ehkä noin sata vuotta vallalla ollut tapa tarkkailla asioita ja ilmiöitä on pitkälti reduktiivinen; esimerkiksi ihmisen tietoisuuden, tunteiden ja ajatusten oletetaan lähtökohtaisesti olevan seurausta aivoissa tapahtuvista sähkökemiallisista reaktioista. Koko ihmisen henkinen maailma on haluttu nähdä "vain" biologis-mekaanisen prosessin seurauksena, ja tästä poikkeavien näkemysten esittäjien oletetaan automaattisesti olevan joko tyhmiä tai jonkin sortin hihhuleita. Nyt kuitenkin myös kvanttifysiikka näyttää vahvistavan monissa henkisissä ajatusmalleissa jo pitkään vallalla olleen käsityksen siitä, että itse asiassa tietoisuus synnyttää koko fyysisen todellisuuden, ei suinkaan toisin päin. Tässä ei ole mitään yliluonnollista, mutta ajatuksen sisäistämisellä on silti koko maailman- ja minäkuvan mullistava vaikutus.Minun on vaikeaa kuvailla ymmärrettävästi mitä tarkalleen ottaen tapahtui, mutta jotenkin aloin ensin huomaamaan ja sitten pääsemään eroon omassa ajattelussani ja minäkuvassani olleista vääristymistä. Itsereflektioni kasvoi sellaiselle asteelle, että tulin tavallaan tietoiseksi omien ajatusteni, tunteitteni ja tietoisuuteni liikkeistä ja niitä ohjailevista tekijöistä. Ymmärsin, sekä järjellä että tunteella, että olen jotain aivan muuta kuin ajatukseni, egoni, virheeni tai saavutukseni — pohjimmiltani olen pelkkää tietoisuutta. Samalla ymmärsin myös ettei ratkaisu ongelmiini, olivat ne sitten sisäisiä tai ulkoisia, tule mistään muualta kuin itsestäni — ei toisista ihmisistä, omaisuudesta, asemasta tai mistään itseni ulkopuolisesta.
On
ulkopuolella ymmär
0234
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.