Olen eronnut 4 vuotta sitten,3 lasta.
Tyttäreni kysyi "olemmeko köyhiä".
Kysyisin teiltä muilta ,missä kulkee raja köyhyydessä?
Elatus 600e
palkka 1100netto
lapsilisä 491
vuokratuki 33e
Perheessä 4 ,asumiskustannukset 679e
Loput mitä jää on ostettava ruuat,maksaa laskut jne.
Kertokaa te teidän köyhyys tai kurjuus vai onko tällä summalla tultava hyvin toimeen?????
Tyttäreni kysyi "olemmeko köyhiä".
Kysyisin teiltä muilta ,missä kulkee raja köyhyydessä?
Elatus 600e
palkka 1100netto
lapsilisä 491
vuokratuki 33e
Perheessä 4 ,asumiskustannukset 679e
Loput mitä jää on ostettava ruuat,maksaa laskut jne.
Kertokaa te teidän köyhyys tai kurjuus vai onko tällä summalla tultava hyvin toimeen?????
Vastaukset 15
Vanhimmat
Meillä lapset sanovat/kysyvät samaa, kun lasken kaiken tarkkaan. Ja useamman lapsen kanssa on pakko laskea rahansa tarkkaan,että kaikki saa jotain ruoan lisäksikin. Minä en ole tulojani perustellut lapsille saati onko tiukkaa vai ei. Sanon lapsilleni aina,että rahat täytyy laskea tarkkaan ,mitä ostaa,oli rahaa paljon tai vähän. Ja annan heille viikkorahaa,josta he itse päättävät,mitä haluavat rahallansa ostaa,karkkia vaiko säästöön. Ja useammin ne menevät säästöön.
Nykyään lapset sanovatkin,onko minun aina pakko olla niin nuuka...todellisuushan on sitä,että tiukkaa on. Samoilla tuloilla meilläkin mennään,kun teilläkin.
Meillä kysellään samoja
Kysyn lapsilta vastakysymyksen: mitä teiltä puuttuu sellaista, mitä kaikilla muilla on?
Vastaus on, ei puutu mitään
Perheessä 4, asumiskustannukset 950e sis. sähkön, yht. tulopuoli nettona 2220e
Paljonko onkaan hintana ollut maailmankaikkeudesta?
Ostaisin uuden sellaisen, saisinko alennusta?
Ostaisin uuden nuoruuden ja siivet enkelin,
taidon puhua tähtösten kieltä ja siinä se olikin
Voisitko lainata hetkeksi elämää tai ääntä sydämesi?
Voisitko ostaa rauhaa maailmaan, vapauden veljillesi?
Onko se vain unta, valtakunta sadun ihmemaan?
Tule, kerro se satu kaikista kaunein
tai unta en saa milloinkaan /Sig
Jos teillä jää noin 1500 asumisen jälkeen ruokaan ja peruslaskuihin, niin hyvin pärjäätte. Meitä on kuusi henkeä ja jää suunnilleen saman verran, mutta meillä siitä on maksettava vielä autolainan lyhennykset ja valtavasti bensakuluja työmatkojen takia.
Miksi luulet ettei yh-vanhemmalla olisi samoja kuluja?
Ei kannata kadehtia, sanoo ent. 4 lapsen yh
Luulen, ettei yh:lla ole esimerkiksi kahden auton kuluja, kun hän ei voi ajaa kuin yhdellä kerrallaan. Joka tapauksessa ei kukaan ole väittänyt, että hänellä ei voisi olla samoja kuluja, mutta jos perheessä on neljä henkeä, niin silloin sen pitäisi laskennallisesti kuluttaa jo elämiseen vähemmän kuin kuusi henkeä. Riippumatta huoltajuusmuodosta. Jos siis kuusi henkilöä (todennäköisesti isommilla pakollisilla kuluilla) elää samalla summalla, niin kyllä silloin neljäkin henkilöä.
2x työmatkakulut = 2x matkakustannusten verovähennykset
1500 vähennettynä 341 lapsilisiä on ~1160e kahden yht. nettotuloiksi lisättynä asuminen max 1000 on 2160e. Eli sekä sinun että miehesi kk-nettoansio on 1080 tai asutte todella kalliisti maaseudulla (kahden auton tarve)
Olisiko syytä suurperheellisen nostaa ansiotasoa, eikä karettua yh-vanhemman jättituloja?
Anteeksi, että en ymmärtänyt alkuperäisen kysymystä oikein. Luin sieltä jotain sen tyylistä, että millaisilla tuloilla muut elävät ja vastasin siihen. Ilmeisesti vastata sai vain kateelliset.
Mieheni bruttopalkka noin noin 2200 euroa kuukaudessa, vaihtelee hieman. Siinä jää nettona käteen noin 1700 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi saamme lapsilisät neljästä lapsesta, yhteensä noin 500 euroa. Noista tulee yhteensä noin 2200 euroa kuukaudessa.
Itse olen aloittava yrittäjä, vuoden alussa perustin firman. Silloin otin sitä varten lainan ja toistaiseksi yrityksen tuottama raha on mennyt kokonaan sen lainan maksamiseen ja muihin yrityksen kuluihin. Tarkemmin sanoen viime kuukausi oli ensimmäinen, jolloin pääsin nollaan kulujen ja menojen suhteen ja tässä kuussa on jopa tulossa muutama satanen ihan palkkaa nostettavaksi. Joka kuukausi on siis mennyt vähän paremmin kuin edellinen.
Asuntolainaa korkoineen maksamme 1000 euroa kuukaudessa.
Kohtuullisen tiukilla me elämme, mutta en todellakaan ole kateellinen kenellekään enkä haluaisi vaihtaa osia kenenkään kanssa. Ihan tämä on oma valinta ja olen siihen tyytyväinen. Tiesin tietenkin jo yritystä perustaessani, että jonkin aikaa kituutetaan, mutta sitten tilanne paranee. Ansiotason nosto on siis työn alla ja vuoden päästä on varmasti tilanne jo toinen ja parin vuoden päästä vielä parempi. Jos olisin halunnut päästä helpommalla, niin olisinhan voinut vielä vaikka elellä kotiäitinä kotihoidontuella, jolloin rahaa olisi käteen jäänyt huomattavasti enemmän, kun ei olisi tullut lasten hoitokuluja ja minä saisin plussaa varmasti joka kuukausi ja yhdellä autollakin tarvittaessa pärjättäisiin. Minä kuitenkin halusin palata taas työelämään ja alkaa luoda omaakin uraa, enkä vaihtaisi tätä missään tapauksessa pois.
Jos nyt oikein tiukkaa tekisi, niin voisimme toki neuvotella asuntolainaan lyhennysvapaata tai voisin nostaa sen koko lainan, minkä yrityksen perustamisvaiheessa neuvottelin varmuuden varalle. Se ei ole tarpeen, koska pärjäämme ilmankin.
Toisin sanoen en ole kateellinen kenellekään pienistä tai isoista tuloista. Toki toivon, että omat tulomme kasvavat aikaa myöten kuten suunniteltu on ja uskonkin siihen.
Ja kyllä, asumme maaseudulla, mistä ei julkisilla yhteyksillä pääse minnekään ja missä ei myöskään työpaikkoja pahemmin lähettyvillä ole. Yrittäjyys on siis melkein ainut mahdollisuus. Kalliuteen en muuten ota kantaa. Luulen, ettei tämän kokoinen perhe asu kohtuullisen kokoisessa talossa näinkään halvalla juuri muualla kuin maaseudulla. Mainittakoon vielä, että lasten hoitopaikka on 20 kilometriä väärään suuntaan työmatkaan nähden, joten jo siitä tulee päivittäin 60 kilometriä ylimääräistä ajamista, mikä ei ole verotuksessa vähennettävää työmatkakulua.
n 1500 tulee hyvin toimeen neljä henkeä kun osaa suunnitella ostonsa, kulutuksensa...
Hiljattain tapasin suht tuoreen yh:n joka valitti huonoja tuloja. Itse halusi erota, ei mitään sellaista syytä eroon joka olisi vakava. Ei alkoholismia, väkivaltaa. mies piti huolta lapsista erittäin hyvin ja kaksi vanhempaa toi yhteiseen talouteen paljon enemmän tuloa, kuin mitä nyt kaksi joutuvat tahollaan kokemaan.
Kun erotaan se tarkoitta molemmille vanhemmille yleensä tulojen putoamista. Siihen on varauduttava ja kannettava vastuu eikä pidä valittaa. Se mitä voi tehdä oman talouden eteen on, että hankkii uuden paremmin palkatun työn, tekee lisätöitä jos suinkin mahdollista esim silloin kun lapset ovat etällä, etsii halvemman asunnon, tekee itse mahdollisimman paljon.
Ei valmisruokia vaan itse kaikki, ei limsoja, leipoo itse, juoksee tarjousten perässä ja ostaa aina halvinta( jopa hammastahoissa säästää vuodessa) , muistaa katsoa tuotteista kilohinnat, ostaa vaatteet pääsosin kirppareilta jne...
asumisen jälkeen jäävästä 1500 tarkka saa jopa säästöön 500e... Pärjää 400e ruokamenoilla, vaatteisiin 200e/kk, sillä ei meillä ainakaan edes osteta joka kuukausi yhtään vaatekappaletta.
"Hiljattain tapasin suht tuoreen yh:n joka valitti huonoja tuloja. Itse halusi erota, ei mitään sellaista syytä eroon joka olisi vakava. Ei alkoholismia, väkivaltaa. mies piti huolta lapsista erittäin hyvin ja kaksi vanhempaa toi yhteiseen talouteen paljon enemmän tuloa, kuin mitä nyt kaksi joutuvat tahollaan kokemaan."
Rahan takiako pitäisi yhdessä pysyä? Minä pidän prostituoituna sellaista ihmistä joka pysyy liitossaan vain ja ainoastaan materian takia.
Tuon voi ymmärtää väärin jos haluaa sen siksi kääntää. Tosiasia on lukuisten parisuhdeasiantuntijoiden ja kouluttajien mielestä( tunnen heitä) että kolmas osa eroista ovat turhia.
Siinä mielessä turhia sellaiset erot, joissa kyllästytään kumppaniin kuin vaatteeseen, autoon tms... ja mielessä ob vaan oma minä, minä. Kun ei ole enää hauskaa, ei sitä alun intohimoa. Kumppani alkaa tuntua sisarelta veljeltä, ehkä jo käyty ruohon toisella puolella ja sen jälkeen kaikki muuttuu.
Raha ei saa olla määräävä tekijä parisuhteessa mutta en ymmärrä heitä jotka ovat halunneet erota ja sen jälkeen pieni-ja normaalituloisilta tulot tippuvat miltei aina. Molemmat vanhemmat häviävät taloudellisesti sillä menot vaan kasvavat. Molempien pitää ottaa osaa lasten elättämiseen, maksaa omat asuinkulunsa, jotka yhteistaloudessa olivat paljon pienemmät. Saati kaikki muu päälle...sähkö, vesi tv-lupa, nettiyhteys ja niistä kertyy satasia...
Tiedän, että usea pariskunta menee parisuhdeleirille ja saa uuden alun perhe-elämälle. Noista on ollut aika ajoin lehdissä ja tv:ssäkin. Hiljattain arvostettu professori Liisa Keltikangas- Järvinen toi huolen siitä, että pienten lasten vanhemmat eroavat ja lapsi kärsii. Jos lapsi on 5v hän sopeutuu paremmin mutta pienemmät lapset joutuvat maksamaan vanhempien erosta usein kovan hinnan.
Vastuu pitää kantaa jos haluaa erota. Vastuu siitä, että lapset eivät kärsi. Ei valitusta rahan puutteesta eikä muustakaan. Elämä koostuu sarjasta valintoja ja niistä on vaan itse vastuussa. Ei mikään muu taho.
Tälläinen "meno" ei lupaa hyvää tuleville vuosille. Jos erot "periytvvät" niin kuin näyttää käyvän, niin moni perhe elää aikamoisessa sekamelskassa tulevaisuudessa, puhumattakaan lasten psyykkisistä oireiluista.
Kuka on kenenkin mummi, isä , sisarus, kummi. Sukulaiset eivät tunne toisiaan. Siinä sitä on pitämistä...
ja eron jäljet näkyvät läpi elämän....useimmiten. Eroperheen lapselta vaaditaan paljon enemmän jotta pärjäisi ja menestyisi elämässä.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/08/psykologian_professori_erolapsen_parasta_asua_vain_yhdessa_kodissa_1931635.html
Joku voi tuntea itsensä köyhäksi vaikkei olisikaan ja päinvastoin : )
Mä olen aina pärjännyt vähällä, nyt tilanne on parempi kuin joskus
aikaisemmin. Meillä ei ole koskaan kyselty ollaanko köyhiä. Aina on
saatu mitä on tarvittu: kolme lasta on = )
(Elatus, lapsilisä palkka = noin 2598 e)
Kyllä te ainakin pienituloisia olette, mikäli muihin suomalaisiin verrataan. Varallisuutta et tarkemmin eritellyt, joten on vaikea sanoa köyhyydestänne mitään.
on niin suhteellista.
Kotihoidontuki 385, as.tuki 440, lapsilisät 303, elatusmaksut 280. Yhteensä 1408.
Vuokra 600, sähkö 40, puhelin 30. Yhteensä 670.
Laskujen jälkeen jää siis 738 josta maksan lainanlyhennyksiä 200.
Lopulla 538:lla eurolla elää äiti, lukiolainen ja leikki-ikäinen. Joka kuukausi ei tietenkään jää niin paljoa kun tulee vakuutus- ym. laskuja jotka tulevat harvemmin, silloin kun niitä ei tule tarkistellaan vaate yms. tilanteita. Sillä pärjää ihan hyvin jos ei tule yllätyksiä. En koe olevani köyhä mutta joskus tekee tiukkaa kun haluaisin tarjota isommalle samat mahdollisuudet mitä muillakin on, edes osittain.