voi muutaa asioiden kulun.
Kaikilla sellaisilla tapahtumilla, joita on seurattu ja seurataan kaikkien noiden median viestintälaitteiden kautta, on vaikutus lisääntyvä opposition esintymiseen, kuten vVetnamin sota. Amerikan ihmisoikeustaistelut, näillä kaikilla on ollut kulminaatiopisteensä. Amerikan ihmisoikeustaisteussa se oli Marthi Luther Kingin murha, ja pitkään kestäneen vietnnamin sodan kulminaatio voidaan kyllä sanoa olleen näissä kuvissa jotka otettiin kesäkuun 8 1972 Trang Bang kylään johtavalla tiellä Etelä Vietnamissa, sata kilometriä Saigonista pohjoiseen.n.n..
Nyt kun olen seurannut tätä romanien lisääntyvää hylkimistä ja samalla voimistuvaa oppositiota niitä selkeästi erottuvia sortotoimia vasataana, jotka ovat nousseet kaikialla Euroopasa, niin ei voi olla ajatelematta että kaikessa tässä kärjistymisessä on paljon samanlaista kuin kaikissa aikasemissa ihmisen oikeuksia polkevissa missioneissa, jotka kasvattivat ennepitkään voimmakaan vastarinnan. Ikävään on se että kaikki nuo käännöskohdat missä asia sitten lähtevät kehittymään parempaan päin – vaativat omat näkyvät ja järkytävät uhrinsa.
Joskus kun lukee näitä täällä sivustolla, alkaa usko horjumaan koko asiaan, ja ajattelee, ettei minulla saa olla tällaisien ihmisen kanssa mitään tekemistä, ja ettei monet romanit ole ansainneet mittään muutosta siihen yleiseen ylenkatseeseen.
Mutta siinä on vain se, että oikeamieliset romanit ovat tässä ne oikeat uhrit, ja todeliset taakan kantajat. Jotka ensi ja viimekädessä luulevat miten se ja se siellä ja täällä.
Muutosta, ja laajaa sellalista on nyt pyrittävä ajamaan, se on kaikkien edun mukaista. Jokaisessa maaosassa ja valtiossa. Tämä aika menee ohitse, silloin jo myöhäsistä odotaa seuraava aikaa.
Kaikilla sellaisilla tapahtumilla, joita on seurattu ja seurataan kaikkien noiden median viestintälaitteiden kautta, on vaikutus lisääntyvä opposition esintymiseen, kuten vVetnamin sota. Amerikan ihmisoikeustaistelut, näillä kaikilla on ollut kulminaatiopisteensä. Amerikan ihmisoikeustaisteussa se oli Marthi Luther Kingin murha, ja pitkään kestäneen vietnnamin sodan kulminaatio voidaan kyllä sanoa olleen näissä kuvissa jotka otettiin kesäkuun 8 1972 Trang Bang kylään johtavalla tiellä Etelä Vietnamissa, sata kilometriä Saigonista pohjoiseen.n.n..
Nyt kun olen seurannut tätä romanien lisääntyvää hylkimistä ja samalla voimistuvaa oppositiota niitä selkeästi erottuvia sortotoimia vasataana, jotka ovat nousseet kaikialla Euroopasa, niin ei voi olla ajatelematta että kaikessa tässä kärjistymisessä on paljon samanlaista kuin kaikissa aikasemissa ihmisen oikeuksia polkevissa missioneissa, jotka kasvattivat ennepitkään voimmakaan vastarinnan. Ikävään on se että kaikki nuo käännöskohdat missä asia sitten lähtevät kehittymään parempaan päin – vaativat omat näkyvät ja järkytävät uhrinsa.
Joskus kun lukee näitä täällä sivustolla, alkaa usko horjumaan koko asiaan, ja ajattelee, ettei minulla saa olla tällaisien ihmisen kanssa mitään tekemistä, ja ettei monet romanit ole ansainneet mittään muutosta siihen yleiseen ylenkatseeseen.
Mutta siinä on vain se, että oikeamieliset romanit ovat tässä ne oikeat uhrit, ja todeliset taakan kantajat. Jotka ensi ja viimekädessä luulevat miten se ja se siellä ja täällä.
Muutosta, ja laajaa sellalista on nyt pyrittävä ajamaan, se on kaikkien edun mukaista. Jokaisessa maaosassa ja valtiossa. Tämä aika menee ohitse, silloin jo myöhäsistä odotaa seuraava aikaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tässä tuosta kesäkuun 8 päivästä 1972 joka muutti maailmaa. Minä olin silloin 27 vuotias.
Joku tunti sen jälkeen kun sade oli tauonnut saattoi nähdä auringon pilkistävän pilvien välistä. Taivaalla oli joitakin mustia savupilviä edellisen pommituksen jäljiltä. Vähäinen tiedustelukone kierteli koillisella taivaalla ja tultuaan lähemmäksi pudottautui temppelin läheisyydessä ivan puulatvojen tasalle. Koneesta ammuttiin kaksi valkoista savua kehittävää tulenjohtorakettia. Suuresta valkoisesta talossa, joka oli palvellut kahden aikaisemman kyläpäällinkönn mauseleumina, lähti nyt useita Etelä-Vietnaminnhallituksenn sotilaita juoksemaan kohti tietä joka johti muutaman sadan metriätaempnaa oleviinamerikkalaistenn asemiin.
Sotilaisiin kaikissa rakennuksissa tuli eloa, ja siellä kiisteltiin tuon tiedustelukoneen ampumien merkintä rakettien tarkoitusta. Lopulta sotilaat alkoivat hoputtaa kyläläisiä lähtemään ja äkkiä. sillä savuraketeilla merkitty aluetta tultaisiin pommittamaan.
vietnamilais äiti Tunge kokosi kiireesti lapsensa ja kehotti näitä juoksemaan Ammekalaisien asemiin. Hän lähetti matkaan ensimäisinä vanhimman ja nuorimman lapsensa. Näiden jäljessä isoäiti Tao ja täti
Anh, joka kantoi sylissään yhdeksän ikäistä poikaansa sekä kahta muuta lastaa toinen kolmen vuoden ikäinen Danh.
Seuraavaksi Tunge lähetti matkaan keskimmäiset lapsensa, joihin kuuluivat Phuc ja kaksi hänen veljeään,
Jotkutt panikoivatsotilaata ohittivat juoksevat lapset, toiset sotilaistakehottivatt huudoin lapsia juoksemaan henkensä edestä.
Viimeisenä juoksi Tunge, yksi nuorimmista tytöistä käsivarrellaan. Hän pysähtyi sieppamaan mukaan yhden lapsista joka ei jaksanut enää juosta kovempaa.
Nämä kolmesta neljäänkymmeneen sotilasta ja siviiliä muodosti hajanaisen juoksevan rivistön joka eteni temmeppelin sivusta maantielle.
Kaksikymmentä viisivuotias etetelävietnamilainennvalokuvaajaaaa Huynh Cong, joka paremmin amerikkalaisien keskuudestunnettiininin nimellä Nic Ut,
Jonkun matkan päässä amerikkalaisienn puolella tienvarressasa Nic Ut katsoi kelloaan, se oli pikkasen yli yhden päivällä ja aluetta lähesty kaksi etelävietnamilaista pommikonetta. Pian kävi paikalla olioille sieväksi että koneet olivat jostakin syystä jättäneet huomioimatta tiedustelukoneen savulla merkitsemän alueen.
Amerikkalaisien etelävietnamin piloteille antama pysyväismääräys oli, ettei siviilejä saa pommittaa niin kuvan kun ne eivät juokse. Ensimäen paikalle tullut kone suoritti syöksyn kohti juoksevaa joukkiota ja pudotti kaksi pommia. Kummatkin pommit iskivät maahan suutareina. Nuo jotka seurasivat tuota tapahtuman kulkua amerikalaisien puoleisella tiellä, uskoivat pilotin joutuneen järjiltään. Jonkun hetken kuluttua paikalle ehti toinen kone. Se lähti syöksyyn tekemällä ruuviomaista liikettää, joka on ominaista tulituksen kohteeksi joutuneelle koneelle. Nic ei muiden tavavoin lyönyt maihin. Hän jäi seisomaan ja suunatsi kameransa linssin kohti tietä ja juoksevia ihmisiä. MBC kameramies piti myöskin kameransa käynnissä. Kone koukkasi niin alas että oli helppo nähdä ja tunnistaa sen etelävietnamilaiset tunnukset; punainen raita keltaisella.
Kun napapommit sitten rähjähtivät, värikäs tuli levittäytyi yli tien ja osalle läheistä peltoa. Ilotulistus oli niin kirkas ja räikeän vaikkutaviaa , ettei kuvaajat voinneet olla ohikiitävä hetkenajatelemattaa, että siinä on jotakin kaunista.
Useiden satojen metrien etäisyyteen asti napalmin kuumuus tuntui siltä kuin olisi ovi avattu hetkuvaan pätsiin. Räjähdyksien aiheuttama musta savupilvi kiertyi kohti taivasta
Tiellä, tuon tulimyrskyn keskellä juoksi lapsia, ja aikuisia, osalta noista lapsista oli rähdys repinyt vaateet yltä ja napal poltanut osain ihosta. Kuvassa joka välittyi maailamalle näistä sodan ja väärän poliitika turhista ureista, näkyin räjädyspilvien pimentämää taustaa vasten alastomia kauhun ajamia lapsia juoksemassa tiellä.
Tämä kuva joka ei sikseen mitenkään poikenut keronnaltaan niistä sadoista samakaltaisista ja vielä enemän kammotavista tapahtumista ja kuvuksista, mitä tuosta sadasta saatiin.
Tämä kuva lopetti sodan, siksi että sodan kulku oli tullu siihen kulminatioon, missä siviilivastarinta oli kasvanut niin laajaksi, että tuo kuva oli viimeinen pisara niille kauheuksille mitä olivat saaneet siihen asti jatkua.
II don hok24.9.2010 22:04 Tässä tuosta kesäkuun 8 päivästä 1972 joka muutti maailmaa. Minä olin silloin 27 viikkoa. Mutta muistan kuin eilisen päivän, koska minulla oli poltavat kakat pöksyissä
vastaa kopio kone
vastaa kopio kone
jo loppu äkkiä keskustelu Tamara Lundista ja yks oli ollut oikein Tamaran naapuri.eipä kertonut missä Tamara asui kakarana.olis ollut kiva jutella enempi.
Kiva ku tulit.meinas paltsa jo pysähtyä
Uusia viestejä 24h aikana: 15 kpl