Teimme kauppaa eräästä rivarista. Kauppaehtona oli kosteustarkastus, jonka teki erittäin kokenut ja asiantunteva henkilö. Hän löysikin rakennuksesta selvän homeen hajun, joka tuli selvästi alapohjasta. Pintakosteusmittarin mukaan kaikki oli ok, mutta sehän näkee vaan muutaman sentin syvyyteen. Vetäydyimme kaupasta ja se oli välittäjälle ja myyjälle ok. He vaan totesivat, että kyllä tän joku ostaa. Olivat kuulemma teettämässä mittaukset jollain välittäjän kaverilla uudestaan. Seuraavalla viikolla vanha ilmoitus ilmestyi taas nettiin vanhoilla tiedoilla vailla mainintaa homeongelmasta ja noin viikon kuluttua se hävisi (kaupat on tehty ilmeisesti).
Kyllä harmittaa katsoa sivusta tommosta touhua. Isännöitsijäkin oli juonessa mukana (välittäjän hyvä kaveri) selittäen, että eipä ole mitään ongelmia. Muuten vaan samasta rivariyhtiöstä on myynnissä viisi taloa yhtä aikaa. Lisäksi asuntovälittäjällä kauhea änkytys kun selostin kosteusmittauksesta. Hän yritti hädissään kyseenalaistaa tarkastajaa jo etukäteen lässyttäen, että mitä se nyt oikeen mittaa jne...
Tietäkää että virallinenkin kosteusmittaaja on korkeintaan palkkionsa verran vastuussa tuloksesta. Lisäksi tarkastus voidaan tehdä niin pintapuolisesti, että mitään ei löydy. Älkää ikinä uskoko asuntovälittäjän järjestämiä kosteusmittaajia. Katsokaa onko esim. rivitaloissa samasta rivistä monta asuntoa myynnissä. Yrittäkää löytää joku joka oikeasti osaa nuo hommat.
Kyllä harmittaa katsoa sivusta tommosta touhua. Isännöitsijäkin oli juonessa mukana (välittäjän hyvä kaveri) selittäen, että eipä ole mitään ongelmia. Muuten vaan samasta rivariyhtiöstä on myynnissä viisi taloa yhtä aikaa. Lisäksi asuntovälittäjällä kauhea änkytys kun selostin kosteusmittauksesta. Hän yritti hädissään kyseenalaistaa tarkastajaa jo etukäteen lässyttäen, että mitä se nyt oikeen mittaa jne...
Tietäkää että virallinenkin kosteusmittaaja on korkeintaan palkkionsa verran vastuussa tuloksesta. Lisäksi tarkastus voidaan tehdä niin pintapuolisesti, että mitään ei löydy. Älkää ikinä uskoko asuntovälittäjän järjestämiä kosteusmittaajia. Katsokaa onko esim. rivitaloissa samasta rivistä monta asuntoa myynnissä. Yrittäkää löytää joku joka oikeasti osaa nuo hommat.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jaa vai oli teillä oikein ammattitaitoinen ja kokenut tarkastaja tutkimassa taloa kun oikein nenällä löysi hometta talon alapohjasta... Meilläpäin ammattitaitoiset tarkastajat ei etsi homeita nenällä kun ne ei aina nenällä löydy. Sitä paitsi kaikki mittarit mittaa vain sitä kohtaa mitä niillä mitataan. Ammattitaitoinen tarkastaja tietää mistä mitataan......
Oisko se rivarin pätkä pitänyt nyt sitten teidän jälkeen laittaa myyntikieltoon tai myydä teille puoli-ilmaiseksi että saatte halvalla kun nenä sanoi että on hometta.....
Kosteus-ja homevaurioista kylläkin etsitään ihan virallisten ohjeiden ja maalaisjärjenkin mukaisesti, aistinvaraisin havainnoin ja niihinhän kuuluu myös hajuaisti, näköaistin lisäksi.
Asukkaalta kysellään hajuhaitan paikka (jos rehellisesti on kuntotarkastusta teettämässä ja kertoo kaiken minkä tietää kauppaan vaikuttavan), mahdolliset vanhat kosteusvauriot, mistä aiheutunut ja miten korjattu. Miten taloa on pidetty, korjaukset, peruskorjaukset ym ennakoivat toimenpiteet, kuten salaojakaivojen tarkistukset, ulkopuoliset vedenohjaukset ja rännien puhdistukset.
Ensinhän jostain syystä kosteus tai homevauriota epäillään ja sitten aletaan etsimään syytä.
Vesivuotoja putkistossa, viemärissä tai katossa. Alapuolisen kosteuden pääsy rakenteisiin tms.
Sen jälkeen aletaan mittaamaan kosteutta, etsitään mahdollisia kylmiä kohtia seinien vierestä, ilman suhteellista kosteutta ja lämpötiloja sisällä.
Tutkitaan piirustuksista missä putkistot sijaitsevat jne.
Sen jälkeen aletaan availemaan rakenneosia. Löydetään vaurio ja edetään niin pitkälle että koko vaurioitunut alue on saatu selville ja vaurion aiheutaja on löytynyt.
Ammattitaitoinen tarkastaja käyttää siis myös hajuaistia.
Sellainen "tarkastaja", joka tekee tarkastusta vain kohteen pikaisen myynnin mahdollistamisen perusteella, ei hajuhaittoihin reagoi, eikä muuhunkaan havaitsemaansa, ellei asunnon omistaja mistään itse kerro.
Tällaisilla kuntotarkastajillahan on papereissaan juuri siksi tehty selostus siitä että tarkastuksen pohjana on omistajan haastattelu. Jos siinä omistaja ei kerro mistään vesivahingoista tai epäilemästään, ei tarkas-taja ala omin päin mitään havaintoaan tutkimaan ja kirjaamaan. Silloin loppuisi tarkistusten teettäminen kiinteistönvälittäjän suosittelemana.
Siksi myös joissain välittäjä-tarkastaja suhteissa on ajauduttu toimintamalliin, joissa kuntotarkastus teeteään vasta silloin kun kohteelle on jo löytynyt ostaja.
Kohdetta myydään myyjän antamien tietojen perusteella, eli terveenä, ilman vesivahinkoja olevana hyväkuntoisena asuinrakennuksena, jonka perusteella ostaja ostopäätöksen tekee.
Juuri ennen kaupantekoa, suoritetaan kuntotarkastus, josta ei ilmoiteta ostajalle, jotta voisi tulla paikalle. Jos jotain mainintaa löytyykin niin ostajala ei ole enää mahdollisuutta kohdetta tarkastaa, sillä kynä on jo kädessä ja kaupantekotilaisuus on järjestetty kaikille sopivaan aikaan. Ostajallahan ei ole syytä
lähteä epäilemään myyjän ja välittäjän kertoman paikkansapitävyyttä ja kaupanteon perumisesta voi aiheutua kuluja.
Maininta on usein kirjattu pieneksi huomautukseksi, korjauskehoituksin, tarkastamatta kuitenkaan mitä pienestä puutteestä on voinut aiheutua. Kuntotarkastuslausunnossa kun edelleen lukee ettei kohteessa ole vesivahinkoja tai vesivaurioita ollut, ei voi kuin luottaa ja raapustaa nimensä alle, siirtäen juuri sillä hetkellä kaiken vastuun itselleen. Kauppakirjassahan lukee että ostaja on tutustunut huolellisesti laadittuun kuntotarkastulausuntoon ja ottanut kohteen vastaan...
No me teetätimme toisen tarkastuksen itse valitsemallamme hyväksi suositellulla tarkastajalla (joka ei ole yhteistyössä kiinteistövälittäjien kanssa) aluksi kun kerroimme että teetämme toisen tarkastuksen, kiinteistövälittäjä sanoi että niin ei voi tehdä ja pitää käyttää aina heidän suosittelemaansa tarkastajaa, ja että toiseen tarkastukseen ei ole tarvetta.Kävikin sitten niin että tässä meidän teettämässämme tarkastuksessa löytikin useita riskipaikkoja ja kosteuttakin löyti reippaasti ulkoseinärakenteen alaosasta (mittasi ihan oikeilla mittareilla, eikä pintakosteusmittarilla) Ensimmäisen tarkastajan raportissa luki että ei kosteutta missään ja että ihan on kuiva talo.Tuo kyseinen tarkastaja on tällä alueella tehnyt useita samanlaisia ainoastaan myyntiä edistäviä tarkastuksia ja joissa myöhemmin on paljastunut vaurioita.Eli kannattaa teettää oma tarkastus jollain hyväksi havaitulla tarkastajalla, eli ei kiinteistövälittäjän suosittelemalla.Jos myyjä ei suostu toiseen tarkastukseen kannattaa kauppa unohtaa.19
Missäpäin, tämä tapahtui ? Ajattelin lähinnä kun täällä Rovaniemen suunnalla tuollainen välittäjä-tarkastaja suhde on ilmeisesti ollut aika lailla selkeää.
Vai olisiko Oulu? Sielläkin huseeraa yksi tarkastaja, jolla on suhteita isännöitsijään, ja tulokset ovat tuollaisia.
Etelässä voi teettää ihan oikean hometutkimuksen (ei mitään sisäilmahömpötystä). Jotkut valveutuneet ostajat ovat sellaisen teettäneet, kun eivät ole halunneet muttaa hometaloon.
Homeet tulevat esiin vain hometutkimuksella, ei kuntoarvauksella. On syytä muistaa, että noin 70 prosentissa asunnoista on korjattavia kosteus- ja homevaurioita eli siis yli puolessa asunnoista - myös myynnissä olevista.
Käsitykseni mukaan tutkijan voi tilata myös Rovaniemelle, olen kuullut, että sinne pääsee autolla tai lentämällä.
Juuri noin!
Rovaniemellä ja jokaisessa muussakin kaupungissa on kyllä ihan päteviä tutkijoita. Osa sellaisia, jotka tekevät tutkimukset ihan oikeasti, osa sellaisia jotka osaisivat mutta...
Kysehän onkin juuri siitä että mikä on tilatun tutkimuksen tarkoitus, kohteen myynnin edistäminen ja vastuun siirtäminen vai tutkimus, jossa todetaan talon todellinen tilanne ja sen kautta luokitus, millä myydään.
Tosin jotkut välitysliikkeet käyttävät luokituksena peruskuntoinen, se kun sopii siihen että
talo on rakenteiltaan kunnossa, täydellistä remonttia vailla muutoin tai sitten rakenteiltaan ja muutoin kunnossa, pintaremontilla mieleiseksi ;) En tiedä onko asuntokaupassa oikein säädetty mitkä nuo luokitukset voi olla, joskus oli pääosin luokituksina hyvä tai tyydyttävä
Aivan, suurimmassa osassa asunnoista on joko kosteusvurioita tai hometta, kun etsimään ryhdytään. Ja niissäkin, joissa ei ole, on riskejä, jotka eivät ole ehtineet kehittyä vaurioksi asti. Ongelmatonta rakennetta ei ole vielä keksitty. Kyse on vain ongelmien ja riskien suuruudesta ja vaikutuksesta.
Puurunkoinen talo, jota on oikein pidetty eli huollettu ja peruskorjattu kun aika siihen on ollut, kestää reippahasti yli 100 vuotta, jos vettä rakenteisiin ei ole päässyt vesivahinkojen, kattovuotojen tai perustusten kautta kosteutta. Sitten jos korjataan väärin, niin ettei rakenne enää toimi, saattaa ongelmia alkaa syntymään muutoinkin.