Ravintosuosituksiin tulossa
muutoksia
12270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
" http://mtv3.mobi/uutiset/uutiset/kotimaa/2010/09/1186796.xml?p=7 "
En tiedä kiinnostaako ravintosuositukset ketään, kyllähän jokainen tietää itse parhaiten mikä ruoka itselle sopii, mutta nyt nämä suositukset on korjattu ja huomataan että Antti Heikkilän linja on nyt myös virallinen totuus:
"Ravintosuosituksiin tulossa korjausliike - eläinrasvoja moitittu liikaa
14.09.2010 15:51 (Päivitetty 16.09.2010 08:17)
Keskustelu ravintosuosituksista ja eläinrasvoista hyvyydestä tai pahuudesta on roihahtanut taas ilmiliekkeihin.Ylen MOT-ohjelma kyseenalaisti eilen muun muassa virallisen totuuden eläinrasvojen pahuudesta väittämällä, etteivät ne olekaan niin epäterveellisiä kuin on luultu.
Ravitsemusasiantuntija Mikael Fogelholm moittii ohjelman tyyliä kärjistäväksi, mutta myöntää osan esitetyistä väitteistä todeksi.
- Meidän tapa, joka on nostanut eläinrasvat ainoaksi pahaksi pojaksi, ei ole ollut oikea, Fogelholm myöntää.
- Mutta mikään tutkimus ei ole kyllä osoittanut, että eläinrasvat olisivat terveellisiä, Fogelholm lisää.
Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit suurempi paha
Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin onkin tulossa muutoksia. Tutkimusten mukaan huonot hiilihydraatit voivat altistaa sydäntaudeille eläinrasvoja eli tyydyttyneitä rasvoja enemmän.
Huonot hiilihydraatit
- nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja
- nostavat nopeasti veren glukoosipitoisuutta
- esim. valkoiset jauhot, peruna, sokeri
Tyydyttymätön rasva
- "pehmeä" rasva, joka on huoneen lämmössä juoksevaa tai notkeaa
- kalan rasva ja kasvirasva
Tyydyttynyt rasva
- "kova" rasva, joka on huoneen lämmössä kiinteää
- maito- ja eläinrasva, lukuun ottamatta kalan rasvaa
- Jos meidän ruokavaliossamme pitäisi muuttaa jotakin, niin meidän pitäisi saada alemmaksi huonojen hiilihydraattien määrää. Se on suomalaisen ruokavalion vielä eläinrasvojakin suurempi ongelma, Fogelholm arvioi.
Vaikka eläinrasvat ja sepelvaltimotauti on niputettu Suomessa vuosikymmeniä tiukasti yhteen, Fogelholm myöntää, että niiden välisestä yhteydestä ei ole tieteellistä näyttöä. Hän selittää noloa tilannetta tutkintateknisillä syillä.
- Niissä malleissa, joissa on etsitty yhden yksittäisen komponentin, kuten tyydyttyneen rasvan, itsenäistä vaikutusta, vakioidaan kaikki muut ravitsemuskomponentit. Eli oletetaan, että koko muu ruokavalio on sama, mutta erot ovat tyydyttyneen rasvan saannissa. Silloin yhteyden löytäminen on hyvin vaikeaa, Fogelholm selittää.
Fogelhom pitääkin paljon kiinnostavampana ja hyödyllisempänä vertailla samalla kertaa kahta asiaa, joista toisen käyttöä vähennetään, toisen lisätään. Tämän tyyppisistä tutkimuksista on Fogelholmin mukaan selkeää näyttöä esimerkiksi tyydyttymättömän rasvan paremmuudesta tyydyttyneeseen verrattuna.
- Tulos on hyvin selvä ja johdonmukainen eli tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja tyydyttymättömän lisääminen ehkäisee sydäntauteja.
Kun vastaava vertailu tehdään minkä tahansa hiilihydraatin ja tyydyttyneen rasvan välillä, ei selvää tulosta ole saatavissa. Sen sijaan kun vertailtiin huonoja eli nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ja tyydyttynyttä rasvaa, hiilihydraatit osoittautuivat selvästi rasvoja huonommaksi.
Päivitystä odottavissa Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa tullaan tuulettamaan paitsi vanhoja käsityksiä eläinrasvoista ja huonoista hiilihydraateista, myös muun muassa D-vitamiinin saantisuosituksia. Monet ravitsemusasiantuntijat pitävät nykyisiä suosituksia aivan liian matalina."
Raaka liha sisältää runsaat määrät terveellistä HDL-kolesterolia joka vähentää sepelvaltimotaudin riskiä. Mutta jos lihan kypsentää, HDL pilkkoutuu huonolaatuiseksi LDL:ksi joka on sepelvaltimotaudin riskitekijä.
Noissa eläinrasvatutkimuksissa pitäisikin aina huomioida, onko syöty raakaa vai kypsennettyä lihaa, sillä muutoin kyseessä on nollatutkimus.
Kyllä kannattaa syödä tartar-pihvejä, graavilohta ja ilmakuivattua parmankinkkua, mutta jos joulukinkunkin kypsentää tai tekee lohikeittoa niin siitähän saa LDL:ää.
Olisi myös aika korjata viranomaissuositukset raakaa lihaa suosiviksi, jotta kansa alkaisi saada HDL:ää ja sepelvaltimotauti katoaisi kauas pois yleisimpien kuolinsyiden listalta.
>Eläinrasvoja moitittu liikaa.
http://mtv3.mobi/uutiset/uutiset/kotimaa/2010/09/1186796.xml?p=7 <
Onkohan noita vääriä ravintosuosituksia noudattaneilla uhreilla mahdollisuus saada korvauksia aiheutuneista terveyshaitoista?
Kuinka menee vastuut, jos asiantuntija harhauttaa tietämätöntä?
Pysytäänpä nyt asiassa. Fogelholmin mukaan kovien rasvojen merkitystä on ylikorostettu. Hän kuitenkin tähdentää, että kovien rasvojen kulutus ei ole terveellistä kenellekään. Eli kovien rasvojen vähentäminen on ollut hyvä asia eikä kenelläkään ole mitään syytä vaatia korvauksia siitä, että on noudattanut terveellistä ruokavaliota.
Tätä näkemystä ovat kritisoineet entinen meijeriteollisuuden työntekijä ja eräs tamperelainen lisäravinnekauppias. Jos joku uskoo heidän puheitaan ja vaihtaa pehmeän rasvan kovaksi, niin varmaan kyseiset kovan rasvan lopparit jollakin tavalla ottavat vastuun sanoistaan.Tai sitten eivät.
> "Antakaa minulle yksi sellainen tutkimus, jossa osoitetaan, että voi aiheuttaa sydän ja verisuonitauteja."
http://sundqvist.blogspot.com/2010/09/voita-poytaan.html
"Tätä näkemystä ovat kritisoineet entinen meijeriteollisuuden työntekijä ja eräs tamperelainen lisäravinnekauppias."
Nuo ovat todellisuudessa professori ja kirurgi, joiden lausuntojen takana on tutkittua tietoa. Margariinilobbareilla taas ei ole yhtäkään tutkimusta väitteidensä tueksi:
http://areena.yle.fi/video/1284588
Löydät pyytämäsi tutkimukset tarkkoine lähdeviitteineen ja vieläpä yleistajuisesti selitettynä, kun käyt seuraavalla sivulla:
http://www.cnpp.usda.gov/DGAs2010-DGACReport.htm
Tuosta otat vielä Part D ja Section 3.
Lue se nyt ensin ja kysy sitten, jos jokin jäi epäselväksi.
Ei yhden yhtäkään todistetta voin ja pekonin haitoista. Ei mitään. Nolla. Kukahan muuten oli nuokin hutkimukset kustantanut? Otapa selvää ja kerro sitten.
http://olliherrala.blogit.kauppalehti.fi/blog/20200
"Mutta sen tiedän, että ravintosuositusten takia ihmiset suosivat nopeita hiilihydraatteja"
Onpa jätkä. Ainakaan minä en ole kuullut, että ihmiset suositusten perusteella tunkisivat pullaa suuhun ja imisivät enemmän limpparia.
Mistä näitä tulee? Pitäisikö plokinpitoon olla joku rajoitus?
Sä et sitten lukenutkaan? Miksi pyytelet tutkimuksia, jos et lue niitä?
>Kukahan muuten oli nuokin hutkimukset kustantanut?
Mitkä tutkimukset? Ai ne, joiden olemassaolon sinä jo kiistit?