Ero,on aina ikävä asia ja minulla on tulossa,ero kumppanistani ja olen hyvin surullinen,sen johdosta.Olen
miettinyt,mikä meni pieleen ja yksi syy on varmaan pitkä sairaslomani,sattuneen työtapaturman johdosta ja
masennus siitä,että ei ole töissä,vaikka minulla onneksi on vakinainen työpaikka,mutta kun ei ole päässyt
viime aikona ottamaan vastuuta ja osaa yhteisiin,menoihin,yms.Tuntuu kuin se energinen ihminen,joka olin ennen tapaturmaa,on jossakin sisälläni piilossa,ahdistunut,kun näyttää että mitään ei ole tehtävissä,meidän suhteemme korjaamiseksi ja kun toinen ei edes,enää anna mahdollisuuksia.Vikaa on varmasti molemmissa,mutta kuitenkin sitä kysyy itseltään,miksi toinen ei edes ole sanonut,aikaisemmin mitään että tuntuu pahalta ja kun olisi ollut mahdollisuus,vielä korjata suhde,se on satuttanut kaikkein eniten.Rakastan kumppaniani,edelleen ja välitän hänestä ja olen avoimesti näyttänyt tunteeni,hänelle ja viime aikoina myöskin itkenyt paljon,mutta hänen mukaan liian myöhään,ikävä kyllä.En syytä häntä mistään,en hauku,enkä moiti,sillä niin paljon kuitenkin kunnioitan häntä,minä vain olen tämmöinen tunne ihminen,joka elää tunteella ja siksi tämä niin vaikeaa,onkin.
miettinyt,mikä meni pieleen ja yksi syy on varmaan pitkä sairaslomani,sattuneen työtapaturman johdosta ja
masennus siitä,että ei ole töissä,vaikka minulla onneksi on vakinainen työpaikka,mutta kun ei ole päässyt
viime aikona ottamaan vastuuta ja osaa yhteisiin,menoihin,yms.Tuntuu kuin se energinen ihminen,joka olin ennen tapaturmaa,on jossakin sisälläni piilossa,ahdistunut,kun näyttää että mitään ei ole tehtävissä,meidän suhteemme korjaamiseksi ja kun toinen ei edes,enää anna mahdollisuuksia.Vikaa on varmasti molemmissa,mutta kuitenkin sitä kysyy itseltään,miksi toinen ei edes ole sanonut,aikaisemmin mitään että tuntuu pahalta ja kun olisi ollut mahdollisuus,vielä korjata suhde,se on satuttanut kaikkein eniten.Rakastan kumppaniani,edelleen ja välitän hänestä ja olen avoimesti näyttänyt tunteeni,hänelle ja viime aikoina myöskin itkenyt paljon,mutta hänen mukaan liian myöhään,ikävä kyllä.En syytä häntä mistään,en hauku,enkä moiti,sillä niin paljon kuitenkin kunnioitan häntä,minä vain olen tämmöinen tunne ihminen,joka elää tunteella ja siksi tämä niin vaikeaa,onkin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.