En ole koskaan edes tutustunut sinuun kunnolla eikä edes pitäisi. Asiat ovat niinkuin ovat, mutta jokin sinussa kiehtoi minua suunnattomasti. Ei ole koskaan tapahtunut mitään tämän kaltaista, ja ehkä se oli osa syy saamattomuuteeni ja siihen valtavaan hämmeennykseen. En ole koskaan odottanut mitään. Jo alusta asti tahdoin olla niinkuin en edes olisi. En halua tavoitella sinua itselleni. Minä vain halusin päästä siitä eroon. Tunnuin hajoavan kun järki pirstoontui koko vyöryn alle.Olenhan vielä nuori, typerä ja täysin kokematon. Täysin hallitsematon siinä mylläkässä. Ihastuminen on täysin normaali ilmiö, mutta jollain lailla häpesin sitä. Pidin itseäni täysin naurettavana. Ethän itseasiassa edes tarvi huomiotani. Saat jo niin paljon sympatiaa ympärillesi, että tuntisitko omaani ollenkaan? No tottahan olisin voinut rakentaa tunteesta jotain hyvääkin, sen sijaan että olisin nähnyt vain kaikkea negatiivista. En osannut käsitellä sitä, joten annoin vain olla ja keskityin niiden eliminointiin. Siinä sivussa toivoin sinulle kaikkea hyvää.
Tämän tahtoisin varmaan sanoa
jatkaaelämäänsä
111961
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
miehelle vai naiselle?
jotain tämmöistä oisin halunnut häneltä lukea. Hän ei kuitenkaan ole nuori ja kokematon...
ole niin nuori leijona, ja tuskin kokematonkaan ;)
Ihan kuin vähättelisit omia tunteitasi. Ehkä hän ei kaipaa sympatioitasi vaan haluaisi kuulla että olet/olit ihastunut häneen. Mun mielestä ikinä ei pitäis miettiä toisen puolesta, vaan kysyä kuinka asiat on, voit yllättyä jos hän tuntee samoin sinua kohtaan?
vaikka oisit nuori,, hän tykkäis kuulla susta.
Miksi sä halusit päästä siitä eroon?
Ja mistä sä tiedät, että tämä henkilö saa sympatiaa ihan tarpeeksi?
Ja mitä pahaa siinä on, jos kohtaat tämän ihmisen? Ei kai hän niin paha ole, että rikkoisi mahdollisesti sinun ja kumppanisi välit. Pelkäätkö sä?
Nostan.
Tunteiden myllätessä ihminen käyttäytyy monesti odottamttomasti, sitä itsekin saattaa jäädä ihmettelemään että mitähän minä oikein menin sanomaan - "sanoin tuota kun piti sanoa toista". Se on inhimillistä, siksipä mitään et vielä ole menettänytkään. Koska vastapuolesikin on inhimillinen, hän ymmärtää kyllä jos kerrotkin hänelle että kaiken hyvän toivottelut ei olekaan ainoa asia mitä hänelle toivot. Minä ainakin ymmärtäisin jos eräs nainen noin kertoisi tunteidensa tekosista.
Jos en tietäisi paremmin, voisin kuvitella tämän olevan suoraan minun ajatuksistani, niin osuu kohdalleen jokainen lausahdus... Tuskaa se ei hellitä, mutta kiitän kovasti näistä sanoista, ehkä joskus pystyn käsittelemään tunteeni ja kohtaamaan tämän ihmisen ilman sitä tunnemyrskyä joka nyt v(h)allitsee...