totuus JOSKUS SATUTTAA
TUTKIKAA totuutta
5841
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Seppo Myllyniemi kertoo Kaarle Vaulon ampujan uudessa kirjassaan
Onko tuossa nettiosotteessa jotain väärin, kun ei sillä avautunut ainakaan sivua. Vai eikö se muuten toimi...
Kirjailija - Seppo Myllyniemi jos kiinnostaa hae googlesta vaikka.
21.9.2010 10:57
IS
kunnianpäiviä. Hämeenlinna vaikeni parhaiden suomettumisaikojen tyyliin 27.4.2008, jolloin oli kulunut 90 vuotta Suomen valkoisen armeijan ja saksalaisten joukkojen kohtaamisesta Hämeenlinnan torilla. Turistibussit lisäävät yhä kaasua Hämeenlinnan torin kohdalla, jotta merkonomiopas säästyy kertomasta torin historiallisista taustoista, joista ei toki tietäne mitään.
Saksalaiset valtasivat etelästä päin Hämeenlinnan 26.4.1918 iltapäivällä ja Uudenmaan rakuunat majuri Ahrenbergin johdolla saapuivat pohjoisesta kaupunkiin seuraavan päivän aamuna. Aikakauslehti Hakkapeliitan numerossa 17/1928 on kuva Hämeenlinnan torilta hetkellä, jolloin kreivi Rudiger von der Goltz lähimpien upseereidensa seurassa aamupäivällä 27.4.1918 kohtasi majuri Ahrenbergin. Kuvan taustalla on vanha KOP:n komea tiililinna vierellään matala puinen kauppatalo "Sormuskauppa"-kyltteineen. Lehdessä on myös kuva Hämeenlinnan tuhotusta asemasta, punaisten sieltä paettua ynnä taistelukuvia Laitikkalasta ja Hauholta valkoisten odotellessa punaisten hyökkäystä.
Ruotsin äskeisten vaalien aikana pilkattiin vanhakantaisia demareita menneisyydessä elämisestä. Vaan pata kattilaa soimaa. Hämeenlinna se totaalisesti vaikenee näistä kunnian päivistä, joiden jälkeen venäläinen sotaväki jopa 50 000 sotilasta saatiin ajettua maasta, punaisimmat kommunistit kannoillaan, tullakseen lahdatuiksi Stalinin vainoissa 1930-luvulla. Vielä 2010-luvulla nuoriso ei saa tietää Hämeenlinnan historiasta edes lukioaikoina.
Kun 95-vuotta tulee kuluneeksi näistä itsenäisyystaistelujemme kunnian päivstä vuonna 1913, joiden päätösluku oli Tarton rauha v. 1920 (90-vuotismuistopäivä vaiettiin, sekin!), suomettumiselle voitaneen panna piste. Julkaiskoon Hämeen Sanomat silloin jälkipolville näytenumeron historiallisista tapahtumista vuosikymmenten vaikenemisen jälkeen.
Seppo Myllyniemi kirjoittaa, että hän kuvasi tapaukset tarkkaan, jotta niiden vastuukysymykset voidaan selvittää. Koljosen ja Puntakiven tapaukset ovat erillisiä, muille on yhteistä, että uhrien viemistä perusteltiin Hämeenlinnasta tulleella määräyksellä. Määräysten antajina voivat olla Oiva tai Kalle Virtanen. Kuulustelupöytäkirjoista löytyy myös maininta punakaartin rangaistusosastosta, johon kuuluivat ainakin Kilian Hägg, Suontaustan seppä Hellsten ja saman kartanon muonarenki Virta tai Virtanen. Myllyniemi päättelee, että murhien takana saattoi olla käskijöinä tai päättäjinä kolme porrasta; Hämeenlinnan punakaartin esikunta, Kalle Virtanen ja paikallinen rangaistusosasto.