kerran kun kohtasimme tunsin jotain mitä en ennen ollut tuntenut.. kaikki tapahtui niin nopeasti ja salakavalasti. Tuntui kuin välillämme olisi ollut jokin sähköinen lataus, ihastuin suhun heti, ja tunne vaikutti olevan myös molemminpuolinen, mietin aina mitä sulle tulisin juttelemaan, tai tulisinko kysymään tulta, pyytämään kahville. Samalla mitä enemmän ihastuin, sitä enemmän pelko verhosi ajatukseni. Nyt, Kaiken jälkeen mietin miten tästä pitäisi jatkaa?! Edelleen olen ihastunut suhun, ja se etteikö näkisi, ei muuta näitä ajatuksia mihinkään. Ikävöinkin vaikka se voi kuulostaa hassulle. Mitä jos pyytäisin vaikka sinne kahville, järki on kuitenkin toista mieltä. En haluaisi vaikuttaa surkimukselta, mikä ei uskalla tulla juttelemaan, kaiken jälkeen se ei ehkä kuitenkaan olisi viisasta. En tiedä mihin enää uskoa... toivottavasti et muistele pahalla
Ensimmäisen
Luovutanko jo
291840
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
naiselle vai miehelle?
miehelle.
Naiselle
Luovutus kuulostaa oikein järkevältä. Helpotus, pois täältä koneelta. Kiitos siitä--
Taistellaan tie yhdessä toistemme luo. :)
Jos nyt sattuisi olemaan häneltä mulle niin...
Toivon, ettet jätä jutteluita väliin vain sen takia ettet uskalla. En nyt niin pelottava voi olla. Olen kyllä yrittänyt näyttää ihastumiseni ja olen samaa mieltä että joku sähköinen lataus meidän välillä on, eli kahvikutsu tai muu juttelu on enemmän kuin toivottavaa. Tännehän sulle on kestokutsu voimassa, eikös se niin mennyt, eli tervetuloa kahville, tykkäisin kyllä jos haluaisit tulla. Voit olla varma, että suhtaudun suhun ystävällisesesti. Ei kuulosta ollenkaan hassulle, että ikävöit, niinhän minäkin ikävöin sua. En muistele pahalla mutta edelleenkin toivon, ettei meidän tarvisi nyt ja näin erkaantua. Nythän kaikki voisi vasta alkaa.
haluais luovuttaa. En kertonut kaikkea alotuksessa, on myös yksi syy miksi en tiedä onko viisasta tulla pyytämään kahville, sun/hänen pitäisi tietää syy, tai ainskin arvata. Poltatko sä?
Voi olla että arvaan, mutta suhtaudun suhun silti ystävällisesti. En polta mutta kyllä täältä tulta löytyy.. Hyvä (tuli)tikusta asiaa -aihe :D
hänen pitäisi polttaa.
mitään konkreettista ei kuitenkaan ole tapahtunut välillämme.
.
Sä meet! V***U MENET JA SANOT MITEN ASIAT ON! Minä itse kärsin tästä puhumattomuudestani todennäköisesti loppuikäni, en usko että tunteet kumminkaan kokonaan haihtuu.
Mä itse jänistin ja tämä sen takia, että pelko siitä, että hän ei hyväksy mua omana itsenä vetäisi kaikki perseelleen. On mulla nimittäin melkoinen tausta(ei tosiaankaan itsestäni johtuvaa sillä olin lapsi, kun näin kävi), joka saattaa hämmentää ns. normaalin lapsuustaustan omaavaa.
Mä en ois menettänyt siinä mitään. Mulla kumminkin loppui oleskelu paikassa missä tämä tapahtui ja tuntui että vastakkaisella osapuolella oli myös tunteita, ujokin se oli ja sinkku!!
Katsoin silmiin häntä vielä lopettamispäivänä ja hän jotenki tuntui olevan pitemmän aikaa samassa paikassa, missä minä olin ja odotti kunnes kaikki oli lähteneet, jäimme kahdestaan. MIKÄ TILAISUUS! Ja minä ujo runkkari kusipää livistin!
Ja hänen tunteensa jäi nyt vaivaamaan loppuiäksi, entä jos... niin entä jos?
ÄLÄ v***u tee samaa virhettä, älä ole arkailija, ei maailma pakkeihin kaadu. Saat ainakin tietää toisen osapuolen tunteet!
Ota tämä varoitus todesta!
Varmaan joku tunnistaa, mut eipä nähdä enää, ei hävetä!
Ehkä pitäisi pistää turha murehtiminen sivuun ja joskus tehdä niin kuin sydän sanoo. Vaikka olisikin ei-viisasta ja tyhmää...
nyt tietenkin, että sinä olisit juuri hän. Ahdistaa tämä epätietoisuus.
siitä mistä se roikkuu :)
Jos kyse olis musta....mähän olen lauhkea kuin lammas ei mua tarvitse pelätä ainakaan :))
Muistelen ainoastaan hyvällä, kippasin "kaatikselle" kaiken pahan ja jätin ainoastaan hyvät asiat mieleen. Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu ;)
Tulet sitten pyytämään tulta tai kahville minä tarjoan hymyn kaupan päälle :)
käski luovuttamaan jo ajat sitten, ei se vaan mene niin, että sitä vain ykskaks päättää unohtaa, vaikeampaa kuin koskaan olisin uskonu..
se menee. Niin sain huomata minäkin, että unohtaminen on paljon vaikeampaa kuin kuvittelin. Luulin myös, että poissa mielestä alkaa ajan kanssa toimimaan. Ei ainakaan vielä ole toiminut.
Joskus toivon että nähtäisiin ja juteltaisiin asioista. Joskus toivon ettei koskaan nähdä, ettei sydän parkani joudu taas koetukselle. Kumpi parempi? Sydän on syrjällään näkee tai ei :/
näköjään tuosta pois....POISSA SILMISTÄ-> poissa mielestä alkaa ajan kanssa toimimaan....
sähkö on aina hyvä merkki*******et menetä mitään. hän ei ehkä polta.
mäkään en.
alkaako sun nimi A-kirjaimella?
ala A:lla
Niin kauan on toivoa, kun on elämää. Ja jos sydän ei anna lupaa luovuttaa, se ei olisi silloin oikein.
Voit sä sitä tulta pyytää, mutta mulla ei ole sitä. Poltan vain satunnaisesti, en siis pidä sytkäriä enkä tulitikkuja koskaan mukana. Saisihan siitä kuitenkin hyvän keskustelun avauksen.Tai sit keksit jotain muuta :)
nyt menee karakoille, et taida olla kaipaamani.
jos alkaa.m.niin sitten tiiän.ja pyydä vaan...
ala m-kirjaimella, eikä j:llä
kaija vai linda?
alkaa t-kirjaimella :)
Ei pidä luovuttaa, sydän ei anna unohtaa, sillä kanssasi koin jotain, mitä en olisi kuvitellut olevankaan...siinä oli jotain ihmeellistä, vuosia kertynyttä unelmaa joka tuli toteen..
poltan tupakkaa ja oon varattu nii sen takii et tuu mun luo, mutta haluun sua silti ja haluisin et ottaisit yhteyttä kun en ite uskalla
Jäi vähän epäilyttämään keneltä tämä on?? Kysymys sinulle alottaja. Missäs hänet olet nähnyt ja minne päin suomea osoitat viestisi??
Jos näet häntä päivittäin niin pyydä toki kahveelle..
Kiitos..