Onko kenellekkään yksinäisyydestä kärsiville tullut pelkoa tutustua toisiin tai uusiin ihmisiin sen takia, kun olette olleet liian pitkään sivussa kaikenlaisesta sosiaalisesta elämästä? Itse olen huomannut ittessäni just tämän ongelman jo oikeastaan pidemmän aikaa. Tälläkin palstalla ollaan kirjoiteltu palstalaisten kesken jonkinlaisesta live-tapaamisesta tuolla ihan reaalimaailmassa, mutta itseäni tämän kaltaiset tapaamiset ovat alkaneet ahdistaa aivan mielettömästä, enkä tiedä sitä, että miten ihmessä oikein uskaltasin tutustua enää toisiin ihmisiin missään kodin tai työpaikan ulkopuolella.
Vaikka olenkin kärsinyt yksinäisyydestä jo yli kymmenen vuoden ajan, niin siitä huolimatta pystyin kuitenkin aikaisemmin ja nuorempana käymään baareissa ja jopa juttelemaan siellä ihmisille, mutta tänä päivänä tollainen sosiaalisuus ei onnistuisi multa enää yhtään mitenkään. Tämän vuoksi en enää käy baareissa, koska yksin istuminen tuntuu siellä niin mielettömän tylsältä ja ahdistavalta.
Nyt elämäni on ollut ainakin parin vuoden ajan pelkkää työ-koti -akselia, eli mitään sosiaalista elämää mulla ei ole ollut näiden kahden paikan ulkopuolella. En ole jaksanut tutustua ihmisiin edes netin välityksellä, vaikka nettimaailmasta niitä ymmärtäväisiä ja suvaitsevaisempia ihmisiä varmasti löytyykin paljon paremmin kun tuolta reaalimaailmasta. Tältä palstalta löytyisi varmasti monia mukavia ja ymmärtäväisiä ihmisiä, joihin kannattaisi tutustua, mutta kun ei vaan voi mitään sille, että se ihmisiin tutustuminen on alkanut ahdistaa ja jännittää niin paljon, että tuntuu vaan niin mahdottomalta tutustua ihmisiin jossain muualla kun töissä tai kotona.
Vaikka olenkin kärsinyt yksinäisyydestä jo yli kymmenen vuoden ajan, niin siitä huolimatta pystyin kuitenkin aikaisemmin ja nuorempana käymään baareissa ja jopa juttelemaan siellä ihmisille, mutta tänä päivänä tollainen sosiaalisuus ei onnistuisi multa enää yhtään mitenkään. Tämän vuoksi en enää käy baareissa, koska yksin istuminen tuntuu siellä niin mielettömän tylsältä ja ahdistavalta.
Nyt elämäni on ollut ainakin parin vuoden ajan pelkkää työ-koti -akselia, eli mitään sosiaalista elämää mulla ei ole ollut näiden kahden paikan ulkopuolella. En ole jaksanut tutustua ihmisiin edes netin välityksellä, vaikka nettimaailmasta niitä ymmärtäväisiä ja suvaitsevaisempia ihmisiä varmasti löytyykin paljon paremmin kun tuolta reaalimaailmasta. Tältä palstalta löytyisi varmasti monia mukavia ja ymmärtäväisiä ihmisiä, joihin kannattaisi tutustua, mutta kun ei vaan voi mitään sille, että se ihmisiin tutustuminen on alkanut ahdistaa ja jännittää niin paljon, että tuntuu vaan niin mahdottomalta tutustua ihmisiin jossain muualla kun töissä tai kotona.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.