Maalämpövoimala

Verrattain yksinkertaista:

maalämpö kuluttaa jonkin verran sähköä ja sen avulla saadaan toki määrällisesti enemmän lämpöenergiaa. Ongelma on se, että sähkön tuotannossa syntyy jo nyt valtavat määrät lämpöenergiaa eikä lisää juuri tarvita tai pystytä jakelemaan nykyisessä kaukulämpöverkossa. Sähköä taas kuluisi enemmänkin varsinkin halvalla hinnalla. Energiayhtiön ei siis kannata kuluttaa kallisarvoista myytävää sähköenergiaa tuottaakseen lämpöenergiaa, mitä on jo muutenkin yhtiöillä riittämiin.

Pientaloissa lämpöpumppu lienee monasti kannattava,koska suhteellisen pienillä sähkökuluilla saadaan riittämiin lämpöenergiaa, mitä juuri tarvitaankin. Pientalojen eri lämmitysvaihtoehtojen kannattavuuteen en ota kantaa, siitä on palstalla muistakseni väitelty jo maailman tappiin ja takaisin

Asiamies

>Jos maalämpö kerran on niin verraton keksintö, niin miksei suuret energiayhtiöt perusta maalämpövoimaloja?

Koska kaukolämpö ei kannata jos kyse ei ole hukkalämmöstä.

>Siitä vaan tuotettu sähköenergia maalämpöpumppujen kautta verkkoon.

Lämpöverkolla ei voi korvata sähköverkkoa.

>Jokaista kw:tä kohden saadaan about 3kw ilmaista energiaa.

Eiku 2kwh.

> Suomen nykyinen energian tuotanto siis saadaan nelinkertaistettua.

Juu mutta ei sillä talvi kesäksi muutu. muuten kuin paikallisesti.

>Jokaiseen uuteen kämppään suora sähkölämmitys ja ne maalämpöpumput vois korvata keskitetyillä jättiyksiköillä.

Öööö... siis lämpö ei ole sama asia kuin sähkö. Ja sähkö ei ole sama asia kuin lämpö.

>Onhan tuo suurtuotanto halvempaa kuin hajautettu.

Yhdestä paikkaa ei riitä maaperän lämpöä pumpattavaksi "valtakunnallisesti". Siksin pakko olla hajautettu.

Hauskaa vappua.

Valitettavasti lämpö on energian hyvyysasteikolla alempana kuin sähkö. Lämpötilaerosta voidaan sähköä tehdä termisten prosessien hyötysuhteilla. Lämpötilojen suhde lasketaan absoluuttisesta nollapisteestä noissa kaavoissa. Maassa olevalle lämmölle saadaan kovin pieniä eroja ympäristöön nähden ja vain näillä eroilla on saatavissa lämpövoimalaitteella sähköä. Jos maassa on noin 273 kelviniä, on ympäristössä esimerkiksi ilmassa kovalla pakkasella 240 kelviniä (suhde 0,88) ja helteellä 303 kelviniä (sama suhde). Tuo aika lähellä yhtä oleva suhde kertoo, että termisen prosessin hyötysuhde on huono. Tasan yhdellä hyötysuhde on luonnollisesti nolla. Jossain polttolaitoksessa lämpötilaerot ovat lauhdutusveteen 900 asteen luokkaa. Tuosta tulee suhde 0,24. Tässä suhteet ovat niin päin, että mitä lähempänä nollaa ollaan, sen parempi termisen koneen hyötysuhde.

Lämpövoimalaitoksessa saadaan noin 40% sähköä polttoaineena systeemiin kuljetetusta (lauhdutusvoimalaitoksessa, jossa lauhdelämpö tuhlataan kaikki jokeen tai mereen). Maalämmöllä saataisiin jotain prosentin tai parin luokkaa prosessin läpi (maasta ilmaan tai ilmasta maahan)kuljetetusta energiasta sähköksi. Pitäisi olla paljon jäädytettävää maata kilovattituntia kohti toisin sanoen, jotta saataisiin hiukan sähköä.

Mutta saataisiin kuitenkin. Pitäisi höyrystää jotain freonin tyyppistä tavaraa maan alla putkistossa ja siirtää turpiinin läpi ulkona pakkasessa olevaan kennostoon, jossa freoni taas tiivistyisi nesteeksi ja pumpattaisiin maan alle putkistoon. Kesällä taa höyrystys tapahtuisi helteisessä ilmassa ja nesteytyminen maaputkistossa. Mutta tehot ovat tosi pieniä siirrettyyn lämpöenergiaan verrattuna.

Maalämmössä on kyse lämpöenergian tuotosta. Pumppu pukkaa käyttöön lämpöä, ei sähköä. Sähköä kun kuluu pumpun pyörittämiseen esim. 1 kWh, lopputuloksena saadaan lämpöenergiaa 3 kWh.