16-vuotias puhumaton ja vähän kuvilla kommunikoiva lapseni tulisi koulun henkilökunnan mukaan mennä koulukokeiluun sinänsä tuttuun erityisopistoon. Olemme olleet perhekursseilla kyseisessä oppilaitoksessa muutaman kerran.
Kyse on siitä, että tämä 16-vuotias autisti tarvitsee ympärivuorokautista valvontaa jo turvallisuudenkin takia, sekä myös siksi että nukkuisi yönsä. Ei nuku yksin, aina ollut nukahtamisvaikeuksia. Laittaa suuhunsa vaikka mitä, saattaa sakset löydettyään leikata vaikka mitä niillä, esim sähköjohtoja.
Opistolla on ainoastaan kiertävä yöhoitaja josta ei poikani kohdalla ole nukahtamisapua, eikä turvallisuuteen apua. Muutenkin poikani ei mielestäni ole valmis menemään yksin viikoksi-kahdeksi pois kotoa. Jo 9- vuotiaana yritettiin muka itsenäistää, oli hoitolaitoksessa kerran kuukaudessa, kunnes en jaksanut enää seurata pojan pelkoa kyseisiä viikkoja kohtaan. Siellä laitettiin nukkumaan lukkojen taakse ilman vessaanpääsymahdollisuutta, kun kerran kakkasi lattialle, laitettiin sitten VAIPPA ! Ja jos oli päänsäryn ja ääniherkkyyden vuoksi ahdistunut eikä pystynyt kuuntelemaan melua, laitettiin lukkojen taakse yksin itkemään. Nämä kokemukset eivät ole unohtuneet äidiltä eikä varsinkaan pojalta.
On nukkunut aikaisemmin omassa huoneessaan. Nukahtamisvaikeudet poistuivat kun kokeiltiin nukkumista vanhempien makuuhuoneessa sen jälkeen kun poika alkoi itse tulla makuuhuoneen lattialle nukkumaan ja nukkui siinä kovalla lattialla paljon paremmin kuin omassa huoneessaan. Nyt ei nukkumisvaikeuksia ole ja on vanhemmillakin uni parempaa kun ei tarvitse jännittää herääkö autisti omassa huoneessaan ja valvoo lopun yötä ja koulussa sitten seuraavana päivänä nuokkuu ja opet motkottaa, ja mitä tekee sitten yksikseen, (vaaranpaikkoja kun löytyy vaikka niitä yrittää kuinka karsia) ja nuokkuu sitten päivällä koulussa.
Itsenäistyminenhän on autistillakin usein edessä mahdollisuuksien mukaan ja siihen on oikeus. Mutta jotenkin tuntuu niin kummalliselta tämä tilanne. Siis neuropsykologi ym. kaikki ovat huomanneet että poika tarvitsee kaikkeen tekemiseensä tukea ja ohjausta. Miksi nyt sitten kun 16 vuotta on tullut täyteen pitää yhtäkkiä olla tasaveroinen NT-ihmisten kanssa, vaikka ei sitä ole koskaan. Itsenäistyminenhän pitäisi mennä kunkin nuoren kohdalla silloin kun on itse siihen valmis, ei sitä voi ketään kyytätä pois kotoa, jos toinen ei halua tai ole vielä siihen valmis. Minusta kommunikaation pitäisi ensin olla paremmin kehittynyttä että pystyy ilmaisemaan tarpeitaan, tunteitaan ja muutenkin asioitaan. .
Jos poika menee sinne koulukokeiluun, päivällä tietenkin on oma ohjaaja, mutta klo 16.00 - 09.00 välisenä aikana ei ole avustajaa eikä ohjaajaa. On liian pitkä aika autistin olla yksin. Korkeintaan 15 minuuttia voi olla yksin. Sitten jo on pakko tarkastaa mitä poika tekee. On vessanpöntötkin mennet tukkoon monta monta monituista kertaa.
Kyse on siitä, että tämä 16-vuotias autisti tarvitsee ympärivuorokautista valvontaa jo turvallisuudenkin takia, sekä myös siksi että nukkuisi yönsä. Ei nuku yksin, aina ollut nukahtamisvaikeuksia. Laittaa suuhunsa vaikka mitä, saattaa sakset löydettyään leikata vaikka mitä niillä, esim sähköjohtoja.
Opistolla on ainoastaan kiertävä yöhoitaja josta ei poikani kohdalla ole nukahtamisapua, eikä turvallisuuteen apua. Muutenkin poikani ei mielestäni ole valmis menemään yksin viikoksi-kahdeksi pois kotoa. Jo 9- vuotiaana yritettiin muka itsenäistää, oli hoitolaitoksessa kerran kuukaudessa, kunnes en jaksanut enää seurata pojan pelkoa kyseisiä viikkoja kohtaan. Siellä laitettiin nukkumaan lukkojen taakse ilman vessaanpääsymahdollisuutta, kun kerran kakkasi lattialle, laitettiin sitten VAIPPA ! Ja jos oli päänsäryn ja ääniherkkyyden vuoksi ahdistunut eikä pystynyt kuuntelemaan melua, laitettiin lukkojen taakse yksin itkemään. Nämä kokemukset eivät ole unohtuneet äidiltä eikä varsinkaan pojalta.
On nukkunut aikaisemmin omassa huoneessaan. Nukahtamisvaikeudet poistuivat kun kokeiltiin nukkumista vanhempien makuuhuoneessa sen jälkeen kun poika alkoi itse tulla makuuhuoneen lattialle nukkumaan ja nukkui siinä kovalla lattialla paljon paremmin kuin omassa huoneessaan. Nyt ei nukkumisvaikeuksia ole ja on vanhemmillakin uni parempaa kun ei tarvitse jännittää herääkö autisti omassa huoneessaan ja valvoo lopun yötä ja koulussa sitten seuraavana päivänä nuokkuu ja opet motkottaa, ja mitä tekee sitten yksikseen, (vaaranpaikkoja kun löytyy vaikka niitä yrittää kuinka karsia) ja nuokkuu sitten päivällä koulussa.
Itsenäistyminenhän on autistillakin usein edessä mahdollisuuksien mukaan ja siihen on oikeus. Mutta jotenkin tuntuu niin kummalliselta tämä tilanne. Siis neuropsykologi ym. kaikki ovat huomanneet että poika tarvitsee kaikkeen tekemiseensä tukea ja ohjausta. Miksi nyt sitten kun 16 vuotta on tullut täyteen pitää yhtäkkiä olla tasaveroinen NT-ihmisten kanssa, vaikka ei sitä ole koskaan. Itsenäistyminenhän pitäisi mennä kunkin nuoren kohdalla silloin kun on itse siihen valmis, ei sitä voi ketään kyytätä pois kotoa, jos toinen ei halua tai ole vielä siihen valmis. Minusta kommunikaation pitäisi ensin olla paremmin kehittynyttä että pystyy ilmaisemaan tarpeitaan, tunteitaan ja muutenkin asioitaan. .
Jos poika menee sinne koulukokeiluun, päivällä tietenkin on oma ohjaaja, mutta klo 16.00 - 09.00 välisenä aikana ei ole avustajaa eikä ohjaajaa. On liian pitkä aika autistin olla yksin. Korkeintaan 15 minuuttia voi olla yksin. Sitten jo on pakko tarkastaa mitä poika tekee. On vessanpöntötkin mennet tukkoon monta monta monituista kertaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Otan osaa ja ymmärrän hyvin tilenteenne! Poikaa ei missään nimessä voi lähettää yksin muualle kouluun! Eihän kaikkia terveitäkään 16-vuotiaita voi lähettää muualle opiskelemaan!
Onko lapsella autismin lisäksi kehitysvammaa? Onko varmasti tutkittu tarpeeksi hyvin? Lievä keva jää helposti huomaamatta autistilla.
Usein käy niin, että koulun/opettajan käsitys erityislapsen taidoista ja selviytymisestä on hieman vääristynyt. Koulussahan tehdään vain tiettyjä asioita ja koko toiminta on tarkkaan ohjemoitua ja lapsilla on avustajat jotka pitävät huolen siitä, että systeemi toimii. Jo kotona tilanne on erilainen, koska vanhempien on pakko tehdä kotitöitä, eikä olla tauotta ohjaamassa lasta. Vaativa erityislapsi saattaa olla/leikkiä itsekseen vain 5 min. kerrallaan jonka jälkeen aikuisen= äidin on ohjelmoitava lapsi uuteen toimintaan, kotitöiden ohessa. Vaikka kotona olisi tarkka struktuuri, ennalta arvaamattomia tilanteita on paljon (puhelimen ja ovikellon soiminen, vierailut, kauppakäynnyt, vaateostokset, roskien vienti, pyykkikoneen hajoaminen jne. KAIKKEA ei voi aikatauluttaa! Uudessa tilanteessa erityislapsi ahdistuu ja kukin reagoi omalla tavallaan (esim leikkaamalla niitä sähköjohtoja). Koulussa on lukujärjestys ja koko vuosi mennään sen mukaisesti: siellä ei tarvitse tiskata, levittää pyykkiä ja avata tukkeutuneita lavuaareja. Erityislapsen suoriutuminen koulussa on siis AIVAN eri tasoa kuin vapaissa tilanteissa, kuten kotona. Jatkuvaa valvontaa ja ohjausta tarvitseva autistinen ei missäään olosuhteissa pärjää itsenäisesti 16-09 välillä. Johan nyt on hullun hommaa edes suunnitella tuollaista.
Pitäkää pintanne! TE tunnette lapsenne parhaiten!
erkkalapsen äitinä tuo kuullostaa siltä että nyt olis ikäänkuin "pakko" itsenäistyä...hassua että erityiskoulukin syyllistyy moiseen ajatteluuun..autistit ja erkkalapset -nuoret ovat yleensä niitä joiden ikätasoinen kehitys ei ole samalla tasolla kuin normaalilapsilla.Tuollainen nuori tarvitseen jatkuvaa seurantaa ja ohajusta eikä ole kuvailujesi mukaan kypsä asumaan iltoja-öitään yksin.Kouluhan olisi vastuussa lapsesta tuona aikanakin.Onko mahdollista saada lasta kouluun koulukyydillä ja sitten illaksi kotia-vai onko liian pitkä matka? olisiko muuta koulumahdollisuutta ? valmentava vuosi?...varmasti löytyy vaihtoehtoja-älkää suostuko moiseen pakkoitsenäistämiseen!