tuhatkertasena ,entäs maataloustuet ei missään tapaukses takasin kun eivät veroo maksele lisää vaan porataan raasut.maataloustuet miinuksen puolelle muut tuet plussaa miljardeja satoja
0Äänestä
omasta pussistaan,
duunarit eivät mitääv eroja maksa, ne maksaa työnantaja.
0Äänestä
-
-
0Äänestä
pyyntiä jussiloisill
Maatalouden ympäristöohjelmaan tarvitaan uusia, nykyistä tehokkaampia keinoja vähentää varsinkin typpipäästöjä.
Tätä mieltä ovat professorit Jussi Lankoski ja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Alustavat tulokset heidän tutkimuksestaan osoittavat, että maatalouden typpipäästöt kasvoivat vuodesta 1995 vuoteen 2007 peräti noin kolmanneksella.
Suomessa oli kuitenkin voimassa EU:n jäsenmailta edellyttämä vapaaehtoinen ympäristötukijärjestelmä. Vuosittainen tuki vesiensuojeluun on ollut pyöreästi 250 miljoonaa euroa.
Lankoski ja Ollikainen selvittivät, että typpipäästöjen raju kasvu johtui peltopinta-alan kasvusta ja pellonkäytön muutoksista.
Pelloilla tuotetaan entistä enemmän esimerkiksi säilörehua ja kevätvehnää, jotka vaativat voimakasta lannoitusta. Lisäksi ympäristötukeen liittyy jäänteenä tulotukea, joka osaltaan pitää viljelyssä heikkotuottoisia peltoja.
Professorit korostavat, ettei typpikuorman kasvusta voi syyttää viljelijöitä. He ovat noudattaneet ehtoja.
Tutkimus kuitenkin osoittaa, etteivät nykyiset hehtaarikohtaiset rajoitteet ja suojakaistat riitä typpikuorman laskuun. Ympäristöpolitiikan suunnittelussa on tehty virheitä.
0Äänestä
-
-
0Äänestä
hämm
Sanoit että "jotka vaativat voimakasta lannoitusta", siis kasvi tarvitsee voimakasta lannoitusta kasvaakseen. Miksi lannoittaa jos kasvi ei tarvitse ? Alatko tajuta, kasvi käyttää sen tarvitsemansa ravinnemäärän kasvamiseen, se ei jää peltoon vaan kasviin. Sitäpaitsi Suomessa on tarkoin määritellyt typen ja fosforin enimmäistasot jotka ovat vielä kasvikohtaisesti säädetty. Näkyy noita asiantuntijoita täällä olevan, eivät kuitenkaan tiedä mitään lannoittamisesta, lohkojen viljavuustutkimuksista, jotka tehdään 5:n vuoden välein, ja kasvien tarvitsemista ravinteista.
0Äänestä
Qtamoviljelijä
Suomessa oli vielä joku aika sitten typessä 70% ylilannoitus ja fosforissa 60% ylilannoitus eli kasvin satoon / tarpeeseen nähden noin paljon liikaa pukattiin peltoihin. Ja päätyi mihin? Vesistöihin... Nykyisin ylilannoitus on jo pienempää mutta edelleen menee liikaa satoihin nähden.
Ja jos uudelleensijoitettaisiin maatalouteen nyt joka vuosi laitettava 300 miljoonan ympäristötuki niinn että sillä korjattaisiin tai rakennettaisiin uusia kaupunkien / yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoja niin siinä saataisiin rahalle vastinettakin eli vesistöön päätyvät ravinnemäärät vähenisivät tehokkaasti. Panen toivoni uuteen ympäristöministeriin että hän hoksaisi mihin rahat kannattaa sijoittaa ja siirtäisi ne budjetissa momentilta toiselle...
0Äänestä
Valehtelet..
Qtamoviljelijä kirjoitti:
Suomessa oli vielä joku aika sitten typessä 70% ylilannoitus ja fosforissa 60% ylilannoitus eli kasvin satoon / tarpeeseen nähden noin paljon liikaa pukattiin peltoihin. Ja päätyi mihin? Vesistöihin... Nykyisin ylilannoitus on jo pienempää mutta edelleen menee liikaa satoihin nähden.
Ja jos uudelleensijoitettaisiin maatalouteen nyt joka vuosi laitettava 300 miljoonan ympäristötuki niinn että sillä korjattaisiin tai rakennettaisiin uusia kaupunkien / yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoja niin siinä saataisiin rahalle vastinettakin eli vesistöön päätyvät ravinnemäärät vähenisivät tehokkaasti. Panen toivoni uuteen ympäristöministeriin että hän hoksaisi mihin rahat kannattaa sijoittaa ja siirtäisi ne budjetissa momentilta toiselle...
Maatalous saa kiitosta tuoreessa OECD:n raportissa, tulokset vähän ristiriidassa maataloudesta ja ympäristötuen tehosta annetun kuvan kanssa, maatalous hoitanut tonttinsa erinomaisesti.
"OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään. Suomen kehitys on koko vertailun huippua. Se, että viljelijät ovat kokeneet ympäristötoimiensa julkisen vähättelyn loukkaavana, on OECD:n raportin perusteella täysin oikeutettua. Vaikka vertailu korostaa saavutettuja muutoksia, on ravinteiden kierto suomalaisessa viljelyssä tehokasta myös ravinnemäärillä mitattuna. Viljelijät voivat siis olla ylpeitä suorituksestaan. Vertailun tulokset puhdistavat myös julkisessa keskustelussa tahrattua maatalouden ympäristöohjelmien mainetta."
0Äänestä
Qtamoviljelijä
Valehtelet.. kirjoitti:
Maatalous saa kiitosta tuoreessa OECD:n raportissa, tulokset vähän ristiriidassa maataloudesta ja ympäristötuen tehosta annetun kuvan kanssa, maatalous hoitanut tonttinsa erinomaisesti.
"OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään. Suomen kehitys on koko vertailun huippua. Se, että viljelijät ovat kokeneet ympäristötoimiensa julkisen vähättelyn loukkaavana, on OECD:n raportin perusteella täysin oikeutettua. Vaikka vertailu korostaa saavutettuja muutoksia, on ravinteiden kierto suomalaisessa viljelyssä tehokasta myös ravinnemäärillä mitattuna. Viljelijät voivat siis olla ylpeitä suorituksestaan. Vertailun tulokset puhdistavat myös julkisessa keskustelussa tahrattua maatalouden ympäristöohjelmien mainetta."
Tuo
"Suomen kehitys on koko vertailun huippua."
on totta, kehitys on ollut nopeaa. Mutta koska lähtötilanne on ollut niin katastrofaalisen heikko niin nopeasta kehityksestä huolimatta tilanne on edelleen meillä heikompi kuin suurimmassa osassa EU-maita. Paljon pitää vielä tehdä että saavutamme edes muiden maiden tason, puhumattakaan että tilanne olisi parempi kuin muualla.
Ja toisekseen, sama raha kuin ympäristötukeen sijoitettuna yhdyskuntien puhdistamoihin olisi merkittävästi kustannustehokkaampaa. Joka vuosi kun tulisi rahaa 300 miljoonaa niin sillä laitettaisiin 40 uutta tai korjattua puhdistamoa vuodessa...
0Äänestä
Valehtelet..
Qtamoviljelijä kirjoitti:
Tuo
"Suomen kehitys on koko vertailun huippua."
on totta, kehitys on ollut nopeaa. Mutta koska lähtötilanne on ollut niin katastrofaalisen heikko niin nopeasta kehityksestä huolimatta tilanne on edelleen meillä heikompi kuin suurimmassa osassa EU-maita. Paljon pitää vielä tehdä että saavutamme edes muiden maiden tason, puhumattakaan että tilanne olisi parempi kuin muualla.
Ja toisekseen, sama raha kuin ympäristötukeen sijoitettuna yhdyskuntien puhdistamoihin olisi merkittävästi kustannustehokkaampaa. Joka vuosi kun tulisi rahaa 300 miljoonaa niin sillä laitettaisiin 40 uutta tai korjattua puhdistamoa vuodessa...
lannoitustasomme puolet mitä esim Ruotsissa on Tanskasta puhumattakaan joka hukkuu paskaan. Toisekseen ympäristötuki on normaalia maataloustukea jonka viherpiiperot sai aikaan, missään muualla ei ko. järjestelmää ole..
0Äänestä
Qtamoviljelijä
Valehtelet.. kirjoitti:
lannoitustasomme puolet mitä esim Ruotsissa on Tanskasta puhumattakaan joka hukkuu paskaan. Toisekseen ympäristötuki on normaalia maataloustukea jonka viherpiiperot sai aikaan, missään muualla ei ko. järjestelmää ole..
Taulukossa 51 joka on typen käyttö ja typpitaseet. Muutamia poimintoja typpeä per hehtaari vuosina 90-92 ja vuosina 02-04 ja vähennys-% Suomi 83 / 55 / -34 Ranska 63 / 54 / -16 Ruotsi 57 / 48 / -16 Tanska 178 / 127 / -29 Englanti 56 / 43 / -23 Saksa 145 / 113 / -22
Meillä siis 90-92 typpeä 83 kg/ha kun Ruotsissa 57 kg/ha ja 02-04 vastaavasti 55 ja 48. Meillä siis käytetään typpeä enemmän per peltohehtaari kuin Ruotsissa. Vielä kun huomoidaan että satotasomme on noin 25-30% heikompi niin meillä käytetään typpeä rajusti enemmän Ruotsiin verrattuna. Tanska on sitten vähän oma lukunsa mutta siellä satotasotkin ovat jo (vähän) korkeammata.
Sama juttu fosforissa, taulukko löytyy sivulta 58 ja vastaavat luvut kuin typellä Suomi 20 / 8 / -60 Ruotsi 5 / 2 / -65 Eli meillä käytetään fosforia 8 kg/ha kun Ruotsissa vain 2 kg/ha. Eli meillä ei todellakaan ole lannoitustaso puolet mitä esim Ruotsissa vaan meillä on satotaso huomioiden reilua ylilannoitusta Ruotsiin verrattuna.
Niin ja kuten itsekin toteat että "normaalia maataloustukea" niin ympäristötukihan on tosiaan pelkkää tulotukea maatiloille, se nimettiin ympäristötueksi jotta saatiin EUsta läpi mutta räätälöitiin niin että juurikaan mitään ei alkuun tarvinnut muuttaa tuen saadakseen. Vihernaamioitua tulotukea siis.
Taulukossa 51 joka on typen käyttö ja typpitaseet. Muutamia poimintoja typpeä per hehtaari vuosina 90-92 ja vuosina 02-04 ja vähennys-% Suomi 83 / 55 / -34 Ranska 63 / 54 / -16 Ruotsi 57 / 48 / -16 Tanska 178 / 127 / -29 Englanti 56 / 43 / -23 Saksa 145 / 113 / -22
Meillä siis 90-92 typpeä 83 kg/ha kun Ruotsissa 57 kg/ha ja 02-04 vastaavasti 55 ja 48. Meillä siis käytetään typpeä enemmän per peltohehtaari kuin Ruotsissa. Vielä kun huomoidaan että satotasomme on noin 25-30% heikompi niin meillä käytetään typpeä rajusti enemmän Ruotsiin verrattuna. Tanska on sitten vähän oma lukunsa mutta siellä satotasotkin ovat jo (vähän) korkeammata.
Sama juttu fosforissa, taulukko löytyy sivulta 58 ja vastaavat luvut kuin typellä Suomi 20 / 8 / -60 Ruotsi 5 / 2 / -65 Eli meillä käytetään fosforia 8 kg/ha kun Ruotsissa vain 2 kg/ha. Eli meillä ei todellakaan ole lannoitustaso puolet mitä esim Ruotsissa vaan meillä on satotaso huomioiden reilua ylilannoitusta Ruotsiin verrattuna.
Niin ja kuten itsekin toteat että "normaalia maataloustukea" niin ympäristötukihan on tosiaan pelkkää tulotukea maatiloille, se nimettiin ympäristötueksi jotta saatiin EUsta läpi mutta räätälöitiin niin että juurikaan mitään ei alkuun tarvinnut muuttaa tuen saadakseen. Vihernaamioitua tulotukea siis.
ellei typpeä käytetä sitä on jo maassa tarpeeksi. Kehoitan tutustumaann MMM sivuilta ympäristötuen ehtoihin ja lopettamaan tuon ainaisen valehtelun..
0Äänestä
Qtamoviljelijä
Valehtelet.. kirjoitti:
ellei typpeä käytetä sitä on jo maassa tarpeeksi. Kehoitan tutustumaann MMM sivuilta ympäristötuen ehtoihin ja lopettamaan tuon ainaisen valehtelun..
Kuka valehtelee??? Tuossahan totesit että "lannoitustasomme puolet mitä esim Ruotsissa on " kun taas tuo asiantuntijoiden laatima OECDn raportti jonka lukujen perusteella suomalaisten viljelijöiden kehitystä kehuva raportti kertoo että asia on täysin päinvastoin, meillä käytetään sekä typpeä että varsinkin fosforia enemmän kuin Ruotsissa. Satotaso huomioiden meillä huimasti enemmän.
Mutta kuka valehtelee? Se joka kirjoittaa että "lannoitustasomme puolet mitä esim Ruotsissa on " vai tuo OECDn raportti? Ja jos se on tuo OECDn raportti niin onko sitten tämäkin "Suomen kehitys on koko vertailun huippua." siinä valhetta?
0Äänestä
Valehtelet..
Qtamoviljelijä kirjoitti:
Kuka valehtelee??? Tuossahan totesit että "lannoitustasomme puolet mitä esim Ruotsissa on " kun taas tuo asiantuntijoiden laatima OECDn raportti jonka lukujen perusteella suomalaisten viljelijöiden kehitystä kehuva raportti kertoo että asia on täysin päinvastoin, meillä käytetään sekä typpeä että varsinkin fosforia enemmän kuin Ruotsissa. Satotaso huomioiden meillä huimasti enemmän.
Mutta kuka valehtelee? Se joka kirjoittaa että "lannoitustasomme puolet mitä esim Ruotsissa on " vai tuo OECDn raportti? Ja jos se on tuo OECDn raportti niin onko sitten tämäkin "Suomen kehitys on koko vertailun huippua." siinä valhetta?
meilla EI KÄYTETÄ TYPPEÄ HUIMASTI ENEMMÄN ja jollei typpeä tarvitse käyttää SITÄ ON JO MAASSA VALMIINA, lopeta tuo valehtelu ja vääristely..
0Äänestä
No
Valehtelet.. kirjoitti:
meilla EI KÄYTETÄ TYPPEÄ HUIMASTI ENEMMÄN ja jollei typpeä tarvitse käyttää SITÄ ON JO MAASSA VALMIINA, lopeta tuo valehtelu ja vääristely..
no, nyt lähtee mopo keulimaan jussiloisella typen käytöstä maataloudessa, kukahan nyt valehtelee???
0Äänestä
Se valehtelee..
No kirjoitti:
no, nyt lähtee mopo keulimaan jussiloisella typen käytöstä maataloudessa, kukahan nyt valehtelee???
joka väittää että tuplasatoja saadaan puolet pienmmällä typpilannooituksella, Ruotsissa käytetään kaksinkertaista typpilannoitusta meihin verraten, Tanskasta nyt puhumattakaan..
0Äänestä
oooooohhhhoooo
hhhhhhhh
0Äänestä
-
-
0Äänestä
Jo Vain
Tuossa avaukseen linkitetyssä taulukossa vuodelle 2008 oli suoria tukia alle 380 milj.€.
Kun samana vuonna suorien maataloustukien summa oli 2200 milj.€, niin ovathan ne nyt sentään yli viisinkertainen summa.
Lisäksi on otettava huomioon, että maataloustukiin on lisättävä maanviljelijäeläkeläisten saama 500 milj. € tuki ja maanviljelijäin valtiolta saamat lomarahat 200 milj.€.
Voidaan perustellusti sanoa, että maatalouden tuki on seitsemän ja puolikertainen verrattuna k a i k k i i n muihin yritystukiin verrattuna.
Eli kyllä maatalous on yhteiskunnalle r a s k a s taakka kantaa. Jopa liian raskas näinä vaikeina aikoina, joten leikaukset lähivuosina ovat paikallaan.
0Äänestä
Kuka tuet
kuittaa, viljelijä ei niitä saa ?
0Äänestä
Tilille?
Kuka tuet kirjoitti:
kuittaa, viljelijä ei niitä saa ?
Ei ainakaan minulle kuluttajalle näytä tilille noita rahoja tulleen? Olisivatkohan kuitenkin menneet viljelijöiden tileille? Se sitten että mihin ne on sieltä mahdollisesti käytetty on kokonaan toinen juttu...
0Äänestä
Kyllä ne
Tilille? kirjoitti:
Ei ainakaan minulle kuluttajalle näytä tilille noita rahoja tulleen? Olisivatkohan kuitenkin menneet viljelijöiden tileille? Se sitten että mihin ne on sieltä mahdollisesti käytetty on kokonaan toinen juttu...
tililläsi näkyy, olet vain niin tyhmä ettet huomaa sitä..
0Äänestä
Suhteutus
Vielä kun tuet suhteuttaa liikevaihtoon, maatilayritykset yhteensä liikevaihto noin 2,3 miljardia per vuosi ja tuet 2,2 miljardia, tukia siis lähes puolet liikevaihdosta.
Pelkästään Nokian liikevaihto lähes 50 miljardia, Kone, Wärtsilä, Strömberg, UPM, Metsäliitto niin liikevaihtoa kertyy. Yleensä tuki on väliaikaista johonkin tiettyyn kehitykseen tms annettavaa tukea ja kokonaisuutena alle prosentti yritysten liikevaihdosta. Ja yleensä toimii niin että kun tuetaan nyt jotakin yritystä niin se tulee sen jälkeen omillaan toimeen ja tuottaa yhteiskunnalle, raha siis tulee verotuloina takaisin. Sen sijaan maatilayritysten tukeminen on jatkuvaa jokavuotista tappioiden tukemista.
0Äänestä
Tuki tuki..
Haun mukainen projektilistaus: 8728 projektia
Projektikoodia tai projektin nimeä klikkaamalla avautuu projektikohtainen kuvaus. Taulukon tiedot voidaan lajitella nousevaan/laskevaan järjestykseen otsikkoa klikkaamalla. Tiedot voidaan muuntaa toiseen tiedostomuotoon listauksen alaosasta löytyvällä toiminnolla.
Koodi Rahasto Projektin nimi Ohjelma / osio Tl Viranomainen Toiminnan tila Aloituspvm Päättymispvm Toteuttajan nimi Myönnetty EU- ja valtion rahoitus Toteutunut EU- ja valtion rahoitus Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä S11426 ESR Maahanmuuttajien työllistyminen - Kansainväliset mallit työllistymispalveluiden kehittämisessä (INTO) Itä-Suomen suuralueosio 4 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.10.2010 30.6.2012 Itä- Suomen yliopisto 150 000 3 663 279 110 3 811 S11427 ESR Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämishanke Itä-Suomessa Itä-Suomen suuralueosio 3 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.1.2010 31.7.2012 Itä-Suomen yliopisto 170 604 16 359 204 936 18 005 S11428 ESR Maahanmuuttajien terveys ja työkyky - seurantajärjestelmä kunnille Valtakunnallinen osio 1 Sosiaali- ja terveysministeriö Toiminnassa 1.1.2010 31.12.2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto 799 998 296 856 1 022 372 296 856 S11429 ESR Työelämän koulutusneuvojat Itä-Suomen suuralueosio 3 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.8.2010 31.12.2011 Työväen Sivistysliitto TSL ry 155 400 69 259 155 400 69 259 S11430 ESR SiltaLisä -Tamperelainen pajakoulu ja toisen asteen opintojen ajan kestävä valmennus Länsi-Suomen suuralueosio 2 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.8.2010 30.6.2013 Silta-Valmennusyhdistys ry 370 700 145 370 968 000 153 630 S11431 ESR Varustamo Länsi-Suomen suuralueosio 2 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.9.2010 30.6.2013 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu 143 088 31 276 314 501 37 233 S11432 ESR ALZHEIMERIN TAUDIN TUTKIMUS-, KOULUTUS- JA INNOVAATIOVERKOSTO Itä-Suomen suuralueosio 3 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.8.2010 31.7.2012 Itä-Suomen yliopisto 270 780 47 411 485 000 59 817 S11433 ESR Työtä meille - Nyt ja Heti Länsi-Suomen suuralueosio 2 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.9.2010 31.12.2012 Satakunnan ammattikorkeakoulu 208 711 75 501 326 100 82 791 S11434 ESR Omistajanvaihdos osana liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua Länsi-Suomen suuralueosio 3 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 15.8.2010 31.12.2012 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä / Seinäjoen ammattikorkeakoulu 341 286 0 375 040 0 S11435 ESR Innovatiiviset startup- ja kasvuyrityspalvelut Etelä-Suomen suuralueosio 1 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.1.2010 31.12.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 400 000 157 130 1 493 775 196 484 S11436 ESR MoniOsaaja muuttaa työelämää Länsi-Suomen suuralueosio 3 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.9.2010 30.6.2012 Jyväskylän koulutuskuntayhytymä/ Jämsän ammattiopisto 95 746 11 097 139 406 14 243 S11437 ESR Akseli Itä-Suomen suuralueosio 2 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.8.2010 31.3.2013 Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy 260 265 80 698 491 000 94 939 S11438 ESR Koneteknologiakeskus SeAMK Länsi-Suomen suuralueosio 3 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.8.2010 31.7.2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu (emo: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä) 269 750 0 592 800 0 S11439 ESR Kasvuvipu Valtakunnallinen osio 1 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.9.2010 30.6.2012 Culminatum Innovation Oy Ltd 147 145 0 173 919 0 S11440 ESR Kuntayhtymä Kaksineuvoisen työpajahanke Valtakunnallinen osio 2 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.6.2010 31.5.2013 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 523 175 0 1 112 600 0 S11441 ESR TASKU: Tutkintotodistus taskussa - miten kiinni työelämään? Länsi-Suomen suuralueosio 2 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.8.2010 31.8.2012 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä/Seinäjoen ammattikorkeakoulu 46 400 0 83 600 0 S11442 ESR KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen k
0Äänestä
hgfret
ja kaikki näistä loistavista yrityksistä ovat siirtäneet tai siirtämässä tuotantoaan pois suomesta. Nokia latopo tappiota maataloustuen verran, metsäliitto kohta konkassa kyllä olis kannattanu jättää tuo suhteuttaminen
0Äänestä
Tukea tukea...
Joo, niin näkyy olevan. Suurin osa tuossa luettelossa olevista ei näyttäisi suinkaan olevan tukea teollisuudelle tms hauskaa vaan kepualueiden EU-rahoilla tehtävää aluetukipuuhastelua?
0Äänestä
Tukea tukea..
eivät nuo nyt ainakaan viljelijöille ole suunnattu, listasta näkyy vain sadasosa..
0Äänestä
-
-
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
tuhatkertasena ,entäs maataloustuet ei missään tapaukses takasin kun eivät veroo maksele lisää vaan porataan raasut.maataloustuet miinuksen puolelle muut tuet plussaa miljardeja satoja
duunarit eivät mitääv eroja maksa, ne maksaa työnantaja.
-
Maatalouden ympäristöohjelmaan tarvitaan uusia, nykyistä tehokkaampia keinoja vähentää varsinkin typpipäästöjä.
Tätä mieltä ovat professorit Jussi Lankoski ja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Alustavat tulokset heidän tutkimuksestaan osoittavat, että maatalouden typpipäästöt kasvoivat vuodesta 1995 vuoteen 2007 peräti noin kolmanneksella.
Suomessa oli kuitenkin voimassa EU:n jäsenmailta edellyttämä vapaaehtoinen ympäristötukijärjestelmä. Vuosittainen tuki vesiensuojeluun on ollut pyöreästi 250 miljoonaa euroa.
Lankoski ja Ollikainen selvittivät, että typpipäästöjen raju kasvu johtui peltopinta-alan kasvusta ja pellonkäytön muutoksista.
Pelloilla tuotetaan entistä enemmän esimerkiksi säilörehua ja kevätvehnää, jotka vaativat voimakasta lannoitusta. Lisäksi ympäristötukeen liittyy jäänteenä tulotukea, joka osaltaan pitää viljelyssä heikkotuottoisia peltoja.
Professorit korostavat, ettei typpikuorman kasvusta voi syyttää viljelijöitä. He ovat noudattaneet ehtoja.
Tutkimus kuitenkin osoittaa, etteivät nykyiset hehtaarikohtaiset rajoitteet ja suojakaistat riitä typpikuorman laskuun. Ympäristöpolitiikan suunnittelussa on tehty virheitä.
-
Sanoit että "jotka vaativat voimakasta lannoitusta", siis kasvi tarvitsee voimakasta lannoitusta kasvaakseen. Miksi lannoittaa jos kasvi ei tarvitse ? Alatko tajuta, kasvi käyttää sen tarvitsemansa ravinnemäärän kasvamiseen, se ei jää peltoon vaan kasviin. Sitäpaitsi Suomessa on tarkoin määritellyt typen ja fosforin enimmäistasot jotka ovat vielä kasvikohtaisesti säädetty.
Näkyy noita asiantuntijoita täällä olevan, eivät kuitenkaan tiedä mitään lannoittamisesta, lohkojen viljavuustutkimuksista, jotka tehdään 5:n vuoden välein, ja kasvien tarvitsemista ravinteista.
Suomessa oli vielä joku aika sitten typessä 70% ylilannoitus ja fosforissa 60% ylilannoitus eli kasvin satoon / tarpeeseen nähden noin paljon liikaa pukattiin peltoihin. Ja päätyi mihin? Vesistöihin... Nykyisin ylilannoitus on jo pienempää mutta edelleen menee liikaa satoihin nähden.
Ja jos uudelleensijoitettaisiin maatalouteen nyt joka vuosi laitettava 300 miljoonan ympäristötuki niinn että sillä korjattaisiin tai rakennettaisiin uusia kaupunkien / yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoja niin siinä saataisiin rahalle vastinettakin eli vesistöön päätyvät ravinnemäärät vähenisivät tehokkaasti. Panen toivoni uuteen ympäristöministeriin että hän hoksaisi mihin rahat kannattaa sijoittaa ja siirtäisi ne budjetissa momentilta toiselle...
Maatalous saa kiitosta tuoreessa OECD:n raportissa, tulokset vähän ristiriidassa maataloudesta ja ympäristötuen tehosta annetun kuvan kanssa, maatalous hoitanut tonttinsa erinomaisesti.
"OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään.
Suomen kehitys on koko vertailun huippua. Se, että viljelijät ovat kokeneet ympäristötoimiensa julkisen vähättelyn loukkaavana, on OECD:n raportin perusteella täysin oikeutettua. Vaikka vertailu korostaa saavutettuja muutoksia, on ravinteiden kierto suomalaisessa viljelyssä tehokasta myös ravinnemäärillä mitattuna.
Viljelijät voivat siis olla ylpeitä suorituksestaan. Vertailun tulokset puhdistavat myös julkisessa keskustelussa tahrattua maatalouden ympäristöohjelmien mainetta."
Tuo
"Suomen kehitys on koko vertailun huippua."
on totta, kehitys on ollut nopeaa. Mutta koska lähtötilanne on ollut niin katastrofaalisen heikko niin nopeasta kehityksestä huolimatta tilanne on edelleen meillä heikompi kuin suurimmassa osassa EU-maita. Paljon pitää vielä tehdä että saavutamme edes muiden maiden tason, puhumattakaan että tilanne olisi parempi kuin muualla.
Ja toisekseen, sama raha kuin ympäristötukeen sijoitettuna yhdyskuntien puhdistamoihin olisi merkittävästi kustannustehokkaampaa. Joka vuosi kun tulisi rahaa 300 miljoonaa niin sillä laitettaisiin 40 uutta tai korjattua puhdistamoa vuodessa...
lannoitustasomme puolet mitä esim Ruotsissa on Tanskasta puhumattakaan joka hukkuu paskaan. Toisekseen ympäristötuki on normaalia maataloustukea jonka viherpiiperot sai aikaan, missään muualla ei ko. järjestelmää ole..
Niin siis tuo OECDn raporttihan on tuolla
http://www.oecd.org/dataoecd/44/26/40678331.pdf
Taulukossa 51 joka on typen käyttö ja typpitaseet. Muutamia poimintoja typpeä per hehtaari vuosina 90-92 ja vuosina 02-04 ja vähennys-%
Suomi 83 / 55 / -34
Ranska 63 / 54 / -16
Ruotsi 57 / 48 / -16
Tanska 178 / 127 / -29
Englanti 56 / 43 / -23
Saksa 145 / 113 / -22
Meillä siis 90-92 typpeä 83 kg/ha kun Ruotsissa 57 kg/ha ja 02-04 vastaavasti 55 ja 48. Meillä siis käytetään typpeä enemmän per peltohehtaari kuin Ruotsissa. Vielä kun huomoidaan että satotasomme on noin 25-30% heikompi niin meillä käytetään typpeä rajusti enemmän Ruotsiin verrattuna. Tanska on sitten vähän oma lukunsa mutta siellä satotasotkin ovat jo (vähän) korkeammata.
Sama juttu fosforissa, taulukko löytyy sivulta 58 ja vastaavat luvut kuin typellä
Suomi 20 / 8 / -60
Ruotsi 5 / 2 / -65
Eli meillä käytetään fosforia 8 kg/ha kun Ruotsissa vain 2 kg/ha. Eli meillä ei todellakaan ole lannoitustaso puolet mitä esim Ruotsissa vaan meillä on satotaso huomioiden reilua ylilannoitusta Ruotsiin verrattuna.
Niin ja kuten itsekin toteat että "normaalia maataloustukea" niin ympäristötukihan on tosiaan pelkkää tulotukea maatiloille, se nimettiin ympäristötueksi jotta saatiin EUsta läpi mutta räätälöitiin niin että juurikaan mitään ei alkuun tarvinnut muuttaa tuen saadakseen. Vihernaamioitua tulotukea siis.
ellei typpeä käytetä sitä on jo maassa tarpeeksi. Kehoitan tutustumaann MMM sivuilta ympäristötuen ehtoihin ja lopettamaan tuon ainaisen valehtelun..
Kuka valehtelee??? Tuossahan totesit että
"lannoitustasomme puolet mitä esim Ruotsissa on "
kun taas tuo asiantuntijoiden laatima OECDn raportti jonka lukujen perusteella suomalaisten viljelijöiden kehitystä kehuva raportti kertoo että asia on täysin päinvastoin, meillä käytetään sekä typpeä että varsinkin fosforia enemmän kuin Ruotsissa. Satotaso huomioiden meillä huimasti enemmän.
Mutta kuka valehtelee? Se joka kirjoittaa että
"lannoitustasomme puolet mitä esim Ruotsissa on "
vai tuo OECDn raportti? Ja jos se on tuo OECDn raportti niin onko sitten tämäkin
"Suomen kehitys on koko vertailun huippua."
siinä valhetta?
meilla EI KÄYTETÄ TYPPEÄ HUIMASTI ENEMMÄN ja jollei typpeä tarvitse käyttää SITÄ ON JO MAASSA VALMIINA, lopeta tuo valehtelu ja vääristely..
no, nyt lähtee mopo keulimaan jussiloisella typen käytöstä maataloudessa, kukahan nyt valehtelee???
joka väittää että tuplasatoja saadaan puolet pienmmällä typpilannooituksella, Ruotsissa käytetään kaksinkertaista typpilannoitusta meihin verraten, Tanskasta nyt puhumattakaan..
hhhhhhhh
-
Tuossa avaukseen linkitetyssä taulukossa vuodelle 2008
oli suoria tukia alle 380 milj.€.
Kun samana vuonna suorien maataloustukien summa
oli 2200 milj.€, niin ovathan ne nyt sentään
yli viisinkertainen summa.
Lisäksi on otettava huomioon, että maataloustukiin
on lisättävä maanviljelijäeläkeläisten saama
500 milj. € tuki ja maanviljelijäin valtiolta
saamat lomarahat 200 milj.€.
Voidaan perustellusti sanoa, että maatalouden
tuki on seitsemän ja puolikertainen verrattuna
k a i k k i i n muihin yritystukiin verrattuna.
Eli kyllä maatalous on yhteiskunnalle r a s k a s
taakka kantaa. Jopa liian raskas näinä vaikeina aikoina,
joten leikaukset lähivuosina ovat paikallaan.
kuittaa, viljelijä ei niitä saa ?
Ei ainakaan minulle kuluttajalle näytä tilille noita rahoja tulleen? Olisivatkohan kuitenkin menneet viljelijöiden tileille? Se sitten että mihin ne on sieltä mahdollisesti käytetty on kokonaan toinen juttu...
tililläsi näkyy, olet vain niin tyhmä ettet huomaa sitä..
Vielä kun tuet suhteuttaa liikevaihtoon, maatilayritykset yhteensä liikevaihto noin 2,3 miljardia per vuosi ja tuet 2,2 miljardia, tukia siis lähes puolet liikevaihdosta.
Pelkästään Nokian liikevaihto lähes 50 miljardia, Kone, Wärtsilä, Strömberg, UPM, Metsäliitto niin liikevaihtoa kertyy. Yleensä tuki on väliaikaista johonkin tiettyyn kehitykseen tms annettavaa tukea ja kokonaisuutena alle prosentti yritysten liikevaihdosta. Ja yleensä toimii niin että kun tuetaan nyt jotakin yritystä niin se tulee sen jälkeen omillaan toimeen ja tuottaa yhteiskunnalle, raha siis tulee verotuloina takaisin. Sen sijaan maatilayritysten tukeminen on jatkuvaa jokavuotista tappioiden tukemista.
Haun mukainen projektilistaus: 8728 projektia
Projektikoodia tai projektin nimeä klikkaamalla avautuu projektikohtainen kuvaus. Taulukon tiedot voidaan lajitella nousevaan/laskevaan järjestykseen otsikkoa klikkaamalla. Tiedot voidaan muuntaa toiseen tiedostomuotoon listauksen alaosasta löytyvällä toiminnolla.
Koodi Rahasto Projektin nimi Ohjelma / osio Tl Viranomainen Toiminnan tila Aloituspvm Päättymispvm Toteuttajan nimi Myönnetty EU- ja valtion rahoitus Toteutunut EU- ja valtion rahoitus Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä
S11426 ESR Maahanmuuttajien työllistyminen - Kansainväliset mallit työllistymispalveluiden kehittämisessä (INTO) Itä-Suomen suuralueosio 4 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.10.2010 30.6.2012 Itä- Suomen yliopisto 150 000 3 663 279 110 3 811
S11427 ESR Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämishanke Itä-Suomessa Itä-Suomen suuralueosio 3 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.1.2010 31.7.2012 Itä-Suomen yliopisto 170 604 16 359 204 936 18 005
S11428 ESR Maahanmuuttajien terveys ja työkyky - seurantajärjestelmä kunnille Valtakunnallinen osio 1 Sosiaali- ja terveysministeriö Toiminnassa 1.1.2010 31.12.2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto 799 998 296 856 1 022 372 296 856
S11429 ESR Työelämän koulutusneuvojat Itä-Suomen suuralueosio 3 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.8.2010 31.12.2011 Työväen Sivistysliitto TSL ry 155 400 69 259 155 400 69 259
S11430 ESR SiltaLisä -Tamperelainen pajakoulu ja toisen asteen opintojen ajan kestävä valmennus Länsi-Suomen suuralueosio 2 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.8.2010 30.6.2013 Silta-Valmennusyhdistys ry 370 700 145 370 968 000 153 630
S11431 ESR Varustamo Länsi-Suomen suuralueosio 2 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.9.2010 30.6.2013 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu 143 088 31 276 314 501 37 233
S11432 ESR ALZHEIMERIN TAUDIN TUTKIMUS-, KOULUTUS- JA INNOVAATIOVERKOSTO Itä-Suomen suuralueosio 3 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.8.2010 31.7.2012 Itä-Suomen yliopisto 270 780 47 411 485 000 59 817
S11433 ESR Työtä meille - Nyt ja Heti Länsi-Suomen suuralueosio 2 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.9.2010 31.12.2012 Satakunnan ammattikorkeakoulu 208 711 75 501 326 100 82 791
S11434 ESR Omistajanvaihdos osana liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua Länsi-Suomen suuralueosio 3 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 15.8.2010 31.12.2012 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä / Seinäjoen ammattikorkeakoulu 341 286 0 375 040 0
S11435 ESR Innovatiiviset startup- ja kasvuyrityspalvelut Etelä-Suomen suuralueosio 1 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.1.2010 31.12.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 400 000 157 130 1 493 775 196 484
S11436 ESR MoniOsaaja muuttaa työelämää Länsi-Suomen suuralueosio 3 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.9.2010 30.6.2012 Jyväskylän koulutuskuntayhytymä/ Jämsän ammattiopisto 95 746 11 097 139 406 14 243
S11437 ESR Akseli Itä-Suomen suuralueosio 2 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.8.2010 31.3.2013 Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy 260 265 80 698 491 000 94 939
S11438 ESR Koneteknologiakeskus SeAMK Länsi-Suomen suuralueosio 3 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.8.2010 31.7.2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu (emo: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä) 269 750 0 592 800 0
S11439 ESR Kasvuvipu Valtakunnallinen osio 1 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.9.2010 30.6.2012 Culminatum Innovation Oy Ltd 147 145 0 173 919 0
S11440 ESR Kuntayhtymä Kaksineuvoisen työpajahanke Valtakunnallinen osio 2 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.6.2010 31.5.2013 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 523 175 0 1 112 600 0
S11441 ESR TASKU: Tutkintotodistus taskussa - miten kiinni työelämään? Länsi-Suomen suuralueosio 2 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.8.2010 31.8.2012 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä/Seinäjoen ammattikorkeakoulu 46 400 0 83 600 0
S11442 ESR KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen k
ja kaikki näistä loistavista yrityksistä ovat siirtäneet tai siirtämässä tuotantoaan pois suomesta. Nokia latopo tappiota maataloustuen verran, metsäliitto kohta konkassa kyllä olis kannattanu jättää tuo suhteuttaminen
Joo, niin näkyy olevan. Suurin osa tuossa luettelossa olevista ei näyttäisi suinkaan olevan tukea teollisuudelle tms hauskaa vaan kepualueiden EU-rahoilla tehtävää aluetukipuuhastelua?
eivät nuo nyt ainakaan viljelijöille ole suunnattu, listasta näkyy vain sadasosa..
-