Taloon tuli riiviö. Pikku kisusta kasvoi painajainen. Mummon mökki ei riitä asunnoksi, ei vaikka ikkunasta pääsee parinsadan neliöän tarhaan jossa kaspaa puu ja pensaita, on kukkapenkki ja koppi ja iso kivikasa kyttäyspaikaisi. Kesällä menee hieman paremmin kun ulkona on, mutta tapetit läti seinistä talven aikaan, ja kirjat hyllystä. Vessapaperi oli ripustettava kattoon, kun rullat puretiin puolessa tunnissa. Kaikki kaappien ovet on suljettva kunnolla, ei auta vain tönäis noin kiinnipäin, muuten on tavarat lattialla. Syö kissanruuan liäksi vaatteita, on kainalot auki kaiksita työkamppeista! Pelottaa tuleva talvi. Otus, leikattu poika on armoton saalistaja, päästäise, sisiliskot ja pikkulintukin pääsevät heti hengetään kun vain tarhaan eksyvät. Olen tutkalut katin luonnetta ja tullut siihen tulokseen että Jussi on selvä navettakissa, viihtyy omissa oloissaan ja haluaa metsästää. Tarvitsisi siis vain lämpimän makuupaikan ja laajan reviirin sekä hieman pussimuonaa päivittäin. Maitoon se ei koske ollenkaan, vaan lipittää koirankupista vettä. Niin, ja toistaiseksi ei ole osoittanuyt vähintäkään pelkoa ketään koiraa kohtaa. Oman (sekaroptuinen labbis), painiskelee roikkumalla koiran naamassa ja muutamia kylästeleviä koiria on tervethynyt tassua ojentamalla, verkon läpi. Siis mitä teen hurja- Jussin kanssa. Pelkään että talven mittaan hajottaa talon!
tahtoo tallikissaksi
jussin mamma
4582
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Anna vasaraa sillä siitä pääsee eroon.
Jos kissasi on punavalkoraitainen, voidaan harkita ottamista, muunlaisia tytär ei huoli. Sellainen kuoli viime maanantaina auton alle, siksi vaatii samanlaista tilalle. Tosin ei voi taata kauanko seuraavakaan pysyy hengissä, kun kollit tielle täyttävät karkaamaan ja siellä henkensä menettävät - tämän viimeisimmän kissan oli kyllä kolaroija asetellut nätistä tienposkeen ettei muut enää siitä yli ajaneet. Talli ja navetta löytyy ja enimmillään seitsemän koiraa kouluttamaan katista luonnetta pois, mutta kuten sanoin, vain punavalkoraitainen hurjimus kelpaa - muutoin olen päättänyt olla ilman kissaa, sillä niin ovat olleet surullisia nuo lyhytikäisyydet tuon maantien vuoksi. Siksipä olimme mm. 10 vuotta ilman kissaa välillä, vaikka kovasti kissoista tykkäämmekin.
ettei siitä tule riesaa naapureille.
Jussi on kuin Latsikatin mainos, vain naamakin musta ja valkeat viikset. Naapureille ei ole toistaiseksi ollut harmia, påysyy sähköpaimenella varustetussa tarhassaan ja väliin, tuhran usein kylläkin, livistää ovesta ulos. Jos vain väliovi unohtuu huonosti kiinni, niin lennossa meneen jalkovälistä portuaan , loikkaa kahvalle ja painelee varaston alle ja sitten tulee kutsuttaessa kehräten piis, noin puolen tunnin kuluttua. Nyt lojuu tuossa näppäimitön vieressä ja häiritsee hiiren käyttöä! Irti ei voi omassa pihassa pitää, kun valtatie on vajaan sadan metrin päässä ja liikenne hirmuinen. Niin, puolitosissani olen harkitsemassa kissan uuteen kotiin sijoitusta, jonnekin metsän keskelle ja paikkaan jossa kissasta tosissa huolehditaan. Muuten tappelen itse ukon ja kissan erotuomarina