Siihen aikaan kun savossa kasvoi vielä korkeita puuvartisia kasveja eli puita tutustuin erääseen mukavaan puutavararekkakuskiin.
Het ensikohtaaminen oli veretseisauttava kokemus. Olin taas matkalla kohti purkamatonta Kuopion kalahallia hakemaan muikkuja pastinpannua varten, kun huomasin taustapeilistä taakkoo päin lähestyvän monsterin. Siinä perkale täysperäpuutavararekan ajupiirturi savus ylinopeutta ja tercellistä uhkas tulla kesken parhaitten ajokilometrien entinen priimium eli hajottamojätettä. Jumakeuta mie survoin kaasupedaalia karvareuhka höyryten ja meinas jo pahin henkinen tila päästä valloilleen eli elämäni toinen stressi-kohtaus. Ja monsteri eikun lähesty, tuulilasin takkoo näky vaan iso amerikan lippis ja valkastut hampaat.
No eihän siinä muu auttanu kun oikasta vastaantulevien kaistalle jotta täysperäterminaattori piäs laatuauton ohi viärältä puolen. Siinä risut ja rangat vaan lenteli pitkin pikitietä kun viimestä savolaista metsää vietiin tuhatta ja satoo kohti Savon Sellua.
Samasena iltana kun oltiin Nuapurin Jaskan kanssa kuntoilemassa eli tupakilla autotallin nurkalla laskeskeltiin että rekkarallista suatas kärsiä usseempi kuukaus, oli sen verran kaatamattomia hehtaareja vielä jälellä metässä.
Lähettiin sitten zetorilla noutamaan neuvoa-antavee lääkettä kylän valelääkäriltä eli Suomeks sanottuna pirtua ilman reseptiä. Se tää meijän valelääkäri oli koulutukseltaan yhen kuukauven merkonomi Kuopion kauppaoppilaitokselta. Oli siinä sen kuukauven aikan laskeskellut eri ammattiryhmien kuukauspalkkoja ja piättäny valita lääkärin hommat, joo.
Osittain hänen ansiostaan esmerkiks Jaskan isällä oli vieläkii voimassaoleva ajokortti, vaikka ukon satavuotissynttäreitä oli juhlittu edellisen laman aikaan.
Ja mikä parasta, tämä tohtori kaiken lisäks harrasti sivutoimena valepolliisin virkaa eli oli ns. valesinivuokko. Mutta se nyt ei millään tavoin liity siihen että Tercellissä on vielä rekkarikilvet kiinni.
No siinä tehtiin vähän terapeuttista istuntoo tohtorin luona, pari päivee kesti, kun oli tuo rekka- angsti niin kova meikäläisellä ja pirtua oli sopivan paljon lääkekaapissa.
Vuorokauden jälkeen istunnon alottamisesta kiskottiin Jaskan kanssa tohtorin päälle uljas polliisiuniformu ja soitettiin taksi pihalle. Työnnettiin entinen valelekuri nykynen valejepari pirssin etupenkille ja lähettiin ratsian pittoon pikitielle. Tekastiin siinä matkalla sakkolappuja sopiva pino joihin merkattin fifty- fifty meikäläisen ja Jaskan tilinumerot sakkorarahaliikenteen päätepisteeks.
Arvatkeepa kuka ajo ensmäisenä ratsiaan, sai kunnon ylinoppeussakot ja ja boonuksena vielä kunnon mätkyt ylikuormasta....Ja vielä sen piälle pikkusakot virkavallan halaventamisesta.
Het ensikohtaaminen oli veretseisauttava kokemus. Olin taas matkalla kohti purkamatonta Kuopion kalahallia hakemaan muikkuja pastinpannua varten, kun huomasin taustapeilistä taakkoo päin lähestyvän monsterin. Siinä perkale täysperäpuutavararekan ajupiirturi savus ylinopeutta ja tercellistä uhkas tulla kesken parhaitten ajokilometrien entinen priimium eli hajottamojätettä. Jumakeuta mie survoin kaasupedaalia karvareuhka höyryten ja meinas jo pahin henkinen tila päästä valloilleen eli elämäni toinen stressi-kohtaus. Ja monsteri eikun lähesty, tuulilasin takkoo näky vaan iso amerikan lippis ja valkastut hampaat.
No eihän siinä muu auttanu kun oikasta vastaantulevien kaistalle jotta täysperäterminaattori piäs laatuauton ohi viärältä puolen. Siinä risut ja rangat vaan lenteli pitkin pikitietä kun viimestä savolaista metsää vietiin tuhatta ja satoo kohti Savon Sellua.
Samasena iltana kun oltiin Nuapurin Jaskan kanssa kuntoilemassa eli tupakilla autotallin nurkalla laskeskeltiin että rekkarallista suatas kärsiä usseempi kuukaus, oli sen verran kaatamattomia hehtaareja vielä jälellä metässä.
Lähettiin sitten zetorilla noutamaan neuvoa-antavee lääkettä kylän valelääkäriltä eli Suomeks sanottuna pirtua ilman reseptiä. Se tää meijän valelääkäri oli koulutukseltaan yhen kuukauven merkonomi Kuopion kauppaoppilaitokselta. Oli siinä sen kuukauven aikan laskeskellut eri ammattiryhmien kuukauspalkkoja ja piättäny valita lääkärin hommat, joo.
Osittain hänen ansiostaan esmerkiks Jaskan isällä oli vieläkii voimassaoleva ajokortti, vaikka ukon satavuotissynttäreitä oli juhlittu edellisen laman aikaan.
Ja mikä parasta, tämä tohtori kaiken lisäks harrasti sivutoimena valepolliisin virkaa eli oli ns. valesinivuokko. Mutta se nyt ei millään tavoin liity siihen että Tercellissä on vielä rekkarikilvet kiinni.
No siinä tehtiin vähän terapeuttista istuntoo tohtorin luona, pari päivee kesti, kun oli tuo rekka- angsti niin kova meikäläisellä ja pirtua oli sopivan paljon lääkekaapissa.
Vuorokauden jälkeen istunnon alottamisesta kiskottiin Jaskan kanssa tohtorin päälle uljas polliisiuniformu ja soitettiin taksi pihalle. Työnnettiin entinen valelekuri nykynen valejepari pirssin etupenkille ja lähettiin ratsian pittoon pikitielle. Tekastiin siinä matkalla sakkolappuja sopiva pino joihin merkattin fifty- fifty meikäläisen ja Jaskan tilinumerot sakkorarahaliikenteen päätepisteeks.
Arvatkeepa kuka ajo ensmäisenä ratsiaan, sai kunnon ylinoppeussakot ja ja boonuksena vielä kunnon mätkyt ylikuormasta....Ja vielä sen piälle pikkusakot virkavallan halaventamisesta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tähän asiaan: Kumpi on vaarallisempaa..saada rekka persiiseen, Pekka persiiseen vai saada Pekka rekalla persiiseen..
Suorastaan huikaisevan älykkältä tuntuu jo itsestänikin tämä aamun avaus vaikka suhtaudunkin erittäin kriittisesti omiin kirjoituksiini ja mielipiteisiini, niin tästä ei enää ajatus parane. Jos..niin silloin se on jo liian hyvä.
yksi vaihtoehto.
Ensin tuli herbaa ja sitten tuli turpaan...
http://www.youtube.com/watch?v=p863xmUdclI
on aikoinaan kilpailtu, ja ellen ole täysin väärässä niin siellä on osallistujien joukossa ollut myös Tercellimän, mekaanikkonaan Zetori-Jaska.
Tuli tuollainen asia seuraavanlaisesta viestiketjusta mieleen:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4209773
Anteeksi häiriöni kesken pyhän toimituksen jota olet varmaankin seuraamassa..jos et peräti paikan päällä, niin ainakin tv:n välityksellä.
Muuten; pitävätkö huhut paikkansa jota Kuopion kauppahallissa satuin kuulemaan. Tercellimän on kuulema toiminut ortodoksipappinakin hurjassa nuoruudessaan!
Ortodoksinen liturgia Kristuksen Kirkastumisen kirkossa Valamon luostarissa. Liturgian johtaa Hänen Autuutensa Jerusalemin ja koko Palestiinan patriarkka Teofilos yhdessä Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leon kanssa.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tuossa tarinassa on enemmän totta kuin tarua. Tuli heti mieleen tapaus, kun tuossa 70-luvulla ajelin pikkuisella Vespalla Keski-Suomessa. Vespa kulki sellaista kahdeksaa kymppiä, mikä tuolloin olikin se koko Suomessa vallinnut kattonopeus. Joskus alamäessä pääsi vähän kovempaakin. No, tultiin nelostietä etelään, kun tuntui siltä, että vastatuuli heikkeni, ja aivan kuin Vespa olisi saanut lisää vauhtia. Ilo loppui lyhyeen, kun vilkaisin peileihin. Toisesta peilistä näkyi rekan valo ja toisesta Scanian maski. Siinä tuli kiire koukata pysäkille ja päästää tuo maanteiden kingi ohi. Eikä tuo aikaillut. Kiire oli kova uutta tukkilastia hakemaan, ketjut vain heiluivat, kun se katosi seuraavan mäen taakse. Olisi tuossa ollut käyttöä valepoliisille minullakin.
1970-luvun alussa tietääkseni Suomessa ei ollut nopeusrajoituksia, tosin tulivat joskus noin 1973. Muistelen että 70-luvulla olivat nopeusrajoitukset lähes samat kuin nyt. Ainakin hyväkuntoisilla valtateillä ja moottoriteillä oli 100 km/h joka taisi olla kattonopeus. Moottoriteilläkään ei tainnut olla tuolloin 120 km/h. En ole täysin varma.
1. heinäkuuta – Tiekohtaiset nopeusrajoitukset tulivat voimaan koko Suomessa. Käytäntöä oli kokeiltu seitsemän eteläisen läänin alueella 1. elokuuta 1973 alkaen ja nopeusrajoitusten oli todettu huomattavasti parantaneen liikenneturvallisuutta.