en ihastu

Ei hän ottanutkaan yhteyttä. Miks sit täällä halusit niin kovin ottaa yhteyttä? En käsitä.

Siis tapasin miehen johon rakastuin ensisilmäyksellä ja käsitin että tunne oli molemminpuolista. Hän otti musta kuvan kotimatkalla. Aamulla erottiin ja annoin numeroni. Hän kiitti viestissä hauskasta illasta ja kaikesta...ja kesälomansa oli alkamassa ja vaikutti niin varmalta että haluaa tosissaan nähdä tosissaan. Aloin odottaa milloin hän ehdottaa tapaamista mutta tuntui että hän vetäytyi äkisti ilman mitää syytä. Kun yritin varovasti lähestyä ja kysyä mitä kuuluu? Hän vastasi vain lyhyesti ja tuntui et nyt on jotain pielessä. Hän ehdottikin jotain päiväkahvitapaamista seuraavalla viikolla. Joten tuntui et oliks tää nyt tässä. Mut halusin nähdä tottakai ja suostuin kun olin niin varma tunteistani. Käytiin kahvilla mut hän oli jo ilmeisesti päätöksensä tehnyt ettei halunu jatkaa.. Mä silti toivoin et hän ois ollu se sama ihana ihminen ja mies. Ei nyt enää ihan nuorikaan ettei hukkaa tätä tilaisuutta..en mä ainakaan halunut erota. Yritin vielä kysellä hänen fiiliksiään muutamaan otteeseen, mut en saanut vastausta. Sit alko tuntua et ei voi olla totta, et kaikki hyvät jutut loppuu melkein samantien. Olin niin pettyny et syytin häntä valehtelijaksi ja et unohtaa,vaikka kaipasin, (enkä varmaan koskaan lakkaa kaipaamasta..) häntä niin kovin. Hän satutti mua takaisin viestittämällä et hänelle riitti yms. Olin ihan pihalla siitä mitä oli tapahtunut. Siitä sitten jäi sellainen arvoitus ratkottavaksi ja päätin ottaa asioista selvää tekstiviestittelemällä hänelle, siis sille ekana iltana tapaamalleni miehelle jonka kanssa oli niin helppo puhua. En voinut antaa vaan olla/unohtaa. Nyt kun aloin käydä näillä sivuilla vasta vähän aikaa sitten huomasin et tuntomerkit täsmää... Hassua! Eilen hän oli vielä niin innoissaan, mutta ei kuitenkaan ole ottanut mitään yhteyttä. Puh.nronsakaan ei ole enää käytössä..

I kirjoitti:

Siis tapasin miehen johon rakastuin ensisilmäyksellä ja käsitin että tunne oli molemminpuolista. Hän otti musta kuvan kotimatkalla. Aamulla erottiin ja annoin numeroni. Hän kiitti viestissä hauskasta illasta ja kaikesta...ja kesälomansa oli alkamassa ja vaikutti niin varmalta että haluaa tosissaan nähdä tosissaan. Aloin odottaa milloin hän ehdottaa tapaamista mutta tuntui että hän vetäytyi äkisti ilman mitää syytä. Kun yritin varovasti lähestyä ja kysyä mitä kuuluu? Hän vastasi vain lyhyesti ja tuntui et nyt on jotain pielessä. Hän ehdottikin jotain päiväkahvitapaamista seuraavalla viikolla. Joten tuntui et oliks tää nyt tässä. Mut halusin nähdä tottakai ja suostuin kun olin niin varma tunteistani. Käytiin kahvilla mut hän oli jo ilmeisesti päätöksensä tehnyt ettei halunu jatkaa.. Mä silti toivoin et hän ois ollu se sama ihana ihminen ja mies. Ei nyt enää ihan nuorikaan ettei hukkaa tätä tilaisuutta..en mä ainakaan halunut erota. Yritin vielä kysellä hänen fiiliksiään muutamaan otteeseen, mut en saanut vastausta. Sit alko tuntua et ei voi olla totta, et kaikki hyvät jutut loppuu melkein samantien. Olin niin pettyny et syytin häntä valehtelijaksi ja et unohtaa,vaikka kaipasin, (enkä varmaan koskaan lakkaa kaipaamasta..) häntä niin kovin. Hän satutti mua takaisin viestittämällä et hänelle riitti yms. Olin ihan pihalla siitä mitä oli tapahtunut. Siitä sitten jäi sellainen arvoitus ratkottavaksi ja päätin ottaa asioista selvää tekstiviestittelemällä hänelle, siis sille ekana iltana tapaamalleni miehelle jonka kanssa oli niin helppo puhua. En voinut antaa vaan olla/unohtaa. Nyt kun aloin käydä näillä sivuilla vasta vähän aikaa sitten huomasin et tuntomerkit täsmää... Hassua! Eilen hän oli vielä niin innoissaan, mutta ei kuitenkaan ole ottanut mitään yhteyttä. Puh.nronsakaan ei ole enää käytössä..

No semmostaki voi joskus sattua. Eipä mulla sit mitään lisättävää. Moi.