Uusperheiden todellisuus

???

mikäli olet onneton. Huomaa kuitenkin, että jos sinä et ole sinut itsesi kanssa, niin suurin osa muista ihmisistä sitä on. Onnellisia - rakastavassa suhteessa, hyvissä väleissä exänsä ja puolisonsa exän kanssa. Valtaosalla menee hyvin ja ovat tasapainossa. Vain osa jää rypemään katkeruuteen, kiukuttelemaan ja haastamaan riita exien kanssa. Suurin osa osaa suhteuttaa ja nauttia elämästä. Puolisosta, lapsista jne.

Justhiina. kirjoitti:

mikäli olet onneton. Huomaa kuitenkin, että jos sinä et ole sinut itsesi kanssa, niin suurin osa muista ihmisistä sitä on. Onnellisia - rakastavassa suhteessa, hyvissä väleissä exänsä ja puolisonsa exän kanssa. Valtaosalla menee hyvin ja ovat tasapainossa. Vain osa jää rypemään katkeruuteen, kiukuttelemaan ja haastamaan riita exien kanssa. Suurin osa osaa suhteuttaa ja nauttia elämästä. Puolisosta, lapsista jne.

onneton? Noh, kuka on ja kuka ei, etpä ole itsekkään sinut itsesi etkä muidenkaan kanssa.

Ja... millähän muotoa olet tuon oman tutkimuksen tehnyt???? Sulla on mielikuvitusta...

Unohdit mainita, että suurin osa eroista johtuu tästä uudesta onnesta...!

tutkimus 2 kirjoitti:

onneton? Noh, kuka on ja kuka ei, etpä ole itsekkään sinut itsesi etkä muidenkaan kanssa.

Ja... millähän muotoa olet tuon oman tutkimuksen tehnyt???? Sulla on mielikuvitusta...

Unohdit mainita, että suurin osa eroista johtuu tästä uudesta onnesta...!

Vaikka sinun tuttavapiirissäsi olisi tapahtunut eroja uuden kumppanin löytymisen takia, niin ymmärrät kai että suurin osa eroista tapahtuu ihan muista syistä, eikä kolmannella osapuolella ole siinä mitään roolia.

Ymmärrät kai myös sen, että suurin osa uusperheistä koostuu lapsista ja eron jälkeen rakastuneista aikuisista? Ymmärrtäkö sinä tämän?

Ethän nyt pakkomielteisesti kiusaa itseäsi ajatuksella, ettei ihminen voi olla onnellinen uudessa suhteessa? Jos niin luulet, olet väärässä. Suurin osa uusperheellisisitä on ONNELLISIA!!!! Ovat rakastettuja ja rakastavat. Elävät aitoa kumppanuussuhdetta.

Ihanaa olla uusperheessä!!!!!!

Justhiina. kirjoitti:

Vaikka sinun tuttavapiirissäsi olisi tapahtunut eroja uuden kumppanin löytymisen takia, niin ymmärrät kai että suurin osa eroista tapahtuu ihan muista syistä, eikä kolmannella osapuolella ole siinä mitään roolia.

Ymmärrät kai myös sen, että suurin osa uusperheistä koostuu lapsista ja eron jälkeen rakastuneista aikuisista? Ymmärrtäkö sinä tämän?

Ethän nyt pakkomielteisesti kiusaa itseäsi ajatuksella, ettei ihminen voi olla onnellinen uudessa suhteessa? Jos niin luulet, olet väärässä. Suurin osa uusperheellisisitä on ONNELLISIA!!!! Ovat rakastettuja ja rakastavat. Elävät aitoa kumppanuussuhdetta.

Ihanaa olla uusperheessä!!!!!!

on se että koskaan ei näissä jutuissa mainita sitä, että osa eroista johtuu uudesta naisesta!!! Se pitäisi myös muistaa.

Ymmärrän senkin jos joku haluaa leikkiä kotia toisten lapsilla, mutta ymmärrä sinäkin se ettei kaikki halua antaa omia lapsiaan vieraan naisen kanssa, vaikkakin isä olisi siellä turvana. Meillä esimerkisksi se ei ole koskaan onnistunut, vaikka mies alussa halusi näyttää millainen olio hänellä nyt onkaan siellä, lapsille ja minulle, mutta me emme halunneet, ja hän jätti asian sikseen, onneksi.

Kyllä se perhe tehdään ihan itse, ei sitä leikitä muiden lapsilla, pätee meillä.

Minun puolesta olkoon onnellinen se joka haluu olla, mutta ei se onnea ole jos jättää lapset ja vaihtaa muijaa ja kuvittelee että vaihtamalla paranee ja onni tulee, ennenmminkin se on ikävien asiiden unohtamisen yrittämistä, ja se onnistuu uusilla suhteilla, mutta ei se onnea ole, sitä voi leikkiä. Kuka haluu murjottaa loppuikänsä jos vaihtoehto on olemassa, vaikkei ole sitä mitä haluu, mutta surun ja ikävän poistaa.

Ihanaa olla ydinperheessä!!! On omat lapset ja oma suku! Ei mitään vierasta ja kadehdittavaa!;)))

ydinperhe on paras kirjoitti:

on se että koskaan ei näissä jutuissa mainita sitä, että osa eroista johtuu uudesta naisesta!!! Se pitäisi myös muistaa.

Ymmärrän senkin jos joku haluaa leikkiä kotia toisten lapsilla, mutta ymmärrä sinäkin se ettei kaikki halua antaa omia lapsiaan vieraan naisen kanssa, vaikkakin isä olisi siellä turvana. Meillä esimerkisksi se ei ole koskaan onnistunut, vaikka mies alussa halusi näyttää millainen olio hänellä nyt onkaan siellä, lapsille ja minulle, mutta me emme halunneet, ja hän jätti asian sikseen, onneksi.

Kyllä se perhe tehdään ihan itse, ei sitä leikitä muiden lapsilla, pätee meillä.

Minun puolesta olkoon onnellinen se joka haluu olla, mutta ei se onnea ole jos jättää lapset ja vaihtaa muijaa ja kuvittelee että vaihtamalla paranee ja onni tulee, ennenmminkin se on ikävien asiiden unohtamisen yrittämistä, ja se onnistuu uusilla suhteilla, mutta ei se onnea ole, sitä voi leikkiä. Kuka haluu murjottaa loppuikänsä jos vaihtoehto on olemassa, vaikkei ole sitä mitä haluu, mutta surun ja ikävän poistaa.

Ihanaa olla ydinperheessä!!! On omat lapset ja oma suku! Ei mitään vierasta ja kadehdittavaa!;)))

"Ihanaa olla ydinperheessä!!! On omat lapset ja oma suku! Ei mitään vierasta ja kadehdittavaa!;)))"

Jos ei ole mitään kadehdittavaa, ei myöskään ole syytä päivystää uusperhepalstalla 24/7. :D

Ihanaa! Ihanaa! kirjoitti:

"Ihanaa olla ydinperheessä!!! On omat lapset ja oma suku! Ei mitään vierasta ja kadehdittavaa!;)))"

Jos ei ole mitään kadehdittavaa, ei myöskään ole syytä päivystää uusperhepalstalla 24/7. :D

olemme siitä samaa mieltä.
Näytät päivystävän sinäkin!;)) Et vain huomaa omia virheitäsi.

BLAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

tutkimus 2 kirjoitti:

onneton? Noh, kuka on ja kuka ei, etpä ole itsekkään sinut itsesi etkä muidenkaan kanssa.

Ja... millähän muotoa olet tuon oman tutkimuksen tehnyt???? Sulla on mielikuvitusta...

Unohdit mainita, että suurin osa eroista johtuu tästä uudesta onnesta...!

BLAAAAAAAAAAAAA

ydinperhe on paras kirjoitti:

on se että koskaan ei näissä jutuissa mainita sitä, että osa eroista johtuu uudesta naisesta!!! Se pitäisi myös muistaa.

Ymmärrän senkin jos joku haluaa leikkiä kotia toisten lapsilla, mutta ymmärrä sinäkin se ettei kaikki halua antaa omia lapsiaan vieraan naisen kanssa, vaikkakin isä olisi siellä turvana. Meillä esimerkisksi se ei ole koskaan onnistunut, vaikka mies alussa halusi näyttää millainen olio hänellä nyt onkaan siellä, lapsille ja minulle, mutta me emme halunneet, ja hän jätti asian sikseen, onneksi.

Kyllä se perhe tehdään ihan itse, ei sitä leikitä muiden lapsilla, pätee meillä.

Minun puolesta olkoon onnellinen se joka haluu olla, mutta ei se onnea ole jos jättää lapset ja vaihtaa muijaa ja kuvittelee että vaihtamalla paranee ja onni tulee, ennenmminkin se on ikävien asiiden unohtamisen yrittämistä, ja se onnistuu uusilla suhteilla, mutta ei se onnea ole, sitä voi leikkiä. Kuka haluu murjottaa loppuikänsä jos vaihtoehto on olemassa, vaikkei ole sitä mitä haluu, mutta surun ja ikävän poistaa.

Ihanaa olla ydinperheessä!!! On omat lapset ja oma suku! Ei mitään vierasta ja kadehdittavaa!;)))

BLAAAAAAAAAAAAAAAA

me samanlaiset kirjoitti:

olemme siitä samaa mieltä.
Näytät päivystävän sinäkin!;)) Et vain huomaa omia virheitäsi.

BLAAAAAAAAAAAAAaa

me samanlaiset kirjoitti:

olemme siitä samaa mieltä.
Näytät päivystävän sinäkin!;)) Et vain huomaa omia virheitäsi.

"Näytät päivystävän sinäkin!;)) Et vain huomaa omia virheitäsi."

Myönnät siis kuitenkin, että sinun tällä palstalla roikkumisesi on virhe. Hyvä.

Ja mitä minun 'päivystämiseeni' tulee, minulla nyt sattuu olemaan otsikon mukainen uusperhe, ja kirjoittelen muutaman kerran kuukaudessa. Sinä taas kommentoit kärppänä jokaisessa ketjussa - olet tehnyt sitä jo vuosien ajan.

Tervemenoa paranemaan yh- ja sinkkupalstoille!

ydinperhe on paras kirjoitti:

on se että koskaan ei näissä jutuissa mainita sitä, että osa eroista johtuu uudesta naisesta!!! Se pitäisi myös muistaa.

Ymmärrän senkin jos joku haluaa leikkiä kotia toisten lapsilla, mutta ymmärrä sinäkin se ettei kaikki halua antaa omia lapsiaan vieraan naisen kanssa, vaikkakin isä olisi siellä turvana. Meillä esimerkisksi se ei ole koskaan onnistunut, vaikka mies alussa halusi näyttää millainen olio hänellä nyt onkaan siellä, lapsille ja minulle, mutta me emme halunneet, ja hän jätti asian sikseen, onneksi.

Kyllä se perhe tehdään ihan itse, ei sitä leikitä muiden lapsilla, pätee meillä.

Minun puolesta olkoon onnellinen se joka haluu olla, mutta ei se onnea ole jos jättää lapset ja vaihtaa muijaa ja kuvittelee että vaihtamalla paranee ja onni tulee, ennenmminkin se on ikävien asiiden unohtamisen yrittämistä, ja se onnistuu uusilla suhteilla, mutta ei se onnea ole, sitä voi leikkiä. Kuka haluu murjottaa loppuikänsä jos vaihtoehto on olemassa, vaikkei ole sitä mitä haluu, mutta surun ja ikävän poistaa.

Ihanaa olla ydinperheessä!!! On omat lapset ja oma suku! Ei mitään vierasta ja kadehdittavaa!;)))

Missä ihmeen ydinperheessä??? Eksäsi on saanut tarpeekseen spurgu-muijastaan ja lähtenyt lätkimään, jo senkään vuoksi et ole enää "ydinperhe". Lapsesi seuraavat esimerkkiä heti aikuistuttuaan, jollei heitä ole jo otettu huostaan, tai, mikä todennäköisempää, mikäli heitä on koskaan ollut olemassakaan.

Joten kippis vaan ja BLAAAA

ydinperhe on paras kirjoitti:

on se että koskaan ei näissä jutuissa mainita sitä, että osa eroista johtuu uudesta naisesta!!! Se pitäisi myös muistaa.

Ymmärrän senkin jos joku haluaa leikkiä kotia toisten lapsilla, mutta ymmärrä sinäkin se ettei kaikki halua antaa omia lapsiaan vieraan naisen kanssa, vaikkakin isä olisi siellä turvana. Meillä esimerkisksi se ei ole koskaan onnistunut, vaikka mies alussa halusi näyttää millainen olio hänellä nyt onkaan siellä, lapsille ja minulle, mutta me emme halunneet, ja hän jätti asian sikseen, onneksi.

Kyllä se perhe tehdään ihan itse, ei sitä leikitä muiden lapsilla, pätee meillä.

Minun puolesta olkoon onnellinen se joka haluu olla, mutta ei se onnea ole jos jättää lapset ja vaihtaa muijaa ja kuvittelee että vaihtamalla paranee ja onni tulee, ennenmminkin se on ikävien asiiden unohtamisen yrittämistä, ja se onnistuu uusilla suhteilla, mutta ei se onnea ole, sitä voi leikkiä. Kuka haluu murjottaa loppuikänsä jos vaihtoehto on olemassa, vaikkei ole sitä mitä haluu, mutta surun ja ikävän poistaa.

Ihanaa olla ydinperheessä!!! On omat lapset ja oma suku! Ei mitään vierasta ja kadehdittavaa!;)))

Useimmiten eron syy on ihan muualla kuin uuden suhteen löytymisessä. Useimmiten erotessa kummallakaan ei ole uutta kiikarissa. Sitten tietysti on noita ääripäitä, että mies löytää uuden tai vaimo löytää uuden ja haluaa päättää avioliittonsa vasta uuden löydettyään.

Kodin leikkiminen toisen lapsilla on kai aika kaukaa haettua? Useimmiten uusperheessä kummallakin puolisolla on lapsia ennestään. Omasta iästä, lasten iästä tai muista syistä riippuen kaikki eivät edes yritä yhteistä lasta. Puolison lapsesta pidetään niinkuin lapsista yleensä pidetään. Eikö se le ihan normaalia? Kun ex puolisoiden välit on kunnossa, lapsella on hyvä ja turvallinen olo kummankin vanhempansa kotona. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Lasten maailman kuvaa ei tule mustamaalta oman katkeruuden tai ennakkoasenteiden varjolla.

Puolison vaihtaminen on hieman erikoinen käsite silloin kun puhutaan uusperheestä. Ei ole kyse mistään vaihtokaupasta, vaan (yleensä) kahden vapaan ihmisen tapaamisesta ja rakastumisesta. Suurin osa kariutuneen suhteen kohdanneista on käsitellyt eronsa ja oppinut itsestään ja ihmissuhteista uutta. Joten uuden ihmisen kohdatessa ei ole kyse ikävien asioiden unohtamisesta.

Vanha totuus on, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikka aiempi liitto on epäonnistunut tai puoliso kuollut, on erittäin todennäköistä että kykenee löytämään vielä rakkauden. Ja se on ihanaa. Uudessa suhteessa osaa arvostaa asioita, joita ei ehkä osannut vaalia tai vaatia ensimäisessä suhteessa.

ydinperhe on paras kirjoitti:

on se että koskaan ei näissä jutuissa mainita sitä, että osa eroista johtuu uudesta naisesta!!! Se pitäisi myös muistaa.

Ymmärrän senkin jos joku haluaa leikkiä kotia toisten lapsilla, mutta ymmärrä sinäkin se ettei kaikki halua antaa omia lapsiaan vieraan naisen kanssa, vaikkakin isä olisi siellä turvana. Meillä esimerkisksi se ei ole koskaan onnistunut, vaikka mies alussa halusi näyttää millainen olio hänellä nyt onkaan siellä, lapsille ja minulle, mutta me emme halunneet, ja hän jätti asian sikseen, onneksi.

Kyllä se perhe tehdään ihan itse, ei sitä leikitä muiden lapsilla, pätee meillä.

Minun puolesta olkoon onnellinen se joka haluu olla, mutta ei se onnea ole jos jättää lapset ja vaihtaa muijaa ja kuvittelee että vaihtamalla paranee ja onni tulee, ennenmminkin se on ikävien asiiden unohtamisen yrittämistä, ja se onnistuu uusilla suhteilla, mutta ei se onnea ole, sitä voi leikkiä. Kuka haluu murjottaa loppuikänsä jos vaihtoehto on olemassa, vaikkei ole sitä mitä haluu, mutta surun ja ikävän poistaa.

Ihanaa olla ydinperheessä!!! On omat lapset ja oma suku! Ei mitään vierasta ja kadehdittavaa!;)))

kirjoitat.
.....ja kadehtittavaa.... Sussa ei todellakaan ole mitään KADEHTITTAVAA

Uusperhe on tosiaankin erilainen yksikkö kuin se ensimmäinen. Siksi se vaatiikiin aikuisilta suurempaa sitoutumista kuin se eka perhe. Se tekee uusperheestä erityisen. Jos on epäonnistunut ensimmäisessä liitossa, haluaa uutta suhdetta vaalia ja oppia käsittelemään asioita avoimesti ja rakentavasti. Tähän kokonaisuuteen liittyy suhde niin puolisoon kuin molempien lapsiinkin. Ja kun epäonnistuneen suhteen jälkeen löytää vielä aidon rakkauden, osaa kyllä todellakin nauttia onnesta.

ymmärrän katkeruutesi.

bikukdkakdaöjfa kirjoitti:

ymmärrän katkeruutesi.

lissu on paska

Samanlaisia kokemuksia minullakin. Meillä kaikki sujuu myös exien kanssa, niin miehen exän kuin minun exän. Tähän liittyy tietysti myös se, että kaikki osaa ajatella asian myös lasten kannalta.

Tällä palstalla on niin paljon kirjoituksia vääristyneistä suhteista, että on ihan hyvä välillä kertoa myös näistä normaaleista uusperhetilaneista. Hyvää syksyä sinulle ja perheellesi "onnekas x5".

ja olit jälleen yksin!;)) Näinhän se käy kun haluaa paljon sitä mitä ei ole.

hihhulit vaan sulle kirjoitti:

ja olit jälleen yksin!;)) Näinhän se käy kun haluaa paljon sitä mitä ei ole.

BLAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

BLAAAAAAAAAAAAAAAAA

Kokemus ja tunne on oma, mutta työssäni teen kyllä myös tutkimustyötä:) Enpä olisi uskonut sen tulevan tekstistä esiin. Tosin tutukimustyöni kohdistuu teknologiaan ja aloitusteksti ihan omaan uusperhe-elämään.

Justhiina. kirjoitti:

Kokemus ja tunne on oma, mutta työssäni teen kyllä myös tutkimustyötä:) Enpä olisi uskonut sen tulevan tekstistä esiin. Tosin tutukimustyöni kohdistuu teknologiaan ja aloitusteksti ihan omaan uusperhe-elämään.

kopsannut tämän jostain, sillä enusko että tutkit avioeroja! Hih hih...

vai oma kokemus kirjoitti:

kopsannut tämän jostain, sillä enusko että tutkit avioeroja! Hih hih...

Blaaaaaaaaaaaa

Ai sä oot TÄLLÄ KERTAA uusperheen lapsi....BUAH_HAH_HAAAA

...mikäli todellakin olet kärsinyt vanhempasi rakkaussuhteesta ja vanhempasi ovat toistaneet samoja virheitä. Tosin lapsena tuskin tiedät mitä aikuisten välillä on ollut ensimmäisessä suhteessa ja mitä uusperheessä. Lapsen maailma on kuitenkin lapsen maailma. Saataa myös olla, että kokemuksesi ovat värittyneet ihan muista kuin todellisista syistä. Sinun kannattaisi työstää lapsuuden traumojasi, siitä on pelkkää etua elämän kokonaishallinnan kannalta.

Lapsi harvoin kokee asian niin, että uusperhe on ensimmäisen tialle perustettu. Yleensä tuollaiset ajatukset tulevat lapsen mieleen vain, jos joku aikuinen niin uskottelee. Se on kamalan ikävä, jos olet joutunut kokemaan niin rankkaa henkistä väkivaltaa, että sinulle on uskoteltu tuollainen virheellinen maailmankatsomus.

Aikuiset rakastuvat ja muodostavat parisuhteen, kun löytävät oikean elämänkumppanin itselleen. Henkilökohtaisesti olen tavannut lapsia, jotka ovat kykeneviä ottamaan vastaan rakkauden ilmapiiristä kumpuavan rakkauden ja positiivisen vireen. Se näkyykin tällaisissa lapsissa rauhana, seesteisyytenä ja positiivisena elämänasenteena. Tämä on varmasti edellyttänyt myös lapsen vanhemmilta aikuismaista ymmärrysstä ja asioiden työstöä eron jälkeen, jottei ilmaan ole jäänyt katkeruutta.

Sinuna käsittelisin ammattlaisen tai ystävien kanssa lapsuuden traumojasi, koska ne ovat itse rakentamiasi ja voi elämässä paremmin, kun irrottaudut vääristymien kahleista. Voimia sinulel.

onnellisia, ovat vain niin onnettomia, että mikä tahansa ja kuka tahansa voi sitä tuskaa lievittää.

Ei kukaan rakastu samantien kun avioliito päättyy. Se on vaan laastarisuhde jolla paikataan tehtyjä virheitä.

Justhina. kirjoitti:

...mikäli todellakin olet kärsinyt vanhempasi rakkaussuhteesta ja vanhempasi ovat toistaneet samoja virheitä. Tosin lapsena tuskin tiedät mitä aikuisten välillä on ollut ensimmäisessä suhteessa ja mitä uusperheessä. Lapsen maailma on kuitenkin lapsen maailma. Saataa myös olla, että kokemuksesi ovat värittyneet ihan muista kuin todellisista syistä. Sinun kannattaisi työstää lapsuuden traumojasi, siitä on pelkkää etua elämän kokonaishallinnan kannalta.

Lapsi harvoin kokee asian niin, että uusperhe on ensimmäisen tialle perustettu. Yleensä tuollaiset ajatukset tulevat lapsen mieleen vain, jos joku aikuinen niin uskottelee. Se on kamalan ikävä, jos olet joutunut kokemaan niin rankkaa henkistä väkivaltaa, että sinulle on uskoteltu tuollainen virheellinen maailmankatsomus.

Aikuiset rakastuvat ja muodostavat parisuhteen, kun löytävät oikean elämänkumppanin itselleen. Henkilökohtaisesti olen tavannut lapsia, jotka ovat kykeneviä ottamaan vastaan rakkauden ilmapiiristä kumpuavan rakkauden ja positiivisen vireen. Se näkyykin tällaisissa lapsissa rauhana, seesteisyytenä ja positiivisena elämänasenteena. Tämä on varmasti edellyttänyt myös lapsen vanhemmilta aikuismaista ymmärrysstä ja asioiden työstöä eron jälkeen, jottei ilmaan ole jäänyt katkeruutta.

Sinuna käsittelisin ammattlaisen tai ystävien kanssa lapsuuden traumojasi, koska ne ovat itse rakentamiasi ja voi elämässä paremmin, kun irrottaudut vääristymien kahleista. Voimia sinulel.

Syyllistät ja mitätöit toisen kokemuksen. Rakkaushapatukset ovat toiveitasi. Kuten täällä on ehdotettukin niin herää hyvä ihminen jo.

laastari suhde kirjoitti:

onnellisia, ovat vain niin onnettomia, että mikä tahansa ja kuka tahansa voi sitä tuskaa lievittää.

Ei kukaan rakastu samantien kun avioliito päättyy. Se on vaan laastarisuhde jolla paikataan tehtyjä virheitä.

Suurin osa uuperheistä muodostuu sen jälkeen kun ero on työstetty. Työstövaiheeseen toisille kuuluu menovaihe, toisille laastarivaihe, toiset jäävät vuosiksikin kipuilemaan katkeruuden sävyttämään tunnetillan. Kun ero on käsitelty, ihminen on armollinen ja sinut itsensä sekä kokemansa kanssa. Silloin on tilaa aidolle uudelle suhteelle ja silloin on mahdollisuus uuteen, ehyeen ja rakastavaan suhteeseen.

Aiheutat ahdistusta kirjoitti:

Syyllistät ja mitätöit toisen kokemuksen. Rakkaushapatukset ovat toiveitasi. Kuten täällä on ehdotettukin niin herää hyvä ihminen jo.

Omien kokemusten ja havaintojen kertominen ei ole syyllistämistä. Sen sijaan jokainen aikuinen tunnistaa, mitä lapsi on kykenevä havainnoimaan ja mitä ei. Lapsi (eikä kukaan parisuhteen ulkopuolinen) ole kykenevä analysoimaan sitä onko suhteesta oppinut jotain ja toistaako samoja virheitä vai ei. Jokainen voi kertoa sen vain omalta kohdaltaan. Henkilökohtaisesti en ole kuullut yhtään kokemusta, jossa uusperheellinen keroisi ettei oppinut aiemmasta suhteestaan mitään. Sen sijaan olen keskustellut kymmenien ihmisten kanssa, jotka ovat oppineet ja aikuisena ihmisenä löytäneet sopivamman kumppanin kuin nuorena suhteen solmiessaan.

Ahdistus on osa toipumista. Ilman ahdistuksen läpikäymistä ja asian käsittelya pääse eteenpäin, joten jos aiheutin sinulle ahdistusta nyt, niin se on sinun mahdollisuutesi kohdata ja käsitellä kipeät asiat. Vain siten toivut ja pääset eteenpäin. Kenenkään ei tarvitse ola kaikkivoipa yksin, eikä kannata myrkyttää ainutkertaista elämäänsä kiupuillen.

Rakkauteni ei ole hapatusta, se on syvä, eläm'ää ja tyytyväisyyttä ravitseva tunne. Se on aikuisen ihmisen ilo ja onni kun on löytänyt kaiken jälkeen sen oman täydentävän puolikkaansa. Uusperheissä on mukavaa ja hauskaa yhdessä. Se ei ole keneltään muulta pois.

laastari suhde kirjoitti:

onnellisia, ovat vain niin onnettomia, että mikä tahansa ja kuka tahansa voi sitä tuskaa lievittää.

Ei kukaan rakastu samantien kun avioliito päättyy. Se on vaan laastarisuhde jolla paikataan tehtyjä virheitä.

BLAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAaaa

laastari suhde kirjoitti:

onnellisia, ovat vain niin onnettomia, että mikä tahansa ja kuka tahansa voi sitä tuskaa lievittää.

Ei kukaan rakastu samantien kun avioliito päättyy. Se on vaan laastarisuhde jolla paikataan tehtyjä virheitä.

Avioero on yksi suurimpia elämän kriisejä ja sen käsittely vie oman aikansa. Toisilla se kestää pitempään kuin toisilla mutta kyllä eron käsittelyyn menee aikaa. Tunteet kulkevat laidasta laitaan; on vihaa, katkeruutta ja kaikkia mahdollisia tunteita. Nämä kaikki on käytävä läpi ja annettava kaikille tunteille oma aikansa. Kuvioissa voi olla mukana laastarisuhde joka omalla tavallaan auttaa eron käsittelyssä mutta on todella vain laastaria haavoihin. Sitä parempaa laastaria jos molemmat osapuolet tarvitsevat hoitoa eron jälkeen eikä kumpikaan edes kuvittele että tästä syntyisi jotain pysyvää. Kun erosta on kulunut aikaa ja elämä sujuu niin sitten alkaa olla kypsä uudelle rakkaudelle. Tai ainakin minun kohdalla kävi näin. Heti eron jälkeen en olisi voinut edes kuvitella rakastuvani. Mutta rakastua voi myös eron jälkeen ja kokea paljon suurempia tunteita kuin koskaan ennen elämässään.

Kun uusperhettä ruvetaan muodostamaan niin kyllähän ne lapset on siinä se olennainen osa kokonaisuutta. Kun eron läpikäynyt ihminen löytää uuden rakkauden elämäänsä niin siinä menee kyllä aikaa ennenkuin rakkautta edes lapsille esitellään. Ja vielä enemmän aikaa menee siihen että ruvetaan miettimään perheen perustamista. Ei uusperheen perustaminen ole sitä, että on saatava perhe entisen tilalle. Kyllä uusperhe syntyy kahden aikuisen ihmisen välisestä rakkaudesta toisiinsa, lapset huomioon ottaen. Kyllä meillä lapset ovat olleet ensimmäisenä ehdottelemassa että voitaisiin asua koko porukka samassa mutta minä vielä jarruttelen asiaa.

Ei uusperheessä ihmissuhteet vaihdu sen enempää kuin ydinperheessäkään. Kun olin varma tunteistani niin tokihan minä hänet sitten lapsillekin esittelin. Erosta oli kulunut tuossa vaiheessa aikaa melkein 3 vuotta joten en sanoisi että lasten on pitänyt uusiin ihmisiin kovin tiiviiseen tahtiin tutustua. Ensimmäistä avioliittoni en osannut hoitaa mutta tässä toisessa suhteessa olen paljon viisaampi. Olen ottanut erosta opiskseni tosi paljon.

wilma60 kirjoitti:

Avioero on yksi suurimpia elämän kriisejä ja sen käsittely vie oman aikansa. Toisilla se kestää pitempään kuin toisilla mutta kyllä eron käsittelyyn menee aikaa. Tunteet kulkevat laidasta laitaan; on vihaa, katkeruutta ja kaikkia mahdollisia tunteita. Nämä kaikki on käytävä läpi ja annettava kaikille tunteille oma aikansa. Kuvioissa voi olla mukana laastarisuhde joka omalla tavallaan auttaa eron käsittelyssä mutta on todella vain laastaria haavoihin. Sitä parempaa laastaria jos molemmat osapuolet tarvitsevat hoitoa eron jälkeen eikä kumpikaan edes kuvittele että tästä syntyisi jotain pysyvää. Kun erosta on kulunut aikaa ja elämä sujuu niin sitten alkaa olla kypsä uudelle rakkaudelle. Tai ainakin minun kohdalla kävi näin. Heti eron jälkeen en olisi voinut edes kuvitella rakastuvani. Mutta rakastua voi myös eron jälkeen ja kokea paljon suurempia tunteita kuin koskaan ennen elämässään.

yhteisestä päätöksestä, kuin siitä että joku tulee väliin ja sotkee perheen!
On turha sillon sanoo, että siitä toipuu, kun se ei mene niin.

Varsinkin lasten kohdalla se on suurin loukkaus vanhemmalta hänelle joka niin tekee, sitä ei pidä isälle anteeksi antaa. Mikään hylkääminen ei oli niin pieni asia lapsen elämässä, että se pitäisi hyväksyä.

Vaikka ero oli yhteinen, on se lapselle katastrofi mutta suurin se on silloin kun isä vaan päättää yksin tai uuden naisenpainostuksesta jättää perheensä.

En sano että kaikki miehet ovat samnalaisia ja kaikki uudet naiset mutta niitäkin on jotka tahallaan sotkee toisten perhee ja vielä ylpeilee sillä. Säälittävää.

Meillä ei hyväksytty koskaan miehen uusia akkoja meille eikä lasten elämään, eikä olla tänäpäivänä ainuttakaan heistä nähty eikä tulla näkemään. Siihen leikkiin emme lähteneet ja hyvä niin. Nyt on lapset fiksuja ja menestyvä aikuisia, kun en antanut kenenkään ulkopuolisen ihmisen sotkea heidän elämäänsä lapsena ja nuorena. Kaikki ovat minun kanssa läheisiä, mutta tuskin isää tuntee. Nyt jos aikuisena haluavat tuntea isän, en voi siihen vaikuttaa, ja uskon että aikuisena kukaan ulkopuolinen isän suttura ei pysty enää heihin vaikuttamaan huonolla tavalla. On ihanaa pitää lapsenlapsia sylissä ja halia omia lapsia, ja tuntea että olen kuitenkin se ihminen johon he luottavat ja jota he rakastavat.

Sen minkä isä menetti lasten kasvaessa, on menettyä aikaa jota ei koskaan pysty korvaamaan, ja se oli ihan miehen oma moka ja oma tie. Siihen me emme olleet mitenkään osallisena.

wilma60 kirjoitti:

Kun uusperhettä ruvetaan muodostamaan niin kyllähän ne lapset on siinä se olennainen osa kokonaisuutta. Kun eron läpikäynyt ihminen löytää uuden rakkauden elämäänsä niin siinä menee kyllä aikaa ennenkuin rakkautta edes lapsille esitellään. Ja vielä enemmän aikaa menee siihen että ruvetaan miettimään perheen perustamista. Ei uusperheen perustaminen ole sitä, että on saatava perhe entisen tilalle. Kyllä uusperhe syntyy kahden aikuisen ihmisen välisestä rakkaudesta toisiinsa, lapset huomioon ottaen. Kyllä meillä lapset ovat olleet ensimmäisenä ehdottelemassa että voitaisiin asua koko porukka samassa mutta minä vielä jarruttelen asiaa.

Ei uusperheessä ihmissuhteet vaihdu sen enempää kuin ydinperheessäkään. Kun olin varma tunteistani niin tokihan minä hänet sitten lapsillekin esittelin. Erosta oli kulunut tuossa vaiheessa aikaa melkein 3 vuotta joten en sanoisi että lasten on pitänyt uusiin ihmisiin kovin tiiviiseen tahtiin tutustua. Ensimmäistä avioliittoni en osannut hoitaa mutta tässä toisessa suhteessa olen paljon viisaampi. Olen ottanut erosta opiskseni tosi paljon.

ei kaikki lapset kuulu uusio perheeseen. Ei kaikki lapset ole osallisia siinä järjestössä.

Kyllä se perhe nimike on varattu oikeeseen perheeseen, jossa on kaikki omat lapset ja samat vanhemmat.

Meillä ei kukaan lapsista ole mennyt isän luo silon kun isällä on naisia, vaan halusivat tavata isää joko hänen kotonaanyksin tai sitten täällä omassa kotonaan.
Meillä ei ole koskaan äynyt yhtäkään miehen naista, onneksi, eikä tule käymään. Mies häpee niin paljon ettei ole niitä kehdannut näyttää.

ylpeä äiti kirjoitti:

yhteisestä päätöksestä, kuin siitä että joku tulee väliin ja sotkee perheen!
On turha sillon sanoo, että siitä toipuu, kun se ei mene niin.

Varsinkin lasten kohdalla se on suurin loukkaus vanhemmalta hänelle joka niin tekee, sitä ei pidä isälle anteeksi antaa. Mikään hylkääminen ei oli niin pieni asia lapsen elämässä, että se pitäisi hyväksyä.

Vaikka ero oli yhteinen, on se lapselle katastrofi mutta suurin se on silloin kun isä vaan päättää yksin tai uuden naisenpainostuksesta jättää perheensä.

En sano että kaikki miehet ovat samnalaisia ja kaikki uudet naiset mutta niitäkin on jotka tahallaan sotkee toisten perhee ja vielä ylpeilee sillä. Säälittävää.

Meillä ei hyväksytty koskaan miehen uusia akkoja meille eikä lasten elämään, eikä olla tänäpäivänä ainuttakaan heistä nähty eikä tulla näkemään. Siihen leikkiin emme lähteneet ja hyvä niin. Nyt on lapset fiksuja ja menestyvä aikuisia, kun en antanut kenenkään ulkopuolisen ihmisen sotkea heidän elämäänsä lapsena ja nuorena. Kaikki ovat minun kanssa läheisiä, mutta tuskin isää tuntee. Nyt jos aikuisena haluavat tuntea isän, en voi siihen vaikuttaa, ja uskon että aikuisena kukaan ulkopuolinen isän suttura ei pysty enää heihin vaikuttamaan huonolla tavalla. On ihanaa pitää lapsenlapsia sylissä ja halia omia lapsia, ja tuntea että olen kuitenkin se ihminen johon he luottavat ja jota he rakastavat.

Sen minkä isä menetti lasten kasvaessa, on menettyä aikaa jota ei koskaan pysty korvaamaan, ja se oli ihan miehen oma moka ja oma tie. Siihen me emme olleet mitenkään osallisena.

ja meillä noin eli jokainen perhe elää elämäänsä omalla tavallaan. Nyt toivon, että kerrot minulle syyn miksi olet täällä uusperhepalstalla jos et kerran uusperheitä hyväksy eikä ne millään tavalla liity sinun elämääsi? Toki jokaisella on oikeus olla missä haluaa mutta jotenkin tuntuu, että yksin- ja yhteishuoltajuus olisi sinulle läheisempi asia kuin uusperhe. Olen saanut sen käsityksen että erosi jäslkee olet unohtanut naiseutesi ja siihen liittyvän elämän täysin ja elänyt vain äidin elämää lastesi kanssa.

657478375 kirjoitti:

ei kaikki lapset kuulu uusio perheeseen. Ei kaikki lapset ole osallisia siinä järjestössä.

Kyllä se perhe nimike on varattu oikeeseen perheeseen, jossa on kaikki omat lapset ja samat vanhemmat.

Meillä ei kukaan lapsista ole mennyt isän luo silon kun isällä on naisia, vaan halusivat tavata isää joko hänen kotonaanyksin tai sitten täällä omassa kotonaan.
Meillä ei ole koskaan äynyt yhtäkään miehen naista, onneksi, eikä tule käymään. Mies häpee niin paljon ettei ole niitä kehdannut näyttää.

lapset vaan uusperheen äidin ja hänen exänsä lapset, sekä uusperheen isän ja häen exänsä lapset kuuluvat uusperheeseen. Ei meidän uusperheeseen kuulu muita lapsia.

UP Äiti kirjoitti:

lapset vaan uusperheen äidin ja hänen exänsä lapset, sekä uusperheen isän ja häen exänsä lapset kuuluvat uusperheeseen. Ei meidän uusperheeseen kuulu muita lapsia.

Minun mielestäni uusperheeseen kuuluu sen perheen äidin ja isän lapset sekä heidän yhteiset lapset. Osa lapsista asuu juuri siinä perheessä, osa lapsista käy perheessä säännöllisin väliajoin.

Minun uusperheeseeni kuuluu minä, uusi ihmiseni ja minun lapset. Hänellä ei lapsia ole eikä yhteisiä lapsia koskaan tule joten tämä on meidän perheen kokoonpano lopullisesti. Ellei sitten perhettä kasvateta jollain muulla keinolla, se on aina mahdollista.

ylpeä äiti kirjoitti:

yhteisestä päätöksestä, kuin siitä että joku tulee väliin ja sotkee perheen!
On turha sillon sanoo, että siitä toipuu, kun se ei mene niin.

Varsinkin lasten kohdalla se on suurin loukkaus vanhemmalta hänelle joka niin tekee, sitä ei pidä isälle anteeksi antaa. Mikään hylkääminen ei oli niin pieni asia lapsen elämässä, että se pitäisi hyväksyä.

Vaikka ero oli yhteinen, on se lapselle katastrofi mutta suurin se on silloin kun isä vaan päättää yksin tai uuden naisenpainostuksesta jättää perheensä.

En sano että kaikki miehet ovat samnalaisia ja kaikki uudet naiset mutta niitäkin on jotka tahallaan sotkee toisten perhee ja vielä ylpeilee sillä. Säälittävää.

Meillä ei hyväksytty koskaan miehen uusia akkoja meille eikä lasten elämään, eikä olla tänäpäivänä ainuttakaan heistä nähty eikä tulla näkemään. Siihen leikkiin emme lähteneet ja hyvä niin. Nyt on lapset fiksuja ja menestyvä aikuisia, kun en antanut kenenkään ulkopuolisen ihmisen sotkea heidän elämäänsä lapsena ja nuorena. Kaikki ovat minun kanssa läheisiä, mutta tuskin isää tuntee. Nyt jos aikuisena haluavat tuntea isän, en voi siihen vaikuttaa, ja uskon että aikuisena kukaan ulkopuolinen isän suttura ei pysty enää heihin vaikuttamaan huonolla tavalla. On ihanaa pitää lapsenlapsia sylissä ja halia omia lapsia, ja tuntea että olen kuitenkin se ihminen johon he luottavat ja jota he rakastavat.

Sen minkä isä menetti lasten kasvaessa, on menettyä aikaa jota ei koskaan pysty korvaamaan, ja se oli ihan miehen oma moka ja oma tie. Siihen me emme olleet mitenkään osallisena.

Tämä taas todistaa ettei lissulle kannata vastata. Se on niin helvetin tyhmä ettei osaa muuta kun elää omassa pikkumaailmassaan oman pikkutodellisuutensa keskellä.
sairas mikä sairas.

657478375 kirjoitti:

ei kaikki lapset kuulu uusio perheeseen. Ei kaikki lapset ole osallisia siinä järjestössä.

Kyllä se perhe nimike on varattu oikeeseen perheeseen, jossa on kaikki omat lapset ja samat vanhemmat.

Meillä ei kukaan lapsista ole mennyt isän luo silon kun isällä on naisia, vaan halusivat tavata isää joko hänen kotonaanyksin tai sitten täällä omassa kotonaan.
Meillä ei ole koskaan äynyt yhtäkään miehen naista, onneksi, eikä tule käymään. Mies häpee niin paljon ettei ole niitä kehdannut näyttää.

Lopeta toi jauhanta, sua ei jaksa KUKAAN!

wilma60 kirjoitti:

ja meillä noin eli jokainen perhe elää elämäänsä omalla tavallaan. Nyt toivon, että kerrot minulle syyn miksi olet täällä uusperhepalstalla jos et kerran uusperheitä hyväksy eikä ne millään tavalla liity sinun elämääsi? Toki jokaisella on oikeus olla missä haluaa mutta jotenkin tuntuu, että yksin- ja yhteishuoltajuus olisi sinulle läheisempi asia kuin uusperhe. Olen saanut sen käsityksen että erosi jäslkee olet unohtanut naiseutesi ja siihen liittyvän elämän täysin ja elänyt vain äidin elämää lastesi kanssa.

perusteluja miksi on milläkin palstalla! Jokainen keskusteleee siitämistä haluaa. Ei mulla ole koiraakaan, ja käyn keskustelemassa eläinpalstalla koirista. Ei mulla ole paljon muutakaan mistä voi keskustella, silti osallistun niihin keskusteluyhin, niinkuin varmaan sinäkin.

Juttelen täällä siksi, että on vaihtoehtoja, ei kaikkea tarvi hyväksyä lasten ja ex vaimon, mutta monet eivät uskalla tehdä toisin vaikka sydän niin sanoo. Siksi on hyvä että joku joka niin on tehnyt puhuu niistä, että tietää kokemuksesta, että hyvin siinä käy vaikka tekee niinkuin itse näkee hyväksi eikä niin kuin joku haluaa!

En hyväksynyt koskaan exmiehen naisia meidän elämäämme, enkä varsinkaan halunnut heidän soktea lastemme elämää, joten kielsin täysin heidän tulemisen meille sekä tapaamasta lapsiamme. Voin kokemusksesta sanoa, että meillä se oli yksi parhaimmista ratkaisuista, jota emme ole koskaan katuneet.
Meillä ei ole ollut niille naisille käyttöä, emmekä halunneet lasten kärsivän enempä isän toilauksista, riitti se kun hän lapset hylkäsi ja vaihtoi niihin naisiin, muuta emme halunneet lasten enää kestävän.

Meillä se toimi niin hyvin, että nyt ovat aikuisia ja erittäin hyvin menestyviä omissa elämissään, kun ei ole tarvinnut seikkailla ees taas, eikä kärsiä isänsä naisten kiusaamisista ja haukkumisista.

Ei kenenkään tarvi toimia näin, mutta meillä se vain oli niin hyvä ratkaisu, että siksi siitä pitää puhua.

Laptseni ovat minulle niin rakkaita ja tärkeitä, etten ikinä halunnut heille sellaista elämää, joka sotkisi ja pilaisi heidän näkemyksen perheestä ja elämästä, siksi annoinm allin että kun jotain tekee siitä kärsii se joka sen on aiheuttanut, siitä ei tarvi syyttömien kärsiä.

Lasten ei tarvinnut koskaan muuttaa talosta toiseen tai elää paikassa, jossa on vieras epäluotettava ihminen sotkemassa. Eikä heidän tarvinnut luopua äidistä, minusta. Siihen se olisi johtanut mikäli lapset asuisivat isän luona. Emme lasten kanssa olisi missään tekemisissä keskenämme, ja olisi ollut aikamoista olla tuntematta omia lapsiaan. Joten se oli joko minä tai isä ja vieraat naiset. Kaikkea ei voi saada. Isää en ole kieltänyt ksokaan, mutta naisiansa emme ole koskaan meille hyväksyneet, emmekä tule hyväksymään.

Yksikään heistä ei ole olut kenenkään lapsen rippijuhlissa, ei kihlajaisiia tai häissä, eikä edes minun ja exän lastenlasten ristiäisissä, onneksi. Siinä on meillä raja, oma suku ei vieraita.

ylpeä äiti kirjoitti:

yhteisestä päätöksestä, kuin siitä että joku tulee väliin ja sotkee perheen!
On turha sillon sanoo, että siitä toipuu, kun se ei mene niin.

Varsinkin lasten kohdalla se on suurin loukkaus vanhemmalta hänelle joka niin tekee, sitä ei pidä isälle anteeksi antaa. Mikään hylkääminen ei oli niin pieni asia lapsen elämässä, että se pitäisi hyväksyä.

Vaikka ero oli yhteinen, on se lapselle katastrofi mutta suurin se on silloin kun isä vaan päättää yksin tai uuden naisenpainostuksesta jättää perheensä.

En sano että kaikki miehet ovat samnalaisia ja kaikki uudet naiset mutta niitäkin on jotka tahallaan sotkee toisten perhee ja vielä ylpeilee sillä. Säälittävää.

Meillä ei hyväksytty koskaan miehen uusia akkoja meille eikä lasten elämään, eikä olla tänäpäivänä ainuttakaan heistä nähty eikä tulla näkemään. Siihen leikkiin emme lähteneet ja hyvä niin. Nyt on lapset fiksuja ja menestyvä aikuisia, kun en antanut kenenkään ulkopuolisen ihmisen sotkea heidän elämäänsä lapsena ja nuorena. Kaikki ovat minun kanssa läheisiä, mutta tuskin isää tuntee. Nyt jos aikuisena haluavat tuntea isän, en voi siihen vaikuttaa, ja uskon että aikuisena kukaan ulkopuolinen isän suttura ei pysty enää heihin vaikuttamaan huonolla tavalla. On ihanaa pitää lapsenlapsia sylissä ja halia omia lapsia, ja tuntea että olen kuitenkin se ihminen johon he luottavat ja jota he rakastavat.

Sen minkä isä menetti lasten kasvaessa, on menettyä aikaa jota ei koskaan pysty korvaamaan, ja se oli ihan miehen oma moka ja oma tie. Siihen me emme olleet mitenkään osallisena.

BLAAAAAAAAAAAAAAAA

wilma60 kirjoitti:

Minun mielestäni uusperheeseen kuuluu sen perheen äidin ja isän lapset sekä heidän yhteiset lapset. Osa lapsista asuu juuri siinä perheessä, osa lapsista käy perheessä säännöllisin väliajoin.

Minun uusperheeseeni kuuluu minä, uusi ihmiseni ja minun lapset. Hänellä ei lapsia ole eikä yhteisiä lapsia koskaan tule joten tämä on meidän perheen kokoonpano lopullisesti. Ellei sitten perhettä kasvateta jollain muulla keinolla, se on aina mahdollista.

minun ja ex miehen lapset ole koskaan kuuluneet mihinkään muuhun kuin minun perheeseen.

Ei ole miehen uusia naisia näkynyt meillä, eikä olla koskaan yhtäkäänniistä nähneet.

Eikä he olisi ikinä sellaiseen suostuneetkaan, enkä minä. Meidänyhteiset lapset ovat meidän, ei kenenkään vieraan naisen omaisuutta. En oikeesti voi edes ajatellakkaan että meillä olisi sellaista toimintaa ollut koskaan. Onneksi.

ihan hirvittää ajatu kirjoitti:

minun ja ex miehen lapset ole koskaan kuuluneet mihinkään muuhun kuin minun perheeseen.

Ei ole miehen uusia naisia näkynyt meillä, eikä olla koskaan yhtäkäänniistä nähneet.

Eikä he olisi ikinä sellaiseen suostuneetkaan, enkä minä. Meidänyhteiset lapset ovat meidän, ei kenenkään vieraan naisen omaisuutta. En oikeesti voi edes ajatellakkaan että meillä olisi sellaista toimintaa ollut koskaan. Onneksi.

..........................................................................................................................

riittääkö tämä kirjoitti:

perusteluja miksi on milläkin palstalla! Jokainen keskusteleee siitämistä haluaa. Ei mulla ole koiraakaan, ja käyn keskustelemassa eläinpalstalla koirista. Ei mulla ole paljon muutakaan mistä voi keskustella, silti osallistun niihin keskusteluyhin, niinkuin varmaan sinäkin.

Juttelen täällä siksi, että on vaihtoehtoja, ei kaikkea tarvi hyväksyä lasten ja ex vaimon, mutta monet eivät uskalla tehdä toisin vaikka sydän niin sanoo. Siksi on hyvä että joku joka niin on tehnyt puhuu niistä, että tietää kokemuksesta, että hyvin siinä käy vaikka tekee niinkuin itse näkee hyväksi eikä niin kuin joku haluaa!

En hyväksynyt koskaan exmiehen naisia meidän elämäämme, enkä varsinkaan halunnut heidän soktea lastemme elämää, joten kielsin täysin heidän tulemisen meille sekä tapaamasta lapsiamme. Voin kokemusksesta sanoa, että meillä se oli yksi parhaimmista ratkaisuista, jota emme ole koskaan katuneet.
Meillä ei ole ollut niille naisille käyttöä, emmekä halunneet lasten kärsivän enempä isän toilauksista, riitti se kun hän lapset hylkäsi ja vaihtoi niihin naisiin, muuta emme halunneet lasten enää kestävän.

Meillä se toimi niin hyvin, että nyt ovat aikuisia ja erittäin hyvin menestyviä omissa elämissään, kun ei ole tarvinnut seikkailla ees taas, eikä kärsiä isänsä naisten kiusaamisista ja haukkumisista.

Ei kenenkään tarvi toimia näin, mutta meillä se vain oli niin hyvä ratkaisu, että siksi siitä pitää puhua.

Laptseni ovat minulle niin rakkaita ja tärkeitä, etten ikinä halunnut heille sellaista elämää, joka sotkisi ja pilaisi heidän näkemyksen perheestä ja elämästä, siksi annoinm allin että kun jotain tekee siitä kärsii se joka sen on aiheuttanut, siitä ei tarvi syyttömien kärsiä.

Lasten ei tarvinnut koskaan muuttaa talosta toiseen tai elää paikassa, jossa on vieras epäluotettava ihminen sotkemassa. Eikä heidän tarvinnut luopua äidistä, minusta. Siihen se olisi johtanut mikäli lapset asuisivat isän luona. Emme lasten kanssa olisi missään tekemisissä keskenämme, ja olisi ollut aikamoista olla tuntematta omia lapsiaan. Joten se oli joko minä tai isä ja vieraat naiset. Kaikkea ei voi saada. Isää en ole kieltänyt ksokaan, mutta naisiansa emme ole koskaan meille hyväksyneet, emmekä tule hyväksymään.

Yksikään heistä ei ole olut kenenkään lapsen rippijuhlissa, ei kihlajaisiia tai häissä, eikä edes minun ja exän lastenlasten ristiäisissä, onneksi. Siinä on meillä raja, oma suku ei vieraita.

HANKI ELÄMÄ!

Mikäs sun monista persoonista kirjoittaa nyt tätä kirjoitusta.
HANKI ELÄMÄ!

Minä taas koin ihan eri tavalla. Äidin uusi mies oli (ja on edelleen) huipputyyppi. Saimme kaksi, joskin erilaista miehen (ja naisen ) mallia. Koen olevani erittäin onnekas kun olen saanut kokea tämän. Isän ja hänen uuden puolisonsa luona vierailimme säännöllisesti enkä koskaan kokenut etten olisi ollut rakastettu. Ei meistä uusperheen lapsista todellakaan tule mitään raasuja, emmekä me todellakaan ole väärinkohdeltuja väliinpuotoajia. Paska kohtelu ei liity siis uusperheellisyyteen.

Nyt jo aikuinen kirjoitti:

Minä taas koin ihan eri tavalla. Äidin uusi mies oli (ja on edelleen) huipputyyppi. Saimme kaksi, joskin erilaista miehen (ja naisen ) mallia. Koen olevani erittäin onnekas kun olen saanut kokea tämän. Isän ja hänen uuden puolisonsa luona vierailimme säännöllisesti enkä koskaan kokenut etten olisi ollut rakastettu. Ei meistä uusperheen lapsista todellakaan tule mitään raasuja, emmekä me todellakaan ole väärinkohdeltuja väliinpuotoajia. Paska kohtelu ei liity siis uusperheellisyyteen.

.. hauskoja riidankylväjiäviestejä...hih

Nyt jo aikuinen kirjoitti:

Minä taas koin ihan eri tavalla. Äidin uusi mies oli (ja on edelleen) huipputyyppi. Saimme kaksi, joskin erilaista miehen (ja naisen ) mallia. Koen olevani erittäin onnekas kun olen saanut kokea tämän. Isän ja hänen uuden puolisonsa luona vierailimme säännöllisesti enkä koskaan kokenut etten olisi ollut rakastettu. Ei meistä uusperheen lapsista todellakaan tule mitään raasuja, emmekä me todellakaan ole väärinkohdeltuja väliinpuotoajia. Paska kohtelu ei liity siis uusperheellisyyteen.

Tuo on totta ettei uusperheen lapset ole väärin ymmärrettyjä ja väliinputojia. Hyvin monet, kuten sinä, saavat todellakin roolimallit kahdesta perheestä. Siinä he oppivat ettei miehet ja naiset ole välttämättä samanlaisia mutta se ei elämässä haittaa. Minunkin lapset saavat kaksi hyvin erilaista mallia perhe-elämästä, miehen ja naisen roolista. Isän luona on kaksi kiireistä uraihmistä jotka elävät lähinnä työlleen mutta toisaalta isän uusi puoliso on aikamoinen "kodinhengetär" ja todella taitava käsitöissä. Täällä kotona on kaksi perhe-elämään keskittyvää ihmistä; miehenmalli joka touhuaa lasten kanssa, harrastaa heidän kanssaan kaikenlaista ja todella tehdään perheenä paljon yhdessä. Minä äitinä olen sellainen huithapeli joka ei ole mikään taitava kokki ja peukalo on muutenkin keskellä kämmentä.

Joku kirjoitti jossain että uusperheen lapset eivät tiedä missä on heidän kotinsa ja he vaeltavat koko ajan paikasta toiseen. Uskon että ydinperheissäkin lapset käyvät joskus mummolassa tai tätien luona kylässä eivätkä ole ihan aina kotona. Eiköhön useimmassa uusperheessä lapset asu toisessa kodissa ja käy toisessa kodissa säännöllisin väliajoin mutta siellä ei ole varsinainen koti. Omat huoneet saattaa olla kuten minun lapsilla on mutta koti on kuitenkin vain yhdessä paikassa.

voi elämänkevät kirjoitti:

.. hauskoja riidankylväjiäviestejä...hih

riidankylväntää se on että uusperhepalstalla uusperheen kasvatti kertoo kokemuksiaan.
SINÄHÄN TÄÄLLÄ RIITAA KYLVÄT VAIKKA ET UUSPERHEISTÄ MITÄÄN TIEDÄKÄÄN:
Sä olet pelkkä säälittävä paska !

wilma60 kirjoitti:

Tuo on totta ettei uusperheen lapset ole väärin ymmärrettyjä ja väliinputojia. Hyvin monet, kuten sinä, saavat todellakin roolimallit kahdesta perheestä. Siinä he oppivat ettei miehet ja naiset ole välttämättä samanlaisia mutta se ei elämässä haittaa. Minunkin lapset saavat kaksi hyvin erilaista mallia perhe-elämästä, miehen ja naisen roolista. Isän luona on kaksi kiireistä uraihmistä jotka elävät lähinnä työlleen mutta toisaalta isän uusi puoliso on aikamoinen "kodinhengetär" ja todella taitava käsitöissä. Täällä kotona on kaksi perhe-elämään keskittyvää ihmistä; miehenmalli joka touhuaa lasten kanssa, harrastaa heidän kanssaan kaikenlaista ja todella tehdään perheenä paljon yhdessä. Minä äitinä olen sellainen huithapeli joka ei ole mikään taitava kokki ja peukalo on muutenkin keskellä kämmentä.

Joku kirjoitti jossain että uusperheen lapset eivät tiedä missä on heidän kotinsa ja he vaeltavat koko ajan paikasta toiseen. Uskon että ydinperheissäkin lapset käyvät joskus mummolassa tai tätien luona kylässä eivätkä ole ihan aina kotona. Eiköhön useimmassa uusperheessä lapset asu toisessa kodissa ja käy toisessa kodissa säännöllisin väliajoin mutta siellä ei ole varsinainen koti. Omat huoneet saattaa olla kuten minun lapsilla on mutta koti on kuitenkin vain yhdessä paikassa.

perhe. Mies kyllästyi lapsiinsa ja hylkäsi heidät. Onneksi pitää naiensa meiltä pois, ei koskaan ole heitä tuonut meille näytille, eikä lasten elämään sotkemaan.
Sanoin alussa ettei naisia sitten meille tuoda eikä lasten elämään koskaan. Hyvin on pitänyt lupauksensa, koska tiesi itsekin että hänen naiset pilaisivat meidän elämän.

Kyllä hyvin roolimallin ovat minulta kaikki perineet, isänsä kun antoi roolimallin, ettei omistaan tarvi välittää.

Lapset eivät ole lainkaan samaistuneet isäänsä, koska tietävät mitlä tuntuu kun isä jättää ja hylkää täysin outojen ja vieraiden naisten tähden.

Nyt mies saa omaa läkketttään kun suku ja lapset hylkäsivät miehen. Se on miehen oma vika.

mies hylkäsi omansa kirjoitti:

perhe. Mies kyllästyi lapsiinsa ja hylkäsi heidät. Onneksi pitää naiensa meiltä pois, ei koskaan ole heitä tuonut meille näytille, eikä lasten elämään sotkemaan.
Sanoin alussa ettei naisia sitten meille tuoda eikä lasten elämään koskaan. Hyvin on pitänyt lupauksensa, koska tiesi itsekin että hänen naiset pilaisivat meidän elämän.

Kyllä hyvin roolimallin ovat minulta kaikki perineet, isänsä kun antoi roolimallin, ettei omistaan tarvi välittää.

Lapset eivät ole lainkaan samaistuneet isäänsä, koska tietävät mitlä tuntuu kun isä jättää ja hylkää täysin outojen ja vieraiden naisten tähden.

Nyt mies saa omaa läkketttään kun suku ja lapset hylkäsivät miehen. Se on miehen oma vika.

BLAAAAAAAAAAaa

mies hylkäsi omansa kirjoitti:

perhe. Mies kyllästyi lapsiinsa ja hylkäsi heidät. Onneksi pitää naiensa meiltä pois, ei koskaan ole heitä tuonut meille näytille, eikä lasten elämään sotkemaan.
Sanoin alussa ettei naisia sitten meille tuoda eikä lasten elämään koskaan. Hyvin on pitänyt lupauksensa, koska tiesi itsekin että hänen naiset pilaisivat meidän elämän.

Kyllä hyvin roolimallin ovat minulta kaikki perineet, isänsä kun antoi roolimallin, ettei omistaan tarvi välittää.

Lapset eivät ole lainkaan samaistuneet isäänsä, koska tietävät mitlä tuntuu kun isä jättää ja hylkää täysin outojen ja vieraiden naisten tähden.

Nyt mies saa omaa läkketttään kun suku ja lapset hylkäsivät miehen. Se on miehen oma vika.

että miehesi kyllästyi SINUUN ja halusi erota. SINÄ katjeruuttasi et sitten antanut hänen tavata lapsiaan omissa oliossaan, vaan SINUN ehdoilla. Joten lopeta tällainen PASKAN jauhaminen, sitä kukaan ei niele.
Sinun mallisi on skitson , katkeran riivinraudan-malli, sääli lapsiasi (onneksi ovat jo isoja, ja kohta pääsevät sinun vaikutusvallan alta pois).

Sinun vika, senkin s kirjoitti:

että miehesi kyllästyi SINUUN ja halusi erota. SINÄ katjeruuttasi et sitten antanut hänen tavata lapsiaan omissa oliossaan, vaan SINUN ehdoilla. Joten lopeta tällainen PASKAN jauhaminen, sitä kukaan ei niele.
Sinun mallisi on skitson , katkeran riivinraudan-malli, sääli lapsiasi (onneksi ovat jo isoja, ja kohta pääsevät sinun vaikutusvallan alta pois).

mikä meillä on totuus? Meillä mies hylkäsi lapset ja he tietävät sen itsekin, eivät ole enää pieniä aikuisia ovat ja tietävät mitä on elää ja olla isättömänä. Mutta minkäs teet jos joku tulee väliin niin mitä siinä lapste voivat, eivät mitään.

Mutta nyt ovat lapset hylänneet isän ja se on ihan oikein. Sitä saa mitä tilaa.

Juu isoja ovat, ja ovat osa omissa elämissään ja aina palaavat minun luokse tänne näin.... ja sekös sua suututtaa. Mutta eivät käy isän luona, miksi kävisivät, kun mies lapsiinsa kyllästyi niin ei tupata.

näin on meillä kirjoitti:

mikä meillä on totuus? Meillä mies hylkäsi lapset ja he tietävät sen itsekin, eivät ole enää pieniä aikuisia ovat ja tietävät mitä on elää ja olla isättömänä. Mutta minkäs teet jos joku tulee väliin niin mitä siinä lapste voivat, eivät mitään.

Mutta nyt ovat lapset hylänneet isän ja se on ihan oikein. Sitä saa mitä tilaa.

Juu isoja ovat, ja ovat osa omissa elämissään ja aina palaavat minun luokse tänne näin.... ja sekös sua suututtaa. Mutta eivät käy isän luona, miksi kävisivät, kun mies lapsiinsa kyllästyi niin ei tupata.

BLAAAAAAAAAAAAAAAa

BLAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

Kyllä se onni on muualla kuin uusissa suhteissa. Jos rakkaus kuolee, ei sitä uutta saa enää. Se on teeskentelyä.

juttu on näin kirjoitti:

Kyllä se onni on muualla kuin uusissa suhteissa. Jos rakkaus kuolee, ei sitä uutta saa enää. Se on teeskentelyä.

BLAAAAAAAAAAAAAAA

on aivan samanlainen kuin ns. ydinperheen alku; eil kaksi ihmistä kohtaa, rakastuu ja haluaa elää yhdessä.
Ei se ole mikään yhdyskunta, vaan perhe.
Uusperheen yhteisissä lapsissa on aivan saman verran äitiään ja isäänsä (50/50) kuin sen ydinperheen lapsissa on.
Onko muka uusperheen lapset mielestäsi jotenkin vähempiarvoisia kuin ydinperheen lapset (siis minun ja exäni lapset vs minun ja uuden mieheni lapset=kummassakin lapsissa on 50% minun geenejäni?).

Mitä sinä tiedät kenenkään perheen onnellisuudesta? Mikä ole arvioimaan itsellesi (tämän palstan perheiden, koko suomen perheiden) täysin vieraiden perheiden onnellisuutta?
Voit tuntea ja tietää muutaman up, mutta sehän ei kata koko todellisuutta, eikä tee sinusta asiantuntijaa?

Sinulla itselläsi ei ole mitään, joten et voi arvioida ja olla titäväsi asioista, joista ei ole kokemusta. Kirjoista voi lukea, mutta ELÄMÄLLÄ oppii tuntemaan.

Sinä elät YKSINHUOLTAJANA, exäsi hylkäämänä RESSUKKANA, jota syvästi riistää toisten onni...se jos mikä on ongelmasi-----> kateellisuus toisten saamasta onnesta, lämmöstä, läheisyydestä ja RAKKUDESTA.

juttu on näin kirjoitti:

Kyllä se onni on muualla kuin uusissa suhteissa. Jos rakkaus kuolee, ei sitä uutta saa enää. Se on teeskentelyä.

Kyllä on kiitosta riittänyt, kun itse olen itseäni kiittänyt!

Rakastunut nainen kirjoitti:

on aivan samanlainen kuin ns. ydinperheen alku; eil kaksi ihmistä kohtaa, rakastuu ja haluaa elää yhdessä.
Ei se ole mikään yhdyskunta, vaan perhe.
Uusperheen yhteisissä lapsissa on aivan saman verran äitiään ja isäänsä (50/50) kuin sen ydinperheen lapsissa on.
Onko muka uusperheen lapset mielestäsi jotenkin vähempiarvoisia kuin ydinperheen lapset (siis minun ja exäni lapset vs minun ja uuden mieheni lapset=kummassakin lapsissa on 50% minun geenejäni?).

Mitä sinä tiedät kenenkään perheen onnellisuudesta? Mikä ole arvioimaan itsellesi (tämän palstan perheiden, koko suomen perheiden) täysin vieraiden perheiden onnellisuutta?
Voit tuntea ja tietää muutaman up, mutta sehän ei kata koko todellisuutta, eikä tee sinusta asiantuntijaa?

Sinulla itselläsi ei ole mitään, joten et voi arvioida ja olla titäväsi asioista, joista ei ole kokemusta. Kirjoista voi lukea, mutta ELÄMÄLLÄ oppii tuntemaan.

Sinä elät YKSINHUOLTAJANA, exäsi hylkäämänä RESSUKKANA, jota syvästi riistää toisten onni...se jos mikä on ongelmasi-----> kateellisuus toisten saamasta onnesta, lämmöstä, läheisyydestä ja RAKKUDESTA.

et varsinkaan ydinperheen asioista. Minun lapsenikaan ei tiedä edes mikä on uusioinen perhe, eivät ole koskaan olleet moisessa yhdyskunnassa mukana, enkä minä. Mutta sen verran tiedämme, että se ei sopisi meidän elämämäämme mitenkään.
Meillä ei ole uin yksi perhe, tämämissä lapset ovat asuneet lapsuutensa, ja osalla omat perheet.

Koskaan ei ex mieheni uudet naiset ole kuuluneet meidän perheeseen eikä kuulu edes lasten perheisiin.

Lasten ei koksaan ole tarvinnut kärsiä isänsä tempauksista eikä hänen uusista naisistaan, vaan ovat saaneet olla rauhassa omassa kotonaan. Siitä olemme kiitollisia sekä etuoikeutetusa asemassa.Mies on ihan itse saanut leikkä yytta perhettä kenen kanssa huvittaa, mutta me emme ole siihen koskaan kuuluneet.

Kyllä sä voit purkaa noita agressioita ja katkeruutta ja vihaa minuun, en siitä loukkaannu, hyvä kun purat pahan olon pois.
Mutta meillä ei olisi asiat näin hyvin jos olisimme menneet mukaan moisiin perhevirityksiin. Se ei vain sopinut meidän ylpeydelle ja älykkyydellemme.
Emme ole miehen uusia naisia koskaan tarvinneet mihinkään.

ydin perhe paras kirjoitti:

et varsinkaan ydinperheen asioista. Minun lapsenikaan ei tiedä edes mikä on uusioinen perhe, eivät ole koskaan olleet moisessa yhdyskunnassa mukana, enkä minä. Mutta sen verran tiedämme, että se ei sopisi meidän elämämäämme mitenkään.
Meillä ei ole uin yksi perhe, tämämissä lapset ovat asuneet lapsuutensa, ja osalla omat perheet.

Koskaan ei ex mieheni uudet naiset ole kuuluneet meidän perheeseen eikä kuulu edes lasten perheisiin.

Lasten ei koksaan ole tarvinnut kärsiä isänsä tempauksista eikä hänen uusista naisistaan, vaan ovat saaneet olla rauhassa omassa kotonaan. Siitä olemme kiitollisia sekä etuoikeutetusa asemassa.Mies on ihan itse saanut leikkä yytta perhettä kenen kanssa huvittaa, mutta me emme ole siihen koskaan kuuluneet.

Kyllä sä voit purkaa noita agressioita ja katkeruutta ja vihaa minuun, en siitä loukkaannu, hyvä kun purat pahan olon pois.
Mutta meillä ei olisi asiat näin hyvin jos olisimme menneet mukaan moisiin perhevirityksiin. Se ei vain sopinut meidän ylpeydelle ja älykkyydellemme.
Emme ole miehen uusia naisia koskaan tarvinneet mihinkään.

elän uusperheessä ja aikoinanin olen elänyt ydinperheessä. Joten MINÄ kyllä tiedän, mutta sinulla ei ole hajuakaan uusperheellisyydestä.
Niinhän sitä sanotaan, että tyhjät tynnyrit kolisevat eniten!

ydin perhe paras kirjoitti:

et varsinkaan ydinperheen asioista. Minun lapsenikaan ei tiedä edes mikä on uusioinen perhe, eivät ole koskaan olleet moisessa yhdyskunnassa mukana, enkä minä. Mutta sen verran tiedämme, että se ei sopisi meidän elämämäämme mitenkään.
Meillä ei ole uin yksi perhe, tämämissä lapset ovat asuneet lapsuutensa, ja osalla omat perheet.

Koskaan ei ex mieheni uudet naiset ole kuuluneet meidän perheeseen eikä kuulu edes lasten perheisiin.

Lasten ei koksaan ole tarvinnut kärsiä isänsä tempauksista eikä hänen uusista naisistaan, vaan ovat saaneet olla rauhassa omassa kotonaan. Siitä olemme kiitollisia sekä etuoikeutetusa asemassa.Mies on ihan itse saanut leikkä yytta perhettä kenen kanssa huvittaa, mutta me emme ole siihen koskaan kuuluneet.

Kyllä sä voit purkaa noita agressioita ja katkeruutta ja vihaa minuun, en siitä loukkaannu, hyvä kun purat pahan olon pois.
Mutta meillä ei olisi asiat näin hyvin jos olisimme menneet mukaan moisiin perhevirityksiin. Se ei vain sopinut meidän ylpeydelle ja älykkyydellemme.
Emme ole miehen uusia naisia koskaan tarvinneet mihinkään.

lissu kuolet yksin.

Rakastunut nainen. kirjoitti:

elän uusperheessä ja aikoinanin olen elänyt ydinperheessä. Joten MINÄ kyllä tiedän, mutta sinulla ei ole hajuakaan uusperheellisyydestä.
Niinhän sitä sanotaan, että tyhjät tynnyrit kolisevat eniten!

sillä minusta on kunnia asia että lapseni ovat ydinperheen lapsia saaneet olla, eikä ole tarvinnut kuunnella isänsä naisten käkätyksiä ja haukkumisia.
Koska ei ole olemassa kuin yksi perhe niin en edes osaa ajatella millainen on se toinen tai kolmas tai neljäs perhe, joita ihmisillä on.

Ehkä se on kuvittelua ja uhmaa että pitää olla kymmeniä perhetä.

Meille on riittänyt tämä yksi ja ainoa, eimmekä ole tarvinneet ex miehen naisia sekottamaan elämäämme koskaan.

Totta tyhjää on elämä silloin, kun pitää haalia kymmeniä perheitä ja vieraita ihmisiä ympärilleen. Me emme ole tarvinneet ja olemme ylpeitä siitä.

Voi ihme sua kirjoitti:

sillä minusta on kunnia asia että lapseni ovat ydinperheen lapsia saaneet olla, eikä ole tarvinnut kuunnella isänsä naisten käkätyksiä ja haukkumisia.
Koska ei ole olemassa kuin yksi perhe niin en edes osaa ajatella millainen on se toinen tai kolmas tai neljäs perhe, joita ihmisillä on.

Ehkä se on kuvittelua ja uhmaa että pitää olla kymmeniä perhetä.

Meille on riittänyt tämä yksi ja ainoa, eimmekä ole tarvinneet ex miehen naisia sekottamaan elämäämme koskaan.

Totta tyhjää on elämä silloin, kun pitää haalia kymmeniä perheitä ja vieraita ihmisiä ympärilleen. Me emme ole tarvinneet ja olemme ylpeitä siitä.

Blaaaaaaaaaaaaa

Voi ihme sua kirjoitti:

sillä minusta on kunnia asia että lapseni ovat ydinperheen lapsia saaneet olla, eikä ole tarvinnut kuunnella isänsä naisten käkätyksiä ja haukkumisia.
Koska ei ole olemassa kuin yksi perhe niin en edes osaa ajatella millainen on se toinen tai kolmas tai neljäs perhe, joita ihmisillä on.

Ehkä se on kuvittelua ja uhmaa että pitää olla kymmeniä perhetä.

Meille on riittänyt tämä yksi ja ainoa, eimmekä ole tarvinneet ex miehen naisia sekottamaan elämäämme koskaan.

Totta tyhjää on elämä silloin, kun pitää haalia kymmeniä perheitä ja vieraita ihmisiä ympärilleen. Me emme ole tarvinneet ja olemme ylpeitä siitä.

ole olleet ydinperheenlapsia enään pitkään aikaan, vaikka sitä niin kovasti väität. Silloin kun ex-miehesi sinut jätti, ydinperheesi oli mennyttä samantien.
Tässäkin tulee esiin sinun yksinkertaisuutesi ja tyhmyytesi, väität päivänselvää asiaa.

Eikä minullakaan ole ollut kolmansia, neljänsiä...jne perheitä, vain kaksi etinen ydinperheeni ja tämä uusi mahtava uusperheeni (tai mikä on uusi, olemme jo monta vuotta yhdessä olleet).
Teille on riittänyt (luen sen niin että sinulle on riittänyt) siksi koska kukaan ei ole sinua halunnut.

Vieraita ihmisiä ympärilleen? Minun perhepiirissä kaikki ovat tuttuja, ei siellä ole yhtään vierasta ihmistä. Vieraita tapaan kaupassa, kaupungilla, uimahallissa jne. mutta perheenjäsenet ovat rakkaita ja tuttuja.

Oli mahtavaa saada herätä tänäkin aamuna rakkaan ihmisen vierestä, nautiskella aamupala perheen kanssa ja lähteä päivän touhuihin....Mutta sinähän et sitä enään muista....

Rakastunut nainen kirjoitti:

ole olleet ydinperheenlapsia enään pitkään aikaan, vaikka sitä niin kovasti väität. Silloin kun ex-miehesi sinut jätti, ydinperheesi oli mennyttä samantien.
Tässäkin tulee esiin sinun yksinkertaisuutesi ja tyhmyytesi, väität päivänselvää asiaa.

Eikä minullakaan ole ollut kolmansia, neljänsiä...jne perheitä, vain kaksi etinen ydinperheeni ja tämä uusi mahtava uusperheeni (tai mikä on uusi, olemme jo monta vuotta yhdessä olleet).
Teille on riittänyt (luen sen niin että sinulle on riittänyt) siksi koska kukaan ei ole sinua halunnut.

Vieraita ihmisiä ympärilleen? Minun perhepiirissä kaikki ovat tuttuja, ei siellä ole yhtään vierasta ihmistä. Vieraita tapaan kaupassa, kaupungilla, uimahallissa jne. mutta perheenjäsenet ovat rakkaita ja tuttuja.

Oli mahtavaa saada herätä tänäkin aamuna rakkaan ihmisen vierestä, nautiskella aamupala perheen kanssa ja lähteä päivän touhuihin....Mutta sinähän et sitä enään muista....

ydinperheen? Jos ei oo miestä ei oo ydinperhe, jos on mies on ydinperhe??? Hah... mikä väite.

Me olemme ydinperhe ilman huonoa miestä ja huonoa isää, onneksi.

Meillä ei ole koskaan ollut uusia perheitä, silloin oli kun menimme naimisiiin ja saimme yhteisiä lapsia, se on uusi perhe.

Meillä onmahtava ydinperhe jossa kaikki viihdymme todella ihana ja rakastavat lapset kuin minä myös lapsiani rakastan. Heidän isänsä ei enää lapsitaan tykännyt ja pystyi hylkäämään heidät ilman mitään, säälittävä mies.

Aivan, meidänkin perheessä kaikki ollaan tuttuja ja kaikki oikeita sisaruksia keskenään ja minä kaikkien lasten äiti, ei ole vieraita yhtään.
Totta, on ihna herätä kun lapsiet ovat kotona tai perheelliset lapset tulevat lasten kansas meille, se on ihanaa kun tietää että omat lapset ovat mahtavia.
Mietin vaan mitenmies on suruissaan, kun hylkäsi nämä lapset eikä nähnyt heihän kasvuaan eikä muutakaan nuoruutta ja lapsuutta, kyllä suututtaa häntä ja on varmasti pahoillaan, mutta sitä aikaa ei takasin saa. Itse syyllinen onneksi, sitä saa mitä tilaa.

Ei ole vaari nähnyt lapsenlapsia eikä omatkaan enää halua isää nähdä, hylkäys on siis molemminpuolinen.

Hymy äidillä herkässä.

ihana ydinperhe kirjoitti:

ydinperheen? Jos ei oo miestä ei oo ydinperhe, jos on mies on ydinperhe??? Hah... mikä väite.

Me olemme ydinperhe ilman huonoa miestä ja huonoa isää, onneksi.

Meillä ei ole koskaan ollut uusia perheitä, silloin oli kun menimme naimisiiin ja saimme yhteisiä lapsia, se on uusi perhe.

Meillä onmahtava ydinperhe jossa kaikki viihdymme todella ihana ja rakastavat lapset kuin minä myös lapsiani rakastan. Heidän isänsä ei enää lapsitaan tykännyt ja pystyi hylkäämään heidät ilman mitään, säälittävä mies.

Aivan, meidänkin perheessä kaikki ollaan tuttuja ja kaikki oikeita sisaruksia keskenään ja minä kaikkien lasten äiti, ei ole vieraita yhtään.
Totta, on ihna herätä kun lapsiet ovat kotona tai perheelliset lapset tulevat lasten kansas meille, se on ihanaa kun tietää että omat lapset ovat mahtavia.
Mietin vaan mitenmies on suruissaan, kun hylkäsi nämä lapset eikä nähnyt heihän kasvuaan eikä muutakaan nuoruutta ja lapsuutta, kyllä suututtaa häntä ja on varmasti pahoillaan, mutta sitä aikaa ei takasin saa. Itse syyllinen onneksi, sitä saa mitä tilaa.

Ei ole vaari nähnyt lapsenlapsia eikä omatkaan enää halua isää nähdä, hylkäys on siis molemminpuolinen.

Hymy äidillä herkässä.

BLAAAAAAAAAAAAAaaaa

ihana ydinperhe kirjoitti:

ydinperheen? Jos ei oo miestä ei oo ydinperhe, jos on mies on ydinperhe??? Hah... mikä väite.

Me olemme ydinperhe ilman huonoa miestä ja huonoa isää, onneksi.

Meillä ei ole koskaan ollut uusia perheitä, silloin oli kun menimme naimisiiin ja saimme yhteisiä lapsia, se on uusi perhe.

Meillä onmahtava ydinperhe jossa kaikki viihdymme todella ihana ja rakastavat lapset kuin minä myös lapsiani rakastan. Heidän isänsä ei enää lapsitaan tykännyt ja pystyi hylkäämään heidät ilman mitään, säälittävä mies.

Aivan, meidänkin perheessä kaikki ollaan tuttuja ja kaikki oikeita sisaruksia keskenään ja minä kaikkien lasten äiti, ei ole vieraita yhtään.
Totta, on ihna herätä kun lapsiet ovat kotona tai perheelliset lapset tulevat lasten kansas meille, se on ihanaa kun tietää että omat lapset ovat mahtavia.
Mietin vaan mitenmies on suruissaan, kun hylkäsi nämä lapset eikä nähnyt heihän kasvuaan eikä muutakaan nuoruutta ja lapsuutta, kyllä suututtaa häntä ja on varmasti pahoillaan, mutta sitä aikaa ei takasin saa. Itse syyllinen onneksi, sitä saa mitä tilaa.

Ei ole vaari nähnyt lapsenlapsia eikä omatkaan enää halua isää nähdä, hylkäys on siis molemminpuolinen.

Hymy äidillä herkässä.

Sulle on tähän vastattu miljoona kertaa mutta kun olet noin helvetin tyhmä niin et suostu ottamaan FAKTAA vastaan!
Ydinperheen määritelmä on seuraava:
"Ydinperhe tarkoittaa perhettä, jossa asuu yhdessä vain vanhemmat ja heidän yhteiset lapsensa. Ydinperheessä vanhemmat ovat eri sukupuolta ja naimisissa keskenään eikä heillä ole lapsia muista avioliitoista."

Sulla ei ole miestä eikä edes lapset kuulu enään sun perheeseen kun niillä on OMAT perheet joten sä olet yksinäinen ihmisenkuvatus et muuta.

Ei tuollaiselle häirikölle pitäisi edes vastata, enkä enään vastaakkaan, provoa mitä provoat ja kuole yksinäisyyteen mun puolesta.

ihana ydinperhe kirjoitti:

ydinperheen? Jos ei oo miestä ei oo ydinperhe, jos on mies on ydinperhe??? Hah... mikä väite.

Me olemme ydinperhe ilman huonoa miestä ja huonoa isää, onneksi.

Meillä ei ole koskaan ollut uusia perheitä, silloin oli kun menimme naimisiiin ja saimme yhteisiä lapsia, se on uusi perhe.

Meillä onmahtava ydinperhe jossa kaikki viihdymme todella ihana ja rakastavat lapset kuin minä myös lapsiani rakastan. Heidän isänsä ei enää lapsitaan tykännyt ja pystyi hylkäämään heidät ilman mitään, säälittävä mies.

Aivan, meidänkin perheessä kaikki ollaan tuttuja ja kaikki oikeita sisaruksia keskenään ja minä kaikkien lasten äiti, ei ole vieraita yhtään.
Totta, on ihna herätä kun lapsiet ovat kotona tai perheelliset lapset tulevat lasten kansas meille, se on ihanaa kun tietää että omat lapset ovat mahtavia.
Mietin vaan mitenmies on suruissaan, kun hylkäsi nämä lapset eikä nähnyt heihän kasvuaan eikä muutakaan nuoruutta ja lapsuutta, kyllä suututtaa häntä ja on varmasti pahoillaan, mutta sitä aikaa ei takasin saa. Itse syyllinen onneksi, sitä saa mitä tilaa.

Ei ole vaari nähnyt lapsenlapsia eikä omatkaan enää halua isää nähdä, hylkäys on siis molemminpuolinen.

Hymy äidillä herkässä.

vaan lasten biologinen isä, joka asuu yhdessä lastensa biologisen äidin ja biologisten lastensa kanssa, silloin on YDINperhe. Sinä tehtailet "määritelmiä" omaan tarpeeseesi, mutta siltikkään sinulla ei ole YDIN-, eikä UUS-perhettä, perhe kyllä mutta YHDEN-vanhemman perhe.
Ja vaikka huudat täällä maailman tappiin asti, asia ei muuksi muutu.
Ja miehesi hylkäsi sinut, sinä pakotit hylkäämään lapsensa....aika kurja äiti olet.

ihana ydinperhe kirjoitti:

ydinperheen? Jos ei oo miestä ei oo ydinperhe, jos on mies on ydinperhe??? Hah... mikä väite.

Me olemme ydinperhe ilman huonoa miestä ja huonoa isää, onneksi.

Meillä ei ole koskaan ollut uusia perheitä, silloin oli kun menimme naimisiiin ja saimme yhteisiä lapsia, se on uusi perhe.

Meillä onmahtava ydinperhe jossa kaikki viihdymme todella ihana ja rakastavat lapset kuin minä myös lapsiani rakastan. Heidän isänsä ei enää lapsitaan tykännyt ja pystyi hylkäämään heidät ilman mitään, säälittävä mies.

Aivan, meidänkin perheessä kaikki ollaan tuttuja ja kaikki oikeita sisaruksia keskenään ja minä kaikkien lasten äiti, ei ole vieraita yhtään.
Totta, on ihna herätä kun lapsiet ovat kotona tai perheelliset lapset tulevat lasten kansas meille, se on ihanaa kun tietää että omat lapset ovat mahtavia.
Mietin vaan mitenmies on suruissaan, kun hylkäsi nämä lapset eikä nähnyt heihän kasvuaan eikä muutakaan nuoruutta ja lapsuutta, kyllä suututtaa häntä ja on varmasti pahoillaan, mutta sitä aikaa ei takasin saa. Itse syyllinen onneksi, sitä saa mitä tilaa.

Ei ole vaari nähnyt lapsenlapsia eikä omatkaan enää halua isää nähdä, hylkäys on siis molemminpuolinen.

Hymy äidillä herkässä.

tavallaan ja tulee onnelliseksi elämässään. Mutta monta kertaa olen kysynyt sinulta tiettyä kysymystä mutta koskaan et ole siihen vastannut. Eli oletko kokonaan unohtanut eron jälkeen naisen elämän? Etkö todellakaan koskaan kaipaa miehen kosketusta ja läheisyyttä? Vai hoidatko homman silloin kun sinulla sattuu mieli tekemään, eli käytät yhden yön suhteita? Minulle itselleni eron jälkeen oli vaikeinta juuri ihon ikävä. Miten sitä kaipasikaan toisen, aikuisen ihmisen kosketusta ja läheisyyttä. Laastarisuhde auttoi aikansa mutta kun sen tiesi että se on vain laastaria niin sen käyttöä ei halunnut pitkittää.

ihana ydinperhe kirjoitti:

ydinperheen? Jos ei oo miestä ei oo ydinperhe, jos on mies on ydinperhe??? Hah... mikä väite.

Me olemme ydinperhe ilman huonoa miestä ja huonoa isää, onneksi.

Meillä ei ole koskaan ollut uusia perheitä, silloin oli kun menimme naimisiiin ja saimme yhteisiä lapsia, se on uusi perhe.

Meillä onmahtava ydinperhe jossa kaikki viihdymme todella ihana ja rakastavat lapset kuin minä myös lapsiani rakastan. Heidän isänsä ei enää lapsitaan tykännyt ja pystyi hylkäämään heidät ilman mitään, säälittävä mies.

Aivan, meidänkin perheessä kaikki ollaan tuttuja ja kaikki oikeita sisaruksia keskenään ja minä kaikkien lasten äiti, ei ole vieraita yhtään.
Totta, on ihna herätä kun lapsiet ovat kotona tai perheelliset lapset tulevat lasten kansas meille, se on ihanaa kun tietää että omat lapset ovat mahtavia.
Mietin vaan mitenmies on suruissaan, kun hylkäsi nämä lapset eikä nähnyt heihän kasvuaan eikä muutakaan nuoruutta ja lapsuutta, kyllä suututtaa häntä ja on varmasti pahoillaan, mutta sitä aikaa ei takasin saa. Itse syyllinen onneksi, sitä saa mitä tilaa.

Ei ole vaari nähnyt lapsenlapsia eikä omatkaan enää halua isää nähdä, hylkäys on siis molemminpuolinen.

Hymy äidillä herkässä.

kuollut sisältä, ettet kaipaa oikeaa miestä elämääsi. Sinulle siis riittää herätä joka ainoa aamu lapsesi vierestä?
No jokainen tyylillään.
Minä sain herätä tänään rakkaan mieheni vierestä, hänen kainalostaan uuteen päivään perheeni kanssa.
Eikä minun sydämeni ole niin pieni, ettenkö voisi rakastaa minulle rakkaan miehen lapsia, minun sydämeeni mahtuvat sekä omat iki-ihanaiset lapseni, kuin myös mieheni ihanaiset lapset.

Oot sä pelle kirjoitti:

Sulle on tähän vastattu miljoona kertaa mutta kun olet noin helvetin tyhmä niin et suostu ottamaan FAKTAA vastaan!
Ydinperheen määritelmä on seuraava:
"Ydinperhe tarkoittaa perhettä, jossa asuu yhdessä vain vanhemmat ja heidän yhteiset lapsensa. Ydinperheessä vanhemmat ovat eri sukupuolta ja naimisissa keskenään eikä heillä ole lapsia muista avioliitoista."

Sulla ei ole miestä eikä edes lapset kuulu enään sun perheeseen kun niillä on OMAT perheet joten sä olet yksinäinen ihmisenkuvatus et muuta.

Ei tuollaiselle häirikölle pitäisi edes vastata, enkä enään vastaakkaan, provoa mitä provoat ja kuole yksinäisyyteen mun puolesta.

perheessä asuu minä ja omat lapset joista osa on jo perheellinen, mutta ydin perhe me olemme, ei se miestä tarvi, ei se mies tee ydinperhettä ainoastaan. Kaikki lapset ovat omiani. Tuota olen aina painottanut.

Totta hitossa lapset ovat osa minun perhettä ja tulee aina olemaan vaikkei kotona enää asukkaan. Ja tänään taas olimme kaikki yhdessä lapset ja lastenlapset ja vävyt ja miniäkokelaat. Niin, mutta isää ei ole meillä ollut kun lapst hylkäsi aikanaan, emme edes sanalla puhuneet siitä miehestä mitään kun hylkääjä ei kuulu meidän perheeseen. Vaika lapset kärsii mutta niiinkärsii isäkin jotka lapset ovat hylänneet.

Olet katrkea, sillä kun mulla on asiat hyvin, lapset rakastaa mua ja ollaan päivittäin yhteydessä, niin sua suututtaa se!

Meillä on niin ihana ydinperhe että olen onnenäiti. Miksi sua suututtaa että meillä on asiat hyvin? Jännä juttu, että oot siitä katkera.

Olemme vaan osanneet elää oikein isäsät huolimatta, sillä hylkäääjää emme perheeseen tarvi emmekä kaipaa.

onnen äiti kirjoitti:

perheessä asuu minä ja omat lapset joista osa on jo perheellinen, mutta ydin perhe me olemme, ei se miestä tarvi, ei se mies tee ydinperhettä ainoastaan. Kaikki lapset ovat omiani. Tuota olen aina painottanut.

Totta hitossa lapset ovat osa minun perhettä ja tulee aina olemaan vaikkei kotona enää asukkaan. Ja tänään taas olimme kaikki yhdessä lapset ja lastenlapset ja vävyt ja miniäkokelaat. Niin, mutta isää ei ole meillä ollut kun lapst hylkäsi aikanaan, emme edes sanalla puhuneet siitä miehestä mitään kun hylkääjä ei kuulu meidän perheeseen. Vaika lapset kärsii mutta niiinkärsii isäkin jotka lapset ovat hylänneet.

Olet katrkea, sillä kun mulla on asiat hyvin, lapset rakastaa mua ja ollaan päivittäin yhteydessä, niin sua suututtaa se!

Meillä on niin ihana ydinperhe että olen onnenäiti. Miksi sua suututtaa että meillä on asiat hyvin? Jännä juttu, että oot siitä katkera.

Olemme vaan osanneet elää oikein isäsät huolimatta, sillä hylkäääjää emme perheeseen tarvi emmekä kaipaa.

lissulla on ydinperhe.

ihana ydinperhe kirjoitti:

ydinperheen? Jos ei oo miestä ei oo ydinperhe, jos on mies on ydinperhe??? Hah... mikä väite.

Me olemme ydinperhe ilman huonoa miestä ja huonoa isää, onneksi.

Meillä ei ole koskaan ollut uusia perheitä, silloin oli kun menimme naimisiiin ja saimme yhteisiä lapsia, se on uusi perhe.

Meillä onmahtava ydinperhe jossa kaikki viihdymme todella ihana ja rakastavat lapset kuin minä myös lapsiani rakastan. Heidän isänsä ei enää lapsitaan tykännyt ja pystyi hylkäämään heidät ilman mitään, säälittävä mies.

Aivan, meidänkin perheessä kaikki ollaan tuttuja ja kaikki oikeita sisaruksia keskenään ja minä kaikkien lasten äiti, ei ole vieraita yhtään.
Totta, on ihna herätä kun lapsiet ovat kotona tai perheelliset lapset tulevat lasten kansas meille, se on ihanaa kun tietää että omat lapset ovat mahtavia.
Mietin vaan mitenmies on suruissaan, kun hylkäsi nämä lapset eikä nähnyt heihän kasvuaan eikä muutakaan nuoruutta ja lapsuutta, kyllä suututtaa häntä ja on varmasti pahoillaan, mutta sitä aikaa ei takasin saa. Itse syyllinen onneksi, sitä saa mitä tilaa.

Ei ole vaari nähnyt lapsenlapsia eikä omatkaan enää halua isää nähdä, hylkäys on siis molemminpuolinen.

Hymy äidillä herkässä.

sun hymy on irvistys

onnen äiti kirjoitti:

perheessä asuu minä ja omat lapset joista osa on jo perheellinen, mutta ydin perhe me olemme, ei se miestä tarvi, ei se mies tee ydinperhettä ainoastaan. Kaikki lapset ovat omiani. Tuota olen aina painottanut.

Totta hitossa lapset ovat osa minun perhettä ja tulee aina olemaan vaikkei kotona enää asukkaan. Ja tänään taas olimme kaikki yhdessä lapset ja lastenlapset ja vävyt ja miniäkokelaat. Niin, mutta isää ei ole meillä ollut kun lapst hylkäsi aikanaan, emme edes sanalla puhuneet siitä miehestä mitään kun hylkääjä ei kuulu meidän perheeseen. Vaika lapset kärsii mutta niiinkärsii isäkin jotka lapset ovat hylänneet.

Olet katrkea, sillä kun mulla on asiat hyvin, lapset rakastaa mua ja ollaan päivittäin yhteydessä, niin sua suututtaa se!

Meillä on niin ihana ydinperhe että olen onnenäiti. Miksi sua suututtaa että meillä on asiat hyvin? Jännä juttu, että oot siitä katkera.

Olemme vaan osanneet elää oikein isäsät huolimatta, sillä hylkäääjää emme perheeseen tarvi emmekä kaipaa.

Eli olet kasvattanut lapsesi yksinhuoltaja(perheessä). Sekin on ihan hyvä vaihtoehto, tosin se ei ole ydinperhe. Uutta suhdetta ei kannata aloittaa, jos ei ole rakastunut.

Tämä palsta koskettaa uusperheitä, eli perheitä, joissa toisiinsa rakastuneilla aikuisella ainakin toisella on lapsia ennestään. Uuspeheiden elämä on omalla ta´valla haastellisempaa kuin se ensimmäinen suhde. On osattava keskustella ja selvittää asioita monipuolisemmin. Joskus saattaa jopa olla niin, että jomman kumman ex puoliso on erityisen rikki ja katkeroitunut. Nämä asiat edellyttävät erittäin vahvaa suhdetta, syvää rakkautta ja sitoutumista elämän kumppaniin. Se on myös vahvan ja onnellisen uusperheen kivijalka - ehdoton ja sitoutuva rakkaus. Nämä uusperheen erityispiirteet hitsaavatkin puolisot entistä syvemmin toisiinsa. Se vahva side luo myös lapsille turvallisen pohjan ja rakastavan ympäristön.

Uusperheissä on voimaa!

onnen äiti kirjoitti:

perheessä asuu minä ja omat lapset joista osa on jo perheellinen, mutta ydin perhe me olemme, ei se miestä tarvi, ei se mies tee ydinperhettä ainoastaan. Kaikki lapset ovat omiani. Tuota olen aina painottanut.

Totta hitossa lapset ovat osa minun perhettä ja tulee aina olemaan vaikkei kotona enää asukkaan. Ja tänään taas olimme kaikki yhdessä lapset ja lastenlapset ja vävyt ja miniäkokelaat. Niin, mutta isää ei ole meillä ollut kun lapst hylkäsi aikanaan, emme edes sanalla puhuneet siitä miehestä mitään kun hylkääjä ei kuulu meidän perheeseen. Vaika lapset kärsii mutta niiinkärsii isäkin jotka lapset ovat hylänneet.

Olet katrkea, sillä kun mulla on asiat hyvin, lapset rakastaa mua ja ollaan päivittäin yhteydessä, niin sua suututtaa se!

Meillä on niin ihana ydinperhe että olen onnenäiti. Miksi sua suututtaa että meillä on asiat hyvin? Jännä juttu, että oot siitä katkera.

Olemme vaan osanneet elää oikein isäsät huolimatta, sillä hylkäääjää emme perheeseen tarvi emmekä kaipaa.

Edelleenkään et ole vastannut kysymykseeni rakkaudesta ja läheisyydestä? Kirjoitat paljon mutta tähän kysymykseen et jostain syystä suostu vastaaman. Oletko todella unohtanut rakkauden ja läheisyyden siinä vaiheessa kun jäit lasten kanssa yksin? Etkö todellakaan kaipaa aikuisen ihmisen läheisyyttä ja kosketusta, rakkauden tuomaa huumaa jne jne? Ilmeisesti olet padonnut nämä kaikki syvälle sisimpääsi. Ero on ollut sinulle niin traumaattinen kokemus että et uskalla enää antaa valtaa tunteille. Todella harmi sillä ihmistä ei ole luotu elämään yksin vaan antamaan ja saamaan rakkautta sekä läheisyyttä. Myös muilta kuin omilta lapsilta.

kun vielä vastaa itselleen! On toooooosi loistava kirjoitus... tooosiaannn

tosi täti tässä kirjoitti:

kun vielä vastaa itselleen! On toooooosi loistava kirjoitus... tooosiaannn

BLAAAAAAAAAAAAA

Taitaa totuus sattua...juu-u uusperheissä ollaan onnellisia.
Sun exmieheskin on vihdoin onnellinen naikkosensa kanssa, ihmekkös kun pääsi tuollaisesta mielenvikaisesta eroon.