Kanervalan metsät

No,kanervalan metsiinhän ei kannata yksin,eikä pienemmällä porukallakaan ehdoin tahdoin mennä,siinä vaan kerjää itselleen helposti suuria vaikeuksia.Siellä liikkuu suuria kini porukoita ja hipit käy kimppuun heti kun ne vain haistaa pelon,sitten siellä vaeltelee lauma jonka tunnusmerkki on 10 numeroa liian isot housut,ja jotka ei ulkona pidä päähinettä oli sitten vaikka -40 celssiusastetta pakkasta mutta heti kun nämä menee sisätiloihin niin jostain ne kaivaa täisen villapipon silmille ja soittokoneista alkaa kuulua liimanhaistelu musiikin jumputus. Ne varmaan menee sinne sammalmättäille läksyn tekoon senverran pulleina niillä on koulureput selässä,etenkin perjantai iltaisin. Sanavarasto näiden otusten kielessä on suhteellisen helppo oppia,vi##u käy ihan minkä tahansa sanan tilalle. Kun kyselee vanhemmilta niin nämä ei ole kenenkään lapsia kun: "meidän Janika ja Tero on viikonloppuisin yhen kaverin luona yötä ja ne lukee vaan uskontoa ja leikkii nukeilla ja pikku autoilla.ne ei edes tiedä mitä on sidukka,olut tai tupakka. Ei meidän jani.

Kanervalan metsät aiotaan hakata jotta Kaupunginjohtajan palkka 11.800 eurova pystytään maksamaan. Vapautuvaan tonttimaahan aiotaan rakentaa pakolaisille asuntoja.

samoillessaan noissa salaperäisyyden täyttämissä ikimetsissä, ja sen seurauksena oli runokokoelma nimeltään "Kanervala".
Milloinkaan aiemmin, eikä sen jälkeen mikään maailmassa kyennyt saamaan kansalliskirjailijassamme niin voimakasta tunnetta aikaan, että hän olisi sen johdosta kyennyt luomaan vielä toisenkin teoksen runomuodossa, joten voimme vain aavistella kuinka mahtavan voiman kirjalliseen luomistyöhönsä Aleksis sai noissa läpitunkemattomissa männiköissä, missä todellisuus ja taru kohtaavat toisensa.
Paikallinen perimätieto kertoo myös Aleksis Kiven luoneen "Metsämiehen laulun" näillä samoilla matkoilla kun hän leikkiä lyöden kirmaili karhujen kanssa välillä painiksi lyöden. Näin antaa myös hän itse runoissaan lukijan ymmärtää näillä sanoin:
. Metsämiehen laulu

[Yrjö Kilpinen. Aleksis Kivi.]

1. Terve, metsä, terve, vuori,
terve, metsän ruhtinas!
Täss' on poikas uljas, nuori;
esiin käy hän, voimaa täys',
kuin tuima tunturin tuuli.

2. Metsän poika tahdon olla,
sankar' jylhän kuusiston,
Tapiolan vainiolla
karhun kanssa painin lyön,
ja maailma Unholaan jääköön.

3. Viherjäisell' laattialla,
miss' ei seinät hämmennä,
tähtiteltin korkeen alla
käyskelen ja laulelen,
ja kaiku ympäri kiirii.

4. Kenen ääni kiirii siellä? –
Metsän immen lempeän;
liehtarina miehen tiellä
hienohelma hyppelee,
ja kultakiharat liehuu.

5. Ihana on täällä rauha,
urhea on taistelo:
myrsky käy ja metsä pauhaa,
tulta iskee pitkäinen
Ja kuusi ryskyen kaatuu.

6. Metsän poika tahdon olla,
sankar' jylhän kuusiston,
Tapiolan vainiolla
karhun kanssa painii lyön,
ja maailma Unholaan jääköön.

Erityisesti meidän on kiinnitettävä huomio uljaisiin sanoihin sekä tutkittava niitä sydämissämme.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kenenkään ei kannata pahastua, sillä tämä ei todellakaan ole irvailua kunnioittamaani kirjailijaa tai hänen tuotantoaan kohtaan!
Leikki sijansa saakoon, parempi niin kuin tietyn sisältöiset kirjoitukset joita tälläkin palstalla on ollut jo täysin riittävästi.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kanervalaan tulee lentokenttä pienkoneille. Niin paljon on kireistä tulijaa kaupunkiin: Tiedepuistoon, Areenalle ja Yliopistoon. Rahamiehet ja -naiset on joukolla tulossa, kunhan kenttä saadaan valmiiksi. jo loppuu työttömyys koko maakunnasta ja riittää töitä vähän jopa savolaisillekin.