Mietin, että onko joku muu kokenut tätä samaa. Eli saatan herätä keskellä yötä tai aamulla, enkä tiedä yhtään kuka olen, missä olen ja miksi siellä olen. Sydän hakkaa tuhatta ja katselen ympärilleni, enkä tunnista omia tavaroitani. Ja muistaakseni joka kerta tämä on tapahtunut omassa kodissani. En tiedä kuinka pitkään siinä oikeasti menee, ennen kuin taas "muisti palautuu". On joskus käynyt niitäkin hiukan tavallisempia mitä muillakin olen kuullut olevan, että herää hiukan tokkuraisena eikä muista missä on. Toipumiseen ja tajuamiseen ei mene tuossa tapauksessa kuitenkaan pitkään, muutamia sekunteja ehkä. Näissä pahemmissa tapauksissa menee kuitenkin huomattavasti pidempään ja siinä ehtii jo miettiä että miksen tiiä et kuka oon!!
Ikinä en ole keksinyt järkevää selitystä näille tapauksille, mitä on siis monta... Enkä tiedä mikä ylipäätään heräämisen näissä tapauksissa on aiheuttanut, että vaikuttaisko se asiaan. Kukaan keille olen puhunut asista ei tunnusta kokeneensa mitään tällaista. Pelottavaa.
Ikinä en ole keksinyt järkevää selitystä näille tapauksille, mitä on siis monta... Enkä tiedä mikä ylipäätään heräämisen näissä tapauksissa on aiheuttanut, että vaikuttaisko se asiaan. Kukaan keille olen puhunut asista ei tunnusta kokeneensa mitään tällaista. Pelottavaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos vain huomaat herääväsi. Ei kai kukaan herätessään ole heti minä ite.
Onko nukkumisesi turvallista? Ovi kiinni ja hiljaista. Uhkaako joku aamulla, jotta tulisi olla heti varuillaan? Vaikuttaako herätyskello? Pelottaako nukahtaminen?
Hajoatko? Jos et, olet varmasti enemmän ite kuin luuletkaan.
Unen ja heräämisen rajan ehkä kuuluukin olla sekava. Voithan kokeilla joitakin turvallisuuden lisäämiskonsteja tai kirjoittaa ylös "nimesi ja osoitteesi". Ihmisillä lienee vastaavanlaisia pikkusekavuustiloja, harhoja, sattumia, aavistuksia, pelkoja tai selittämätöntä ahdistusta aika usein. Jos niitä ilmenee heräämisessä, se ei liene mitenkään huolestuttavaa.
Ihmeellisiä unia saatan itsekin nähdä ja joskus on sydänkin hakannut. Joskus niitä hyviä pitkittää juuri herätessä. Itse totean jossakin vaiheessa, että nyt on unet nukuttu ja on vai noustava. En kyllä edes mieti kuka olen vaan vain seuraan heräämisen edistymistä.
Tai mistä minä tiedän... Hyvää yötä.
Joo,on ollut samanlaisia tuntemuksia aina välillä.Tuntuu herätessä,että tulee hulluksi,ennenkuin alkaa tajuamaan,missä sitä mennään.
Mielestäni nämä tulleet pitkien,muutaman tunnin mittaisten iltapäiväunien jälkeen lähinnä.
Juu,on ollut tuollaista. Kerrankin heräsin erittäin syvästä unesta,aukaisin silmät ja vaan mollotin eteeni. En muistanut kuka olen. Olisin voinut olla kuka vaan ja se pistikin miettimään hengen ja ruumiin välistä yhteyttä.
Tuollaistako se on sitten, kun kuolema erottaa meidät ruumiistamme? Emme olekaan enää sitä, miksi olemme tässä elämässä muokkautuneet, vaan olemme "perus-itsejämme". Koko elämämme aikana kerääntynyt painolasti on poissa: huoli läheisistä, stressi tekemättömistä töistä, häpeä lihavasta ruumiistamme jne. On vain tämä hetki ja kaikki on uutta.
Toi on ihan hirveetä. Kerran heräsin juuri noin, ja pahinta oli etten tuntenut poikaystävääni sängyn toisella puolella, enkä kissojani! Jälkeenpäin oli kauhea morkkis, ihan kuin olisin jotain pahaa tehnyt :(
"...herää hiukan tokkuraisena eikä muista missä on".
Olen fundeerannut, että tavattoman monet muuttamiset on syynä tohon tyhjyyen tuntuun, silleen, että ekkana miettii/yrittää hokata, KUKA on, ja samalla ei saa tajutuksi MISSÄ on.
Aivan samaa olen ajatellut; eli että kun on muuttanut monasti, niin siitäkö tämä johtuu? Näen tosi monasti myös muuttamisunia ja eksymistä on paljon. Juurettomuutta? Ainakin tunnen itseni turvattomaksi ja jotenkin äidittömäksi.