten todella asennevammainen. Sydänvaivatko ne ovat "todellisia sairauksia". Tiesitkö, että sydäritkit ovat psykosomaattisia pääosin ja voivat olla merkki somatisoituneesta masennuksesta....? Siis tyyppi, joka peittää masennuksensa fyysisiin oireisiin, kun eihän sitä nyt voi olla"latvalaho"... jep, jep, jep...