...En tiedä miten kuvailla elämääni....reilu vuosi sitten alkoi sitten muutos mielialaan; Stressi, suuret odotukset, itseinho, kaverit jätti->sulkeudun kotiin, vältän ulos menoa, pelkään sosiaalisia tilanteita, mikäänei kiinnosta, väsyttää, nukun huonosti, Ärsyynnyn helposti, En jaksa mitään, väsyn helpommin kuin koskaan, ahdistusta, hakkaamista, viiltelyä, itsemurha-ajatukset, ym. listaa voisi jatkaa pidempäänkin...Väliin tuli aika jolloin asiat olivat suht' hyvin, sain uusia kavereita ym. Mutta sitten alkoi taas pahempi. Ahdisti, ja mikään ei kiinnostanut. En saanut kontrolloita elämääni, ja vanhempani moittivat kuinka laiska minä olen, ja miten en saa käpertyä itsesääliin...kannustavaa. Rupesin vihaamaan itseäni entistä enemmän. Läski, mitäänsaamaton, laiska, turha, ei haluttu, hyödytön...itkettää. Kun katson peiliin, sieltä tuijottaa takaisin ruma lihava tyttö, kenestä kukaan ei pidä. Kouluterveyden hoitaja sai tietää alakuloisuudestani, mutta en voi käsitellä asiaa joten valehtelin kaikkea. En kestä. Äitini vieläpä sanoi ettei minun kannata syödä enää yhtään ylimääräistä tai minusta tulee helposti sellainen pullukka. Tämän jälkeen päätin että laihdutan. En kykene siihen. Haluaisin kyllä mutta ahmin koko ajan jotakin. Painoni heittelee aina kuinka ahdistunut olen. Haluan vain oksentaa kaikki ruuat ylös enkä syödä mitään. Vihaan kun syön. Oikea possu! en pysty hallitsemaan sitä, enkä pysty oksentamaan. itkettää kun olen lihava ja muut nättejä laihoja. olen 162cm57-59kg..../: läski, tiedetään! Harrastan urheilua muttei se näy missäään! epäreilua! tunnen itseni hyödyttömäksi täällä. Kuka minua tarvitsee? tyttö, 13 vuotias, ja nyt jo tuntuu elämä usein helvetiltä. En halua syödä enää. En halua olla MINÄ. kiire olla jotakin parempaa, haluaisin tuntea itseni rakastetuksi. Tietääkö kukaan mitä tämä on??vastatkaa jos jaksatte tai edes jaksoitte lukea sekavan tekstini loppuun, ja teillä onjopa päätelmiä siitä?, kiitos -nyt on kiire olla jotakin.
jaksaa jaksaa!
kiire olla jotakin
1198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei!
Ensiksi, olet ihan normaali painoinen, et yhtään pullukka. Etkä varmasti ole ruma, mutta uskon, että sinusta tuntuu siltä, koska voit huonosti. Sinulla on varmasti kovin paha olo, koska ajattelet itsesi vahingoittamista ja tappamista. Ajattelen, että ne ovat sellaisia ajatuksia joita ei olisi hyvä miettiä yksin vaan ne olisi hyvä jakaa ihmisen kanssa, joka osaisi auttaa sinua näiden ajatusten kanssa. Samalla voisit purkaa muutakin pahaa oloasi. Voisi olla hyvä jos kävisit juttelemassa esimerkeksi psykologin kanssa. Sitä ei tarvitse hävetä tai ajatella, että vain hulllut käyvät psykologilla. Yllättävän moni käy ammattiauttajan pakeilla jossain vaiheessa eläämäänsä, luultavasti joku sinunkin lähipiiristäsi on käynyt.
Jos pystyt niin hyvä vaihtoehto olisi varmasti se, että menisit juttelemaan uudestaan kouluterveydenhoitajallesi. Sinun ei tarvitse kertoa heti kaikkea jos tuntuu vaikealta. Tai jos et voi puhua niin voit kirjoittaa hänelle "kirjeen" jonka annat sitten kun menet. Tai voit heti sanoa, että sinulla on asiaa mistä sinun on kovin vaikea puhua. Kouluterveydenhoitaja voisi varmasti järjestää sinulle ajan lääkärille/psykologille, voit varmasti jutella hänen kanssaan mikä tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta. Toivon, että et jäisi yksin pahan olosi kanssa. Kokemuksesta tiedän, että puhuminen helpottaa ja apua on saatavilla. Voimia sinulle kovasti!
Laitan tähän vielä auttavan puhelimen numeron minne voi soittaa jos tunnet tarvetta jutella pahasta olosta tai mistä vain.
MLL:n LASTEN JA NUORTEN PUHELIN
Keskusteluapua ongelmissa
0800-120 400
Ma-to 13-20, pe 13-22, la 18-22, su 17-20
Lasten ja nuorten netti: www.lastenjanuortennetti.net