Haaveilua...

Istun talomme portailla ja katselen välkkyvää vettä. Puiden lehdet on kellastuneet mutta syyspäivä on mitä kaunein ja veden pinta rauhallisen tyyni. Raskas elämänvaihe ja epäonniset tapahtumat tuntuu kaukaiselta ajalta, kuin pahalta unelta joka on ohi. Tulet viereeni portaille istumaan ja laitat kätesi harteilleni. Katson sinua ja lämmin läikähdys tuntuu sydämessä. Vieläkin, vaikkei enää edes nuoripari olla. Ehkä sillä kaikella oli tarkoitus saattaa meidät yhteen? Ehkä emme olisi tavanneetkaan ilman niitä ikäviä käänteitä elämissämme? Olen niin onnellinen siitä, että me kohdattiin ja kaikkien vaikeuksien jälkeen saatiin aloittaa yhdessä. Onnellinen siitä, että löysin loppuikäksi ihmisen jota rakastan ja joka rakastaa minua.
Todella onnellinen sinusta ja perheestä.
351664
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

niin minäkin

Äänestä
  • Kaunista ja tyyntä....

    Äänestä

saahan tänne tarinoita sepittää vaikkei totta oisikaan .

Äänestä
  • Haaveethan on aina tulevaisuudessa. Voiko ne koskaan "totta" vielä haaveiluhetkellä ollakaan?

    Äänestä

Nyyrikistä, siinä on rakkauskertomuksia.

Äänestä
  • siinä nyyrikissä on tämäntyylistä niin se on kaunista:))
    mitä vikaa on siinä että rakkauspalstalle kirjoitetaan näin?
    Mitä vikaa!!?? Kerro!

    Äänestä

  • oho jos kirjoitti:

    siinä nyyrikissä on tämäntyylistä niin se on kaunista:))
    mitä vikaa on siinä että rakkauspalstalle kirjoitetaan näin?
    Mitä vikaa!!?? Kerro!

    Missä luki että on vikaa ? Mä en löytänyt.

    Äänestä

kymmenen vuoden kuluttua ?

Äänestä
  • haavekuva elämästäni kymmenen vuoden kuluttua. Ajatuksena on, että edelliset noin kymmenen vuotta on jo oltu yhdessä, hankittu yhteinen koti ja perhe ja vaikka ei enää nuoripari olla, siis myöskään suhde ei ole uusi, niin silti ollaan vielä rakastuneita ja onnellisia.

    Äänestä

  • vuonna 2020 kirjoitti:

    haavekuva elämästäni kymmenen vuoden kuluttua. Ajatuksena on, että edelliset noin kymmenen vuotta on jo oltu yhdessä, hankittu yhteinen koti ja perhe ja vaikka ei enää nuoripari olla, siis myöskään suhde ei ole uusi, niin silti ollaan vielä rakastuneita ja onnellisia.

    sulla. Samanlaisia täälläkin. Mukavaa iltaa sinulle ja kaikille!

    Äänestä

  • Tosi kauniit haaveet kirjoitti:

    sulla. Samanlaisia täälläkin. Mukavaa iltaa sinulle ja kaikille!

    Mukavaa iltaa sinullekin!

    Äänestä

...

Äänestä

meillä on, montaks tenavaa ? Koira ?

Äänestä
  • Näin tarkasti en uskalla tässä ääneen haaveilla, mutta sen voin sanoa, että tuona vuonna lapsiluku on jo täynnä ;)

    Äänestä

  • vuonna 2020 kirjoitti:

    Näin tarkasti en uskalla tässä ääneen haaveilla, mutta sen voin sanoa, että tuona vuonna lapsiluku on jo täynnä ;)

    Myönnän tähän kohtaan, että luulin että perhe (siis lapsi) on enemmänkin hänen haave. Itse ajattelen lähinnä, ettei ole pois suljettu mahdollisuus. Mutta taisin ollakin täysin väärässä luulossa ja karkotin hänet nyt pois :/

    Äänestä

Menee kyllä liian pitkälle.

Äänestä
  • siis ote elämästäni kymmenen vuoden kuluttua...

    Äänestä

Mistä lie kopsattua ja porukat on lääpällään ... näkee että elämää ei oo monellakaan ,, siis oikeeta.

Äänestä
  • En tiennytkään, että Nyyrikissä ja Herttasarjoissa on tällasta haaveilua. On tainnut jäädä ne lukematta aikoinaan. Kyllä "oikeessakin elämässä" voi välillä haaveilla.

    Äänestä

Todistettu juttu, että jos haaveensa kirjoittaa itselleen kunnolla ylös niillä on paljon suurempi todennäköisyys toteutua.

Äänestä
  • Tämä haave on piirrettynä mielen "aarrekartalle".

    Äänestä

  • vuonna 2020 kirjoitti:

    Tämä haave on piirrettynä mielen "aarrekartalle".

    mikäs teitä kyyhkyläisiä nyt pitää erossa. Villihevoset vai?

    Äänestä

  • utelias ihminen kirjoitti:

    mikäs teitä kyyhkyläisiä nyt pitää erossa. Villihevoset vai?

    Tulipas loppuun vaikea kysymys :/

    Äänestä

  • utelias ihminen kirjoitti:

    mikäs teitä kyyhkyläisiä nyt pitää erossa. Villihevoset vai?

    Ne on varattuja, lapsia on ja rakkaudeton liitto. Euro on hyvä renki jossain vaiheessa, sitten suku. Ja tuudittaudutaan tähän harhaan .(kun tämä joskus loppuu-sitten meistä-tulee-me-vanhanakin)

    No. Sitten jo ne lapset lisääntyvät ja tulee tämä isovanhemmuuss siihen. Että jos velvoitteesta meinaa elää, ( ja lasten takia)niin toivossa on hyvä elää sanos lapamato. Ja toivoa että vanhainkodissa olisi vielä ilman Altsheimeria----> totuus.....

    Äänestä

Ja haluaisin niin kovin tietää onko tunne molemminpuoleinen ? Ei tuntuisi niin nololta jos olisi.
Toisaalta se vaikeuttaisi asioita, joten hyvä näin. Nautin tämän ihmisen seurasta näinkin haaveena jo niin paljon, että en tarvitse muuta kuin sen .
Muistuta itseäsi siitä, että olet pitkälti ihastunut omaan *mielikuvaasi* miehestä. Todellisuus voi olla ihan muuta. Ne päivänet (joissa mies vastaa ihastukseesi - sulla varmasti on niitä?) antavat mahdollisuuden tavallaan ihastua *itseesi*, kokea itsesi rakastetuksi ja ihailluksi edes mielikuvituksessa.

Toisekseen, mitä enemmän piiskaan itseäsi, sitä sitkaammassa ihastus istuu. Salli se itsellesi. Hymyile koko asialle. Kyllä maailmaan tunteita mahtuu.

Kolmannekseen - vakioneuvoni täällä - kannattaa miettiä omaa elämää: mitä siitä puuttuu? Ihastukset iskevät helposti silloin jos on tarve paeta jotain, jos on suruja, huolta tai ahdistusta, jos elämästä puuttuu väriä ja iloa. Jos on tylsää. Jos on stressiä. Ja jos suhde omaan itseen ei ole kunnossa.

Omat ihastuksen tunteeni kumpuavat ihan vaan yksinäisyydestä ja pitkästymisestä. Vähän niissä on jotain perussuruakin tullut purettua.Aina ei vain voi kaikkea suunnitella etukäteen, enkä usko että pitäisikään edes yrittää.
Kuinka kauan tämä tunne voi kestää? Miten tästä pääsee eroon? Ihastukseni kohde ei uskalla puhua , luulen että hän leikkii tunteillani .

Äänestä
  • Oletko hän kenestä haaveilen vai joku muu?

    Äänestä

  • kirjoitit asiaa, mikä on harvinaista näillä sivuillla
    kaiken kirjoittamasi olen kokenut ja miettinyt miettimästä päästyäni
    mutta!!!
    Nyt tässä tunteessani, niin yllätävästi kuin se tapahtuikin, en etsi toista täyttämäään
    tylsyytäni tai korvaamaan puutteitani etc.
    minä en vain voi olla rakastamasta häntä ??!!
    tiedätkö se on sama kun lapsi syntyy, rakastut ja rakastat lasta, vaikka hän tekisi mitä
    voit olla kiukkuinen ja tympiintynyt lapsen tekemisiin
    mutta kun näet hänet kävelevän vastaasi niin se mieletön rakkuden aalto joka valtaa minut
    on vain niin suurta rakkautta ,se on tunne ja siinä ei ole järki mukana
    samoin on nyt, tämän rakkauteni laita
    minä vain rakastan, siihen ei vaikuta hänen työnsä, ulkonäkönsä (vaikka komea onkin ;)) ), ikänsä, kokonsa ?! Ei mitkään ulkoiset seikat suoranaisesti:
    jos hän olisi laiha ja lihoisi valtavasti? se ei muuttaisi mitään
    jos hän olisi rikas ja köyhtyisi? se ei muuttaisi mitään
    jos hän sairastuisi ? se ei muuttaisi mitään
    Rakkaus ja rakastaminen ei ole kiinni mistään ulkoisista tai sisäistä asioista
    se on vain kahdensielun kiinnityminen...siis oikean rakkauden

    moni puhuu rakkaudesta ja miten on rakastunut mutta yleensä rakkaus on korvike omaan tyhjyyteensä
    ja silti uskon, nyt minun on pakko uskoa, että oikea rakkaus on totta
    se vaatii uskallusta ja rohkeutta ,myös nähdä itsensä sellaisena kuin on ;)) hui !!

    Äänestä

  • vuonna 2020 kirjoitti:

    Oletko hän kenestä haaveilen vai joku muu?

    Kysyn näin, koska en voi uskoa, että hän luulisi että leikin tunteilla. En todellakaan leiki. En myöskään tunnista itseäni tuosta, etten uskaltaisi puhua. Kyllä uskallan, mutta haluan puhua oikeasti. Tarkoitatko "puhumista" palstalla? En halua puhua asioitani täällä.

    En varmasti ole häntä/sinua unohtanut enkä halua ihastumisestani enkä hänestä/sinusta eroon. Tämä aloituksen haavekin on ihan todellinen, haluaisin tällaista elämään hänen/sinun kanssa. Ja ihastumisen tunne on siis molemminpuolinen tai ainakin minä olen ihastunut (lievä ilmaisu).

    Ymmärrän, että mielikuvani tästä miehestä/sinusta ei välttämättä vastaa todellisuutta. Siksikin haluaisin tutustua oikeasti. En ole samaa mieltä tuosta, että pelkkä haave riittäisi. Oletko tosissasi, että sinulle riittää?

    Elämässäni on varmasti paljonkin epäkohtia tällä hetkellä, mutta olen silti sitä mieltä että minulla on oikeus haaveilla, ihastua ja rakastua ja että pystyn ottamaan vastaan ja antamaan rakkautta. Ketään ei saisi tuomita yksinäisyyteen siksi että on muitakin huolia, päinvastoin.

    Äänestä

  • ajattelen siis olen kirjoitti:

    kirjoitit asiaa, mikä on harvinaista näillä sivuillla
    kaiken kirjoittamasi olen kokenut ja miettinyt miettimästä päästyäni
    mutta!!!
    Nyt tässä tunteessani, niin yllätävästi kuin se tapahtuikin, en etsi toista täyttämäään
    tylsyytäni tai korvaamaan puutteitani etc.
    minä en vain voi olla rakastamasta häntä ??!!
    tiedätkö se on sama kun lapsi syntyy, rakastut ja rakastat lasta, vaikka hän tekisi mitä
    voit olla kiukkuinen ja tympiintynyt lapsen tekemisiin
    mutta kun näet hänet kävelevän vastaasi niin se mieletön rakkuden aalto joka valtaa minut
    on vain niin suurta rakkautta ,se on tunne ja siinä ei ole järki mukana
    samoin on nyt, tämän rakkauteni laita
    minä vain rakastan, siihen ei vaikuta hänen työnsä, ulkonäkönsä (vaikka komea onkin ;)) ), ikänsä, kokonsa ?! Ei mitkään ulkoiset seikat suoranaisesti:
    jos hän olisi laiha ja lihoisi valtavasti? se ei muuttaisi mitään
    jos hän olisi rikas ja köyhtyisi? se ei muuttaisi mitään
    jos hän sairastuisi ? se ei muuttaisi mitään
    Rakkaus ja rakastaminen ei ole kiinni mistään ulkoisista tai sisäistä asioista
    se on vain kahdensielun kiinnityminen...siis oikean rakkauden

    moni puhuu rakkaudesta ja miten on rakastunut mutta yleensä rakkaus on korvike omaan tyhjyyteensä
    ja silti uskon, nyt minun on pakko uskoa, että oikea rakkaus on totta
    se vaatii uskallusta ja rohkeutta ,myös nähdä itsensä sellaisena kuin on ;)) hui !!

    on totta ja olen tuntenut ton elämässäni kahdesti ja olen alta 30 vuotias nainen.
    Ensimäisen kerran seurustelin mutta jotain puuttui, uskoin sen löytyvän miehestä johon olin kai rakastunut. Olin todella rakastunut miehen herkkyyteen ja hiljaiseen hyvyyteen, voin sanoa että silläkin oli merkitystä mitä kaipasin:kaipasin rauhallisuutta ja sen sain.Kuitenkin ennenpitkää emme enää sädehtineet yhdessä :(
    Toisen kerran rakastuin vähän erilaiseen mieheen, tuntui kun olisin löytänyt puolikkaani, kaikkine vikoineen päivineen voi sitä tunteiden sekamelskaa. En koskaan saanut kunniaa tutustua häneen koska hän oli hieman omasta mielestään sräkynyt ja ehkä hieman alkoholisoitunut.
    Mutta nyt olen naimisissa, minulla on 3 lasta ja tämä rakkaus ei ole samanlaista. Tämä oli enemmänkin päätös perustaa perhe ja tehdä hyvää toisillemme. Tottakai meillä on paljon hauskaa, ystäviä ja matkoja ja ihanat lapset mutta...ymmärrän täysin mitä tarkoitat. Rakkaus on jotain uskomatonta ja joskus viinilasi kädessä kuistilla muistelen elämäni rakastumisia. Silloin hymyilen mutta se siitä.

    Äänestä

Tähän aloitukseeni viittaan ja kysyn häneltä... Kun puhut että oli yksipuolista niin tarkotatko, että yksipuolisesti minä rakastin ja halusin suhdetta ja sinä et? Kun sanot että haluttiin eri asioita, niin tuo aloitus on se mistä minä haaveilin mutta sinä siis et?

Äänestä

Tämä haaveeni sinusta ja meistä on edelleen mielessäni.

Äänestä
  • näin kauniisti haaveilla?

    Äänestä

  • mahdat kirjoitti:

    näin kauniisti haaveilla?

    Haaveeni on tarkoitettu ihanalle miehelle lähelle mutta kauas.

    Äänestä

  • vuonna 2020 kirjoitti:

    Haaveeni on tarkoitettu ihanalle miehelle lähelle mutta kauas.

    kaihoisa mieli,kun luin tekstiäsi. Johtuu siitä, kun ajattelen erästä naista jatkuvasti.
    Toivotaan, että sinun haaveesi vielä joskus toteutuu.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


vuonna 2020 kirjoitti:

Istun talomme portailla ja katselen välkkyvää vettä. Puiden lehdet on kellastuneet mutta syyspäivä on mitä kaunein ja veden pinta rauhallisen tyyni. Raskas elämänvaihe ja epäonniset tapahtumat tuntuu kaukaiselta ajalta, kuin pahalta unelta joka on ohi. Tulet viereeni portaille istumaan ja laitat kätesi harteilleni. Katson sinua ja lämmin läikähdys tuntuu sydämessä. Vieläkin, vaikkei enää edes nuoripari olla. Ehkä sillä kaikella oli tarkoitus saattaa meidät yhteen? Ehkä emme olisi tavanneetkaan ilman niitä ikäviä käänteitä elämissämme? Olen niin onnellinen siitä, että me kohdattiin ja kaikkien vaikeuksien jälkeen saatiin aloittaa yhdessä. Onnellinen siitä, että löysin loppuikäksi ihmisen jota rakastan ja joka rakastaa minua.
Todella onnellinen sinusta ja perheestä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu