Olenpa pohtinut sellaista asiaa, että kasvattajat, jotka tuovat ulkomailta tai muuten hankkivat uusia jalostuskoiria, joita ei laiteta sijoituskotehin, pärjäävät laumansa kanssa. Jos esim. viidessä vuodessa kotiin kertyy kuusikin koiraa, ja näillä vuoron perään pentueita miten aika riittää? Miten niistä kuudesta koirasta on saatu jokaisesta hyvinkäyttäytyvä koirakansalainen ja näyttelyihin kehäkettu? Samassa pitäisi viedä jalostustaan eteenpäin ja huolehtia sijoituksessa olevista koirista ja niille oikeiden kumppanien löytymisestä.
Kasvattajat-miten sen teette?
25
3303
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin ja, jo semmoinenkin asia kuin koirien lenkitys. Kaikkien kun pitäisi osata kulkea hihnassa sekä yksin, kaksin että koko porukalla.
Ja vielä joidenkin kasvattajien tiedän pitävän koiraa itsellään vaan pentueen teon ajan, sitten etsivän sille uuden kodin tai jopa lopettavan. Miten se on mahdollista? Tai kun itse kuvittelen niin pitäisi olla aika huonot välit oman koiran kanssa, että malttaisin luopua.
jokaisen on syytä miettiä ne omat rajansa. Meidän rodussa (rotu suht iso ns. turkkirotu) ei useimmilla kasvattajilla todellakaan ole kuin 2-4 koiraa kotona, jonka esim. kaksi ihmistä jaksaa hoitaa ihan hyvin. Ja yleensä nämä koirat ovat eri-ikäisiä. Itselläni on 2 narttua joista toinen 5 v, toinen 3 ja sitten 20kk ikäinen uros. Meille on suunnitteilla pentue ensi keväälle ja jos hyvää sijoituskotia ei löydy, sitten pidän noista pennuista, joita toivonmukaan tulee, yhden itsellä. Sitten meidän perheen koirakiintiö on täynnä tällä erää. En nyt ottaisi vielä pentua,koska nuorin on nyt alle kaksi vuotta ja ikänsä mukaisesti lähes täysi kakara. Mutta onhan sillläkin noin 8 kk aikaa aikuistua lisää. Nartut ovat jo sen verran aikuisia, ettei esim. tapakoulutukseen tarvitse käyttää aikaa. Ulkoilemaan meillä pääsevät tilanteen mukaan joko kaikki kolme kerralla tai, sitten joku pääsee yksin ja kaksi käy yhdessä, välillä kaikki käyvät yksin. Ja kaikki todellakin käyvät vähintään aamu ja iltalenkillä ja lisäksi ulkoilevat pihassa. Jokaisen kanssa on vähän eri harrastukset ja sitten pääsevät noin 2-6 krt viikossa juoksemaan irti soramontuilla.
Osaltaan tuota kasvattamista helpottaa, jos koiralauman alfa on vahva ja oikeudenmukainen koira. Meillä tämä 3 vuotias narttu on lauman pomo (5-v on pienmpää rotua ja taipunut ajat sitten), ja tämä 3 v alffa on kiitettävästi auttanut uroksen "paikan löytymisessä". Näytti jo pennusta asti missä pojan paikka on koiralaumassa, omaa asemaani herra ei ole koskaan vielä kyseenalaistanut. Mutta olen toki itse sitä mieltä, että koira per hoitava käsi on hyvä määrä, ainakin itselle.
Meillä tulee olemaan jatkossakin max 1 pentue/vuosi, eikä varmaan joka vuosi ole pentuettakaan, joten hyvn siinä on aikaa tehdä jalstussuunnitelmia.
Kiitos vastauksestasi. Juuri tällälailla etenevän kasvattamisen ymmärränkin, tapasi kuulostaa oikein hyvältä ja toimivalta.
Ehkä joillain on sitten "isommat rajat" ja riittävästi rahkeita kasvattaa sitä laumaa joka vuosi vähintään yhdellä koiralla, vaikka rotu olisi suht. iso ja vaativa.