Paljon ehdimme yhdessä kokea,ja mukavaakin on ollut.Koskaan en ole lyönyt häntä,haukkunut,tai muutenkaan ollut ilkeä,hän on ollut minulle se elämäni,tärkein ihminen,minun aurinkoni,kuin ilma jota hengitän ja nyt joudun luopumaan hänestä ja se tekee minut surulliseksi.Yritän ajatella positiivisesti,tätä kaikkea,mutta välillä se on hankalaa,kun pitää löytää,oma asunto mahdollisimman pian,ja aloittaa kaikki ihan nollasta,yritä siinä sitten jossakin välissä hymyillä,ei ole helppoa.Mutta ehkä tästä selviää,hengissä,kuka tietää ja aika näyttää,mitä tapahtuu,elän päivä kerrallaan ja suunnittelematta sen enempää,sillä juuri nyt en osaa odottaa tulevaisuudelta,paljoakaan.
Aika parantaa haavat sanotaan,mutta sydämeni,on pieninä palasina ja sen korjaaminen voi viedä,aikaa jos korjaantuu,enää ollenkaan,kuka tietää.Kaikkien naisten puolesta,toivoisin että arvon miehet,oppisivat puhumaan kumppaneilleen ja näyttämään tunteensa avoimesti ja ottamaan huomioon myöskin sen toisen,
osapuolen ja huomioimaan heitä enemmän,eikä pitämään suhdetta,itsestään selvyytenä ja luulen että moni suhde kestäisi,huomattavasti pidemmpään,mutta voin toki olla väärässäkin.
Aika parantaa haavat sanotaan,mutta sydämeni,on pieninä palasina ja sen korjaaminen voi viedä,aikaa jos korjaantuu,enää ollenkaan,kuka tietää.Kaikkien naisten puolesta,toivoisin että arvon miehet,oppisivat puhumaan kumppaneilleen ja näyttämään tunteensa avoimesti ja ottamaan huomioon myöskin sen toisen,
osapuolen ja huomioimaan heitä enemmän,eikä pitämään suhdetta,itsestään selvyytenä ja luulen että moni suhde kestäisi,huomattavasti pidemmpään,mutta voin toki olla väärässäkin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toki puhuminen on se kaiken a ja o niin hyvässä kuin pahassa. Naiset toki voivat pitää myös tunteitansa sisällä, itse syyllistyin siihen. Ajattelin etten viitsi olla valittamassa ja nalkuttamassa asioista. Olinpa vielä hölmöyksissäni jollain tapaa "ylpeä" siitä etten turhista narise. Nauretttavaa kun näin jälkikäteen ajattelee. Tunne, että tulee väärin kohdelluksi ja negatiivisetktin tunteet pitäisi sanoa ettteivät jää kaivelemaan sisälle. Niistä voi ajan saatossa kasvaa niin iso "mörkö" , että jonakin päivänä vaan saa tarpeekseen ja sanoo, että nyt riitti. Sitten se vanha klisee, että ajan saatossa muutenkin vain kasvaa erilleen, kyllä piti paikkansa. Tunteet ovat puoleltani kuolleet tyystin. Ero siinä mielessä helpompaa. Ei varmaankaan järkevää avautua täällä mutta joskus pieni avautuminen kyllä helpottaa.