Olen lukenut näitä sivustoja jonkun ajan ja tullut itekkin siihen tulokseen, että tunnen itseni jotenkin yksinäiseksi. Töissä olen aina ollut hauska ja supliikki rempseä työkaveri, joka saa nauramaan. Mutta kun pitäisi tutustua vastakkaiseen sukupuoleen menen ihan lukkoon. Kaverit ovat vakiintuneet, niin yhteydenpidot on vähentyneet aivan minimiin. He ovat järjestäneet mulle muutamat sokkotreffit, mutta ne ei ole johtanut sen pidemmälle. Mä olen todennut, että ns. tutussa ympäristössä olen todellakin supliikki ja rentoutunut, mutta heti kun pitäis tutustua uusiin ihmisiin, varsinkin miespuolisiin, menen ihan lukkoon. En hallitse small talkia, olen jotenkin varautunut. Tiedän sen, että kun tutustun ihmiseen, minusta tulee rennompi, ja juttu alkaa luistamaan. Mutta juuri tämän ujouden takia olen "menettänyt" monia suhteita vastakkaisiin sukupuoliin. Miehet on saaneet minusta sellaisen käsityksen, etten olisi kiinnostunut. Tämä asia on loukannut minua, enkä ole vaivautunut selittämään heille syytä asiaan. Oma mokanihan se tietysti on.
No anyway, asiasta viidenteen, olisi kiva kuitenkin tutustua uusiin ihmisiin täällä pk-seudulla. Kesä tulee ja olis mukava lähteä piknikille, tai tulevana talvena laskettelemaan yms.
Mailia voi laittaa [email protected]
No anyway, asiasta viidenteen, olisi kiva kuitenkin tutustua uusiin ihmisiin täällä pk-seudulla. Kesä tulee ja olis mukava lähteä piknikille, tai tulevana talvena laskettelemaan yms.
Mailia voi laittaa [email protected]
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hmm...mielenkiintoinen kirjoitus, joka samalla on kuin suoraan omasta elämästäni. Tosin minä olen mies, ja hiukan nuorempi kuin sinä...mutta ei kai se asiaa miksikään muuta, vai mitä? -Ja siksipä saat nyt kuulla (!) ajatuksiani ;)
Töissä asia on todellakin eri, samoin tutussa ympäristössä. En ole koskaan kysellyt mitä mieltä ihmiset minusta ovat, mutta samoin, huomaan että saan ihmiset nauramaan ;) -Siis tutut ihmiset...mistä kai työpaikallakin oikeastaan on kyse. Ja vielä työpaikalla on tavallaan eri asia se, että siellä ei olla ihmisuhteiden takia, vaan kyse on enemmänkin jostain muusta, ja silloin kun ihmissuhteet ikäänkuin 'hoituvat' siinä samalla, tilanne on paljon helpompi...
Sanot, että kun pitäisi tutustua/olla tekemisissä outojen ihmisten kanssa menet lukkoon. Veikkaan kuitenkin, että vaikka ihminen olisi outo, niin ollessasi tämän kanssa vaikka kahden kesken, et ole aivan niin hiljainen, olenko oikeassa?
Tietysti vastakkainen sukupuoli tuo asiaan oman jännityksensä...ja heh, mun tilanne on ollut sama, meen tosi lukkoon kun pitäis tutustua johonkin miellyttävään tyttöön ;) -Oma moka, ja tosiaan, se varmasti antaa vaikutelman, että ei ole kiinnostunut...mutta hyväuskoinen optimisti kun olen, en usko että sitten kun se tilanne on tullakseen, että tapaa Sen Oikean, että se on kiinni tällaisista 'pikkuasioista'.
Mutta eiköhän tämä tästä...piknikit ton hauskoja, samoin laskettelu. Mutta etkö haluaisi lipua merellä purjehtien jonnekin, minne Auringon silta meidät johdattaa....?
EHDOTTOMASTI!!! =))
Niin, eikö olisikin mahtavaa kaikessa hiljaisuudessa, kevyessä tuulessa, kauniissa kesäillassa lipua auringonlaskua kohti? ;)
Tai vastaavasti lasketella päivä Lapin keväisillä hangilla ja illan tullen vetäytyä takkatulen ääreen?
Fiilistelijä, minäkö? -En suinkaan, mutta asioissa on paljon muutakin kuin vain asiat ja tekeminen...