Jotenkin tunnun jääväni ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi vieraassa maassa. Muut asuvat porukalla opiskelijakämpässä, mutta minä en ole saanut kämppiksiä (monien mielestä tämä asunto on liian kaukana keskustasta ja kallis). Monet ovat myös tulleet kaverin kanssa vaihtoon, ja he liikkuvat ryhmässä suunnitellen kaiken yhdessä ja minä tulin yksin. Olen hiljainen ja ujo, ja keskusteluni on usein kömpelöä mutta osaan välillä olla puheliaampikin jos hyvälle päälle satun.
Luulin että vaihtari ei joudu olemaan yksin mutta tämä onkin yksinäisempää mitä luulin...
Aluksi kävin bileissä muiden kanssa, mutta muutettuani opiskelijahostellista tänne omaan asuntoon en tunne enää kuuluvani mihinkään porukkaan. Ei kielitaitokaan kehity kovin nopeasti kun ei ole ketään ulkomaalaista kenen kanssa asua ja jutella koko ajan. Ja olen siis 22-vuotias jos jotain kiinnostaa..
:(
Luulin että vaihtari ei joudu olemaan yksin mutta tämä onkin yksinäisempää mitä luulin...
Aluksi kävin bileissä muiden kanssa, mutta muutettuani opiskelijahostellista tänne omaan asuntoon en tunne enää kuuluvani mihinkään porukkaan. Ei kielitaitokaan kehity kovin nopeasti kun ei ole ketään ulkomaalaista kenen kanssa asua ja jutella koko ajan. Ja olen siis 22-vuotias jos jotain kiinnostaa..
:(
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niin ja olen kyllä kysellyt tässä puhelimen välillä kuulumisia muutamilta ihmisiltä, mutta he eivät tunnu helpolla vastaavan ja joskus jättävät kokonaan vastaamatta, joten joidenkin kohdalla olen jättänyt yhteydenpidon kokonaan koska se on ollut näin yksipuolista eivätkä he kaipaa seuraani... Heillä on jo niin paljon muita kavereita etteivät ehdi enää olla minun kanssani. En edes osaa paikallista kieltä joten tällä jos millä hetkellä tarvitsisin kaveria ulkona liikkumiseen...
Hei,
ei kannata vielä luovuttaa. Olet kuitenkin ottanut jo suuren askeleen kun lähdit pois kotoa ja tutuista askeleista..mahdatkohan tietää kuinka moni oikeasti unelmoi asiasta mutta ei uskalla toteuttaa unelmiaan? usko pois, niitä on monia. Sinä olet kuitenkin jo tehnyt suuren urakan kun olet saanut itsesi sinne asti (missä nyt sitten oletkin :)) Nyt pitäisi vaan jaksaa jatkaa eteenpäin ja ottaa itse sitä kontaktia muihin..mainitset, että olet hiljainen, mutta puhetaidot omaava. Ota siis askel eteenpäin ja vaikka kysele neuvoa paikallisilta, että mitkä paikat ovat kiinnostavia kohteita tutustua. varmasti joku on valmis auttamaan ja samalla voi vaikka kysellä seuraksi/oppaaksi tutustumisretkille.
Monesti paikalliset (tai ne muut vaihtarit) eivät aina itse uskalla tulla ensimmäisinä juttelemaan kun pelkäävät esim. että et ymmärrä heidän puhettaan (eli heidän kielitaitonsa voi olla heikko) mutta kun he sitten uskaltautuvat juttusille useampana kertana myös heidän itsetuntonsa kasvaa eivätkä he koe tilanteen olevan niin vaikea.
Eli uskalla ottaa kontaktia, kuuntele ja hymyile :) sillä pääsee eteenpäin!
Hyvää syksynjatkoa!
ps. onko teillä siellä tutoreita? jos on kannattaa kysellä josko jotain kiinnostavaa olisi tekeillä tai ehdottaa jotain uutta tekemistä..sillä kun on itse suunnittelemassa ja tekemässä asioita tulee siinäkin aika mukavasti uusia kontakteja ja tutustuu paremmin muihinkin.
Joo..olen kyllä tässä tutustunut ihmisiin mutta jotenkin masentaa, kun ei ole ketään kenen kanssa asua. Kaikki tuntuvat hengaavan eniten niiden kämppäkavereiden kanssa, ja on seuraa aina. Minä tunnen itseni irtonaiseksi ja yksinäiseksi, vaikka onkin menoseuraa. Mutta joudun kuitenkin tulemaan joka kerta yksin hiljaiseen kotiin. Varsinkin yömyöhäisellä väsyneenä bileiden jälkeen se masentaa.
Harmi, että ole noin yksin. :( Olen itsekin nyt vaihdossa ja koen itseni yksinäiseksi, vaikka soluasunnossamme on kaikki 9 huonetta täynnä. Kämpikset kyllä juttelevat minulle, mutta en osaa oikein puhua heidän kanssaan. Tulin tänne nimenomaan harjoitellakseni paikallista kieltä, joten harjoitusta kyllä saisin jos haluaisin. En vain ymmärrä suurinta osaa kämppisten puheesta ja siksi eristäydyn. Muiden vaihtareitten kanssa olen ollut tekemisissä vain bileiden merkeissä. Onhan tässä vielä aikaa tehdä kavereita. Koita jaksaa missä tahansa oletkin, ja rohkeasti puhumaan :) se on kyllä helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritä ainakin
että haluat kämppiksen, tai etsi itsellesi uusi asunto jostain isosta solusta, jos ongelma on ainoastaan tuo kämppiksen puute. Eihän sen kämppiksen välttämättä tarvi olla samasta koulusta.. toisaalta oudosta ihmisestä ei voi tietää, onko hänestä muutenkaan ystäväksi. Teet ehkä asiasta liian ison ongelman. Muista myös se, että olet vain käymässä siellä jonkun aikaa, kyllä sinä kestät. Voit tuhlata vaikka opiskeluun (etkö sinä siksi ole siellä) sen energian, joka menisi kämppiksen kanssa hengailuun:)