On pakko tänne purkaa omaa mieltä, kun en voi ääneen kenellekkään sanoa.
Tuttavaperhe otti n. kuukausi sitten koiranpennun, heillä on myös puolitoista vuotias lapsi. Eivät miettineet koiran ottoa muutamaa tuntia pitempään, piti käydä vain katsomassa, mutta kotiin asti tuli sittenkin. Koira on pariskunnan eka oma koira, kumpikin on kasvanut perheessä, jossa koiria, mutta päivä koiran oton jälkeen perheen äiti jo katui koiran ottoa. Ei tainnut ymmärtää sitä vaivaa mikä karvapallosta kuitenkin tulee. :/
Minun käy sääliksi sekä koiraa, että perheen lasta. Lasta näykitään ja hypitään kumoon, koiraa lapsi lyö, potkii ja retuuttaa. Koiralle isäntäväki huutaa koko ajan ja retuuttaa niskasta, kun lapsi menee lyömään koiraa, lässytetään: "Et saa mennä koiraa lyömään, kun ei se saa sinuakaan kiusata." Koiran kupit eivät voi olla maassa, koska lapsi menee niille. Koiralla ei ole rauhallista nukkumapaikkaa, koska lapsi menee sinne.
Tuntuu että tämä on niin väärin, sekä koiralle, että lapselle. Tekisi välissä mieli ottaa koira kainaloon ja antaa isäntäväelle ns. aikaa rauhoittua.
Minulla itselläni on ollut koiria ja tiedän, kuinka rankkaa niistä on kasvattaa yhteiskuntakelpoisia jo ilman lasta. Nyt minulle on puolen vuoden päästä tulossa oma tenava, eikä tähän talouteen tule lemmikkejä, ennen kuin lapsi/lapset ovat kouluikäisiä ja ymmärtävät lemmikkien päälle.
Surku on, mutta mitään ei voi tehdä. Heidän perheensä. :(
Tuttavaperhe otti n. kuukausi sitten koiranpennun, heillä on myös puolitoista vuotias lapsi. Eivät miettineet koiran ottoa muutamaa tuntia pitempään, piti käydä vain katsomassa, mutta kotiin asti tuli sittenkin. Koira on pariskunnan eka oma koira, kumpikin on kasvanut perheessä, jossa koiria, mutta päivä koiran oton jälkeen perheen äiti jo katui koiran ottoa. Ei tainnut ymmärtää sitä vaivaa mikä karvapallosta kuitenkin tulee. :/
Minun käy sääliksi sekä koiraa, että perheen lasta. Lasta näykitään ja hypitään kumoon, koiraa lapsi lyö, potkii ja retuuttaa. Koiralle isäntäväki huutaa koko ajan ja retuuttaa niskasta, kun lapsi menee lyömään koiraa, lässytetään: "Et saa mennä koiraa lyömään, kun ei se saa sinuakaan kiusata." Koiran kupit eivät voi olla maassa, koska lapsi menee niille. Koiralla ei ole rauhallista nukkumapaikkaa, koska lapsi menee sinne.
Tuntuu että tämä on niin väärin, sekä koiralle, että lapselle. Tekisi välissä mieli ottaa koira kainaloon ja antaa isäntäväelle ns. aikaa rauhoittua.
Minulla itselläni on ollut koiria ja tiedän, kuinka rankkaa niistä on kasvattaa yhteiskuntakelpoisia jo ilman lasta. Nyt minulle on puolen vuoden päästä tulossa oma tenava, eikä tähän talouteen tule lemmikkejä, ennen kuin lapsi/lapset ovat kouluikäisiä ja ymmärtävät lemmikkien päälle.
Surku on, mutta mitään ei voi tehdä. Heidän perheensä. :(
Vastaukset 6
Vanhimmat
Myyntiin koira tulee varmaan aika pian. Kannattaisiko ihan ehdottaa äidille sitä. Kun kerran koiran ottoa katuukin jo, tuskin ehdotuksestasi suuttuu. Kaikista kamalinta on tosiaan katsoa vierestä.
Ihmisistä viis, jos noin idiootteja ovat, mutta ajattele viatonta koiran pentua.
Lähetä vaikka niemttömänä viesti kasvattajalle, ryhtyy varmasti toimiin. Ota selville koiran rotu, nimi, synt aika, mistä päin haettu, niillä tiedoilla pääsee jo eteenpäin tai ihan koko koiran kennelnimi.
Tuo SAIRASTA ELÄINRÄÄKKÄYSTÄ.
Perhee ämmällä taitaa olla synnytyksen jälkeinen masennus, isä muuten vain tyhmä ja lapset samoin.
eläinsuojeluvalvojalle, esim eläinlääkäriltä saa numeron, poliisilta, nro tiedustelusta.
Et voi vain katsoa sivusta vai saatko muka unta?
En näe syytä, miksi ei voisi olla lemmikkiä ja vauvaa/pieniä lapsia samaan aikaan, jos vaan perusasiat ovat kunnossa. Valitettavasti kuvaamassasi tapauksessa näin ei ole. Toivottavasti et tuomitse kaikkia samassa tilanteessa olevia kelvottomiksi koiranomistajiksi:) Meillä on tullut yksi koirista silloin, kun vanhin lapsemme oli vajaan vuoden ikäinen. Ei asia mitään ongelmia tuottanut, mutta etuja järjestelystä oli mm. se, että oli aikaa keskittyä siihen koiran alkutaipaleeseen kunnolla, kun ei töihin menoja ollut. Nyt kun viimeisin koiramme tuli, on lapsia jo kolme. Kaikki niin isoja, jotta oli hankalampaa järjestää sitä vapaata koiran pentuaikana. Koiria meillä on ollut aina, ja näillä näkymin myös aina tulee olemaan. Lapsista huolimatta sekä myöskin lasten vuoksikin.
Ja mitä koirankasvatuksen rankkuuteen tulee, en koe itse sitä mitenkään erityisen rankaksi. Mutta meillä on rodutkin ns. helpompia olleet. Siinä se kasvatus tapahtuu ihan arjessa, asia kerrallaan. Järkevää tekemistä tarpeeksi, selkeät säännöt ja rakkautta, niillä eväillä se kasvaa niin koira kuin lapsikin.
puhunut ja yrittänyt auttaa. Jo ennen kuin koira tuohon perheeseen tuli ja perheen mies puhui että seuraava lemmikki, mikä heille tulee, on koira. Muistuttelin vain, että mikä työ ja vaiva koirasta on, varsinkin pentuiässä. Ja kun on vielä se pieni lapsikin, joka ei eläimiin ole tottunut ja niistä ymmärrä. Muistuttelin, että vaikka ilma olisi mikä, aina on mentävä lenkille, jos eläin sairastuu, rahaa on jostain revittävä eläinlääkäriin, ruoka maksaa, rokotukset maksaa ja se kouluttaminenkaan ei ole ihan yksinkertaista.
Koira on sekarotuinen ja "kasvattaja" ei mitään kysellyt kun koiran lykkäsi heille, sanoi vain että pitäkää hyvää huolta. En usko, että häntä kiinnostaa juurikaan.
En tuomitse koira lapsi -yhdistelmää. (Tiedän vain itsestäni, että minulle se olisi turhan rankka yhdistelmä.) Mielipiteeni on vain, että asia täytyy miettiä loppuun asti ja perusasioista huolehtia, eli juurikin nukumis- ja ruokarauhasta. Ja mielestäni ei saisi lapsikaan potkia tai lyödä koiraa, vaikka kuinka on pieni. Suruttaa ja säälittää, todella. Yritän auttaa ja olen neuvonut parhaani mukaan, kun neuvoja ovat kysyneet. Olen myöskin vihjaillut noista epäkohdista, enkä suinkaa ole ainoa. Pentutottiksestakin olen maininnut, mutta perheen mies on sitä mieltä, että koira opetetaan kotona..
Perheen äiti haluaisi luopua koirasta, mutta mies ei.
Seurailen tilannetta ja yritän vainvihkaa takoa perheeseen järkeä. Jos koirasta eivät luovu, laittaisivat lapsensa kuriin. :s
Niin ja jos ei asiat muutu, on pakko ottaa paikalliseen eläinsuojeluun yhteyttä. :/
Lapsien tai eläinten laiminlyönti on tässä maailmassa sellainen asia, joka eniten osuu sydämeen.