Ikävä kyllä tämän palstan sisältö sen sijaan että täällä keskusteltaisiin oikeasti elämästä uusperheessä, on lähes yksinomaan sitä, että uusperheettömät haukkuu uusperheellisiä ja uusperheelliset puolustelee itseään. Todella turhauttavaa ja tarpeetonta. Siksi esim omat kirjoitukseni palstalla ovat erittäin harvinaisia, koska en viitsi noihin kissatappeluihin lähteä mukaan.
Jollekin kirjoittajalle näyttää olevan niin, että kaikki uusperheet perustuvat pettämiseen, lapseton nainen tulee ja vie onnellisen perheen, tyytyväisen isän. Näinhän ei tapahdu, sen tietää jokainen.
Oma haluni erota kumpusi jo vuosia. Oikeastaan jälkeenpäin ajateltuna ihmettelen miten sitä tuli lapsikin tehtyä, kun seksielämä oli mitä oli, eikä suhde muutenkaan oikein toiminut. Itse tein siis perinteiset mokat; perustin perheen, tein lapsen ja ostin talon vaikka koko ajan tiesin ettei tämä suhde toimi eikä tule kestämään. Silti, kun ilmoitin halustani erota oli kumppanini täysin yllättynyt, hän oli elämäämme tyytyväinen ja sanoi haluavansa jatkaa liittoamme vaikka sanoin etten häntä rakasta enkä oikein edes muista koska rakastin. Kun sitten erosimme oli kuin taakka olisi pudonnut harteiltani. Pääsin ihmisestä jota jouduin pelkäämään ja jota myös lapsemme joutui pelkäämään. Vaikka liittomme oli vuosi todella huono, niin päätös erosta oli vaikea tehdä, kypsyttelin sitä ajatusta yli kaksi vuotta päivittäin, niinpä uskallan väittää että tuskin kukaan eroaa ydinperheestä helposti, uudesta suhteestahan se on peräti helpompaa, kun on eron jo kerran läpi käynyt ja nähnyt että siitäkin hengissä selviää.
Vietin eron jälkeen reilun vuoden lapsenin kassa kaksin, opettelimme elämään kaksin, ja se oli kovaa aikaa. Kun yksin lyhenteli asuntolainaa ja hoiti kaikki asiat, niin ei siinä kyllä oikein aikaa edes jäänyt treffailla. Helpoimmaksi treffailumuodoksi osoittautui netissä ihmisiin tutustuminen. Laitettuani profiilin tämän palveluntuottajan treffipalstalle, alkoi viestejä ropisemaan, ja kamala oli tajuta millainen määrä noista viesteistä oli ukkomiehiltä. Yleensä en niihin edes vastannut mutta parilta kysyin miksi he roikkuvat ukkomiehinä treffipalstalla, kyllä sieltä sellaisia asioita tuli, etten oikeasti ihmettele että jotkut miehet pettää. Jos naisen liitto on "kaveriliitto" nainen ottaa helpommin eron, mies lähtee sen sijaan hakemaan läheisyyttä muualta. Sanomattakin on selvää, etten näitä miehiä koskaan tavannut luonnossa.
No asiaan, elettyäni lapseni kanssa reilun vuoden kaksin astui elämääni mies, eka mieheni jälkeen johon kasvoi tunneside, ja joka on nykyinen aviomieheni. Hänen erostaan oli jo viisi vuotta tavatessamme.
Kuten isäni sanoi jäätyään leskeksi 53-vuotiaana, ja tavattuaan pari vuotta sen jälkeen naisystävänsä; ei ihmistä ole tarkoitettu yksineläjäksi. Uskon vakaasti tähän. Mielenterveys siinä kärsii jos aina on yksin, eikä saa enään tuntea rakkautta. Nykyisessä liitossani ole onnellisempi kuin koskaan, ollut sitä jo kuusi vuotta.
Aikuinen ihminen rakentaa suhdetta ihan eri pohjalle kun nuori ihminen, karikkoja osataan välttää.
En ole katunut päivääkään eroani, enkä sitä että päästi nykyisen mieheni omaan ja lapseni elämään.
En puolustele tekojani tällä kirjoituksella koska siihen ei ole tarvetta. Olen onnellinen, lapseni on onnellinen, samoin kuin mieheni ja hänen lapsensa, muulla ei ole väliä.
Vaikka muu maailma sotisi vastaan, tiedän että nuo ihmiset ovat lähelläni, se riittää.
Haluan vielä sanoi näin lopuksi, etten tule puolustelemaan enkä millään tavalla vastaamaan niihin asiattomiin kirjoituksiin joita tähän kirjoitukseen saan. Uskon vakaasti siihen että vain vaikenemalla saa idootin vaikenemaan.
Toivon lopuksi kaikille niille palstalaisille joilla on uusperhe tai sellainen suunnitelmissa oikein hyvää syksyä.
Jollekin kirjoittajalle näyttää olevan niin, että kaikki uusperheet perustuvat pettämiseen, lapseton nainen tulee ja vie onnellisen perheen, tyytyväisen isän. Näinhän ei tapahdu, sen tietää jokainen.
Oma haluni erota kumpusi jo vuosia. Oikeastaan jälkeenpäin ajateltuna ihmettelen miten sitä tuli lapsikin tehtyä, kun seksielämä oli mitä oli, eikä suhde muutenkaan oikein toiminut. Itse tein siis perinteiset mokat; perustin perheen, tein lapsen ja ostin talon vaikka koko ajan tiesin ettei tämä suhde toimi eikä tule kestämään. Silti, kun ilmoitin halustani erota oli kumppanini täysin yllättynyt, hän oli elämäämme tyytyväinen ja sanoi haluavansa jatkaa liittoamme vaikka sanoin etten häntä rakasta enkä oikein edes muista koska rakastin. Kun sitten erosimme oli kuin taakka olisi pudonnut harteiltani. Pääsin ihmisestä jota jouduin pelkäämään ja jota myös lapsemme joutui pelkäämään. Vaikka liittomme oli vuosi todella huono, niin päätös erosta oli vaikea tehdä, kypsyttelin sitä ajatusta yli kaksi vuotta päivittäin, niinpä uskallan väittää että tuskin kukaan eroaa ydinperheestä helposti, uudesta suhteestahan se on peräti helpompaa, kun on eron jo kerran läpi käynyt ja nähnyt että siitäkin hengissä selviää.
Vietin eron jälkeen reilun vuoden lapsenin kassa kaksin, opettelimme elämään kaksin, ja se oli kovaa aikaa. Kun yksin lyhenteli asuntolainaa ja hoiti kaikki asiat, niin ei siinä kyllä oikein aikaa edes jäänyt treffailla. Helpoimmaksi treffailumuodoksi osoittautui netissä ihmisiin tutustuminen. Laitettuani profiilin tämän palveluntuottajan treffipalstalle, alkoi viestejä ropisemaan, ja kamala oli tajuta millainen määrä noista viesteistä oli ukkomiehiltä. Yleensä en niihin edes vastannut mutta parilta kysyin miksi he roikkuvat ukkomiehinä treffipalstalla, kyllä sieltä sellaisia asioita tuli, etten oikeasti ihmettele että jotkut miehet pettää. Jos naisen liitto on "kaveriliitto" nainen ottaa helpommin eron, mies lähtee sen sijaan hakemaan läheisyyttä muualta. Sanomattakin on selvää, etten näitä miehiä koskaan tavannut luonnossa.
No asiaan, elettyäni lapseni kanssa reilun vuoden kaksin astui elämääni mies, eka mieheni jälkeen johon kasvoi tunneside, ja joka on nykyinen aviomieheni. Hänen erostaan oli jo viisi vuotta tavatessamme.
Kuten isäni sanoi jäätyään leskeksi 53-vuotiaana, ja tavattuaan pari vuotta sen jälkeen naisystävänsä; ei ihmistä ole tarkoitettu yksineläjäksi. Uskon vakaasti tähän. Mielenterveys siinä kärsii jos aina on yksin, eikä saa enään tuntea rakkautta. Nykyisessä liitossani ole onnellisempi kuin koskaan, ollut sitä jo kuusi vuotta.
Aikuinen ihminen rakentaa suhdetta ihan eri pohjalle kun nuori ihminen, karikkoja osataan välttää.
En ole katunut päivääkään eroani, enkä sitä että päästi nykyisen mieheni omaan ja lapseni elämään.
En puolustele tekojani tällä kirjoituksella koska siihen ei ole tarvetta. Olen onnellinen, lapseni on onnellinen, samoin kuin mieheni ja hänen lapsensa, muulla ei ole väliä.
Vaikka muu maailma sotisi vastaan, tiedän että nuo ihmiset ovat lähelläni, se riittää.
Haluan vielä sanoi näin lopuksi, etten tule puolustelemaan enkä millään tavalla vastaamaan niihin asiattomiin kirjoituksiin joita tähän kirjoitukseen saan. Uskon vakaasti siihen että vain vaikenemalla saa idootin vaikenemaan.
Toivon lopuksi kaikille niille palstalaisille joilla on uusperhe tai sellainen suunnitelmissa oikein hyvää syksyä.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Tuon viestin olisin voinut kirjoittaa myös minä. Hyvin samanlainen kokemus ja tausta.
""Aikuinen ihminen rakentaa suhdetta ihan eri pohjalle kun nuori ihminen, karikkoja osataan välttää.""
Ja tuo on niin totta.
"että uusperheettömät haukkuu uusperheellisiä ja uusperheelliset puolustelee itseään" ja jatkaisin vielä ,että uusperheelliset haukkuvat exiä ,heidän lapsiaan ja exät joutuvat puolustelemaan itseään ja lapsiaan.
Siinä olet oikeassa.
"Kuten isäni sanoi jäätyään leskeksi 53-vuotiaana, ja tavattuaan pari vuotta sen jälkeen naisystävänsä; ei ihmistä ole tarkoitettu yksineläjäksi"
Tässä olen samaa mieltä. Exäni on uuden naisen kanssa,jossa lapseni näkee perhe-elämää tarvittaessa, mutta minä en ole valmis parisuhteeseen enkä uusperheyteen,koska minusta se on erittäin haastava elämä.
Toisen ihmisen läheisyyden voi muillakin tavoilla toteuttaa. Esim. hyvä sosiaalinen ympäristö. Seksin voi aina tarpeen tullen hoitaa yhden illan jutuilla,joissa lupauksia ei anneta. Minullakin on monta miesystävää (huom. ei seksiä), jotka ovat hauskoja ja osa varattuja,mukaan lukien exäni.
Minulla ei ole mielenterveysongelmia,herään joka aamu onnellisena kotona ja touhuan lapseni kanssa kaikkea kivaa.
Se,että ihmistä ei ole tarkoitettu yksineläjäki, tarkoittaa sitä ,että ihmiset tarvitsevat sosiaalista ympäristöä, ei sitä, että otetaan joku makaamaan samaan petiin vain siksi,että ei voi olla yksin. Jos ei osaa olla yksin ,minusta se on huolestuttavampi piirre. Ja vielä se,että lapset joutuvat kärsimään tästä piirteestä..ai,ai.
seksi on pelkkä suoritus? Minulle seksi rakkaan ihmisen kanssa on syvä, spirituaalinen kokemus, jossa antaudun toisen ihmisen nähtäväksi ja kuultavaksi täysin paljaana, avoimena ja rehellisenä. Nautin seksistä raakkaan aviomieheni kanssa, en voisi kuvitella saavani samanlaista tyydytystä ja nautintoa yhden illan suhteesta. Minulle seksi mieheni kanssa on paljon paljon enemmän kuin suoritus.
Olet sitten jäänyt paljoa vaille, kun et koe rakkaus seksiä, pika panoja vain jonkun baarista isketyn kanssa.
Se että ihmistä ei ole tarkoitettu elämään yksin tarkoittaa juuri nimenomaan sitä että on kumppani, puoliso, rakastettu, ystävä, luotettu. Kavereita ja soisaalista verkostoa ei voi verrata rakkaus-suhteeseen.
...se, ettei tällä hetkellä ole parisuhteessa tarkoita että seksi olisi pelkkää suorittamista eikä koskaan olisi kokenut tuota, jota rakkausseksiksi nimität. En oikein käsitä sitä, että olettamuksena on sellainen, että elämässä nautinnon määrä olisi jotenkin vakio, ja että siihen tulisi pyrkiä keinolla millä hyvänsä, samalla tavalla kuin perhe-elo olisi jotenkin täydellisyyden huipentuma. Mulle ei tee tiukkaa pätkääkään elää ilman seksiä ja läheisyyttä, enkä edes tällä hetkellä haaveile uusperheilystä. Perhe-elämä on koettu, ja nyt porskutan eteenpäin yksinhuoltajana, omaa pikku pesuettani kasvattaen.. Mihinkään ei ole enää kiire. Lapset tehty, perhe-elämää koklattu, ja nyt kokeillaan jotain muuta, eli yksinoloa ja uusia asioita, jota ei parisuhteen aikana voinut oikeastaan kokeilla. Kyllä mä ehdin vielä nauttia rakkausseksistä ja parisuhteesta. Sitten myöhemmin, jos siltä tuntuu, sitten kun lapset ovat lentäneet pesästä. Nyt haluan nauttia vapaudesta ja siitä, että on oma tupa ja oma lupa. Kaikilla meillä ei ole samoja tarpeita, eikä kenenkään tapa toimia ole toista huonompi. Elämme vain eri tavalla, ja toivon mukaan kaikki elämästä nauttien. Minä ainakin nautin yksinolostani ja itseni toteuttamisen mahdollisuuksista, enkä koe jääväni mistään paitsi siinä, etten uusperhettä harkitse, saatika parisuhdetta.
En ole sama kirjoittaja kun se, jolle vastasit.
Onneksi oma elämä, kirjotti siten kuin myös minä asiat näen.
Itse tein myös monta vuotta eroa ja kun sen vihdoin uskalsin tehdä oli se rankka kokemus. Yritimme exän kanssa vuoden verran vielä "lämmittää vanhaa", mutta eihän siitä mitään tullut.
Nyt, uuden miehen löytäneenä, äitipuolena (lapsi asuu meillä), voin vain onnitella itseäni, että aikoinaan päätöksen tein.
Uskaltakaa ihmiset tehdä ero ja ottakaa kontaktia toiseen sukupuoleen, sillä elämä tuo eteenne vielä hyviä vuosia, joista voitte nauttia ja olla tyytyväisiä.
Seksi ei ole todellakaan pelkkä suoritus minulle,en ole niin väittänyt.
Minulle myös seksi on vahvaa ja syvällistä intohimoa. Se vain ,että jotkut meistä pystyvät siihen ilman tunnesidettä.
Olen seksin aikana todellakin paljaana, nähtävänä,kuultavana,koskeltavana, avoimena,rehellisenä,intohimoisena niinkuin aikoinaan exäni kanssa niin myös muiden kanssa. Tiedän mistä puhut,kun tarkoitat rakkausseksiä. En harrasta baareja,joten se oli virhe sinulta.
Viime kerta olikin työpaikalla ukkomiehen kanssa.
Rakkausseksiä voi harrastaa pelkän kuvitelmankin avulla,sillä olen aina saanut ja saan edelleen orgasmin ja hyvänolontunteen helposti. Olen pitkän liiton puoliso ja nyt olen nauttinut omasta estottomuudestani.
Kavereita ja sukulaisia en vertaa rakkaussuhteeseen vaan se on minun tuki ja kumppanit elämässäni. Rakkaus merkitsee minulle monta asiaa. Minä rakastan monia asioita elämässäni.
se sulle kuuluu kelle jaan, pidä huoli vaan omista jakamisistasi.
oishan se pitänyt arvata kuka näidenkin juttujen takaa löytyy...sua ei pane kukaan edes pussi päässä.
kukaan kirjoita jakavansa ukkomiehille muuta kun provoilumielessä....luulenpa ettei jaa kellekkään, tai kukaan ei ainakaan huoli.
Höpö höpö, yhden yön jutut ovat kätevä tapa purkaa paineita ilman seurustelun vaivoja, joko elämäntapana tai "sitä oikeaa" odotellessa. Ja yhden yön hoitoa valitessa kiinnitetään huomiota ihan muihin seikkoihin, kuin onko kysessä ukkomies ;) Sama vaikka olisi vegetaristi, kunhan ymmärtää antaa ja häipyä ajoissa.
Tuollaisille ämmille on ihan oma termi.
Sitten samat ämmät jauhaa täällä perheenrikkojista, mutta itse ovat valmiita levittämään jalkansa jokaiselle
joka viitsii sinne survaista.
Kuvottavaa!
Onneksi ei tarvitse olla noin helvetin epätoivoinen !
se mitään epätoivoa ole, vaan valinta, mitä sitä koko sonnia ottaa, kun tarvii vaan kupillisen......
heh heh hee..hihih hyvä sanonta
ei oo kun dildo jolla survot meneen, kuka tollasta rumaa lehmää panis
raukka
sekaantuminen on rikos..
siis lissua panee vain moraalittomat ja todellisuuden kadottaneet tyypit, jos edes ne.
Enpä uskonut aloitusta kirjoittaessani, että ketjussa käsitellään lopulta pelkkää seksiä ;)
Minulle parisuhde on paljon muutakin kuin seksiä. Olen joka aamu onnellinen avatessani silmäni ja nähdessäni vieressäni miehen jota rakastan sydämeni pohjasta. Joka ainoa päivä hän näyttää minulle rakkauttaan, joka ilta silittelemme toisiamme kun juttelemme päivän kulusta ja suunnittelemme tulevaa.
Puhallamme yhdessä rakkauden tuleen, jottei se koskaan sammuisi, ja toki pidämme yllä myös intohimon liekkiä.
Tottakai myös seksielämä on tärkeää, mutta minulle tärkeintä on rakkaudesta kumpuava intohimo, se että todella rakastellaan eikä vaan sekstata.
Minä en tuomitse sitä mitä muut elävät, toisille riittää toinen tapa toisille kelpaa toinen. Ikävä kyllä taitaa vain olla niin, että nämä irtosuhteita harrastavat naiset joille ukkomiehetkin on vain kertakäyttökamaa, ovat tällä palstalla tuomitsemassa minun tapani elää.
En oikein ymmärrä miten voi olla oikeampaa, elää ilman parisuhdetta ja harrastaa seksiä useiden miesten kanssa, piittaamatta sukupuolitaudeista tai siitä rikkooko mahdollisesti itsekkyydellään jonkun perheen, kuin se että moni meistä haluaa elää parisuhteessa rakastamansa miehen kanssa ja olla uskollisia kumppaneita.
Itse olen toki mieluummin yksin kuin huonossa parisuhteessa, siksipä aikoinaan erosin ja siksi olin lapsen kanssa yksin. Mutta olen myös mieluummin hyvässä parisuhteessa kuin yksin, siksi olen ollut tässä parisuhteessa kuusi vuotta ja toivonmukaan tulen olemaan loppuelämäni.
Tiedän, että kaikki uusperheen jäsenemme ovat tyytyväisiä tilanteeseen ja elämäänsä enkä siis puolustele ratkaisujani tai elämäntapaani kenellekkään. En tarvitse ratkaisuilleni muiden kuin perheeni hyväksynnän.
Silti kyllästyttää tämä ikuinen kissanhännän veto uusperhe-elämästä täälläkin, varsinkin kun vastakkain ovat uusperheelliset ja ne joilla ei ole uusperheistä mitään kokemusta.
Kukaan ei voi olla asiantuntija, asiaan perehtymättä, ja uusperhe-elämään voi perehtyä vain siinä elämällä.
silittelemme,puhallamme...tää on kuin kauniit ja rohkeat voi pyhä jysäys mitä liirumlaarumia.....
eikun tunteita ja "tuoksuja"...
sun elämä olla yksinäistä kun pitää olla noin katkera,,,,itsekin varmaan moisesta haaveilet mut ilman jäät !
Ja uskomatonta et sun pitää hih hih kommentoida omia kirjoituksiasi....vittu mikä raukka
sä et oo tainnut paljon miestä silitellä etkä hellyyttä jaella....ihmekkös että jätti sut.
Aloittajalle;
Sama juttu, vasta nyt tiedän mitä toimiva parisuhde on ja miten sitä huolletaan.
Kyllä meilläkin kupsuttellaan, kun iholla eletään niin kosketuksen merkitys on valtaisa.
myötähäpeää kertokaa nyt sit tänne kaikille miten te panette.
ei panna me rakastellaan...taitaa olla sulle täysin outo asia.
Ja tuollaiselle mitättömyydelle en vastaa enään.
tosi pahasti...hih...kun ei ole sanottavaa ei vastaa... niih...
täällä raukka katkerana kirjoittaa kun sitä ei kukaan hoitele, ei vaikka kuinka tyrkyttää.
että heh, hih, ja huh sulle
et ole sinäkään mu::::a saanut pitkään aikaan.
BLAAAAAAAAAAAAAAAAAAaaaa
siis lissuraukka myönsi että ilmanhan se on ollut vuosi...et ole sinäKÄÄN.
Älä huoli kyllä täällä muilla on seksielämä toisin kun sulla.
Eilen viimeks....
sexielämäsi on ihan blaaaaaaaaaaaaaaa
ei helmiä sioille
blaaaaaaaa on paska
BLAAAAAAAAAAAAAAAAAAA
sinäkin olet yksin
pettämiseen ja kolmanne väliin tuloon.
Mutta miehet kun joutuu eroo niin he saavat nopeesti uuden naisen ja tämän lapset, joten perhe ontaas koossa, eikä miehet välitä onko lapset omia vai ei, kunhan on sukanpesijä talossa. Eron tuleessa on helppo lähtä kun ei ole vastuussa lapsista.
Naiset taas katsovat pitkään ennkuin ottaa uuden miehen, kun heillä on omat lapset tärkeimmät ja miehet ovat jättäneet kaikki vastuun heille lapsistaan, niin ei ole aikaa eikä jaksamista enää.
Miehelle kaikki on niin helppoa.
lopeta toi paskan jauhanta
kovasti yrität todistella että uusperhe ei voisi olla rakkausliitto? Vain sukan pesijä miehelle, tajuat varmasti itsekkin miten naurettava ja lapsellinen ajatus jopa sinulta Lissu?
Tuskin kukaan huonosta liitosta lähtenyt haluaa samanlaiseen takaisin? Sukanpesijän viereen? Ei kukaan. Uusperheet perustuvat enemmänkin rakkauteen kuin ne ensimmäiset, joissa nuorena ollaan hengailtu yhdessä ja hups, pulla onkin uunissa, pakko mennä naimisiin.... (ei tietenkään kaikki, en siis yleistä, mutta näinkin on voinut käydä)
Eikä kaikki naiset odota pitkään, se uusi sulhanen saattaa muuttaa sisään samassa ovaen avauksessa kuin entinen lähtee pois.
Lissu Älä viitsi joka kerta yleistää, se mitä sinulle tapahtui ei tarkoita että NIIN TAPAHTUU aina.
Minä olin kuten sinun ex tyytyväinen avioliittooni vaikka eihän se loppujen lopuksi mikään hyvä liitto koskaan ollut. Oltiin yhdessä ihan nuoresta asti, rakennettiin elämä valmiiksi (velaton talo ym), sitten tuli lapset ja sen jälkeen ero. Tuohon meni aikaa kymmeniä vuosia, ihmisenä varmaan muututtiin noiden vuosien aikana ja esim. arvomaailmamme muuttui ihan erilaisiksi. Mutta viis siitä, minä olin tyytyväinen. Eron merkit roikkui ilmassa vuosia mutta tyhmänä en niitä tajunnut. Kun ex kertoi rakastuneensa toiseen niin se oli minulle "maailmanloppu". Kaikki kaunis mureni hetkessä ja muuttui minun silmissä lilaiseksi. Mutta siitä selvisin. Rakensin hyvän elämän itselleni ja lapsilleni. Opin pärjäämään täysin yksin, tosin liittoni aikanakin elin yksin lasten kanssa miehen eläessä täysin omaa elämäänsä.
Sitten eräänä iltana tapasin Hänet ja enpä olisi voinut ikinä uskoa miten keski-ikäinen naisihminen voi rakastua. Ei mitään palavaa intohimoa ja rakkauden paloa mutta sellaista tuttua ja turvallista rakkautta. Mitä pitempään olla yhdessä niin sitä ihmeellisemmältä asiat tuntuu. Niinkin yksinkertaiset asiat kuin kotityöt, siivous, pihahommat jne jne. Niitä voi tehdä kahdestaan tai koko perhe yhdessä. Tai koko perhe voi kokoontua keittiönpöydän ääreen pelaamaan lautapeliä. Mitään tälläistä ei koskaan entisessä elämässä tehty. Ja ne hetket kun ollaan kahdestaan. Riittää puhumista ja miten hyvältä toisen kosketus tuntuukaan. Nämä kaikki pienet asiat olen saanut nyt kokea. Päivääkään en ole katunut että uskalsin antaa rakkaudelle mahdollisuuden.
erittäin hyvä isä lapsille ja mulla mies todellinen perheenisä. Siksi kummastelemme yhä sukumme kanssa, miten moinenmies voi hylätä lapsensa tosta noin vaan yks kaks!! No ei voikkaan, ellei ole kukaan kuka kannustaisi miestä siihen. Minun mieheni oli komea ja hyvä isä, siksi hänlellä olikin perässäjuoksijoita yllin kyllin.
Sääli vaan että minunl apseni joutuivat moisesta kärsimään kun isä hylkää ja vaihtaa vieraaseen outoon naiseen. Sitä sukumme ja me emme voi ymmärtää ja anteeksi antaa koskaan. Sen on mies huomannut kun kukaan suku ja lapsetkaan eivät välitä.
Minusta on oikein että ihminen joka hylkää lapsensa täysin vieraan naisen tähden, saa itse tuntea tulevansa hylätyksi.
Emme ole koskaan moisian naisia nähneet koska emme sallineet heidän tulla meille kylään eikä lapset saaneet nähdä siksi, ettei saa huonoja vaikutteita ja oppia elämään, miten omat läheiset voi hylätä. Siihen lapsetkaan ei läheteneet mukaan. Vaikka oli raksakasta olla hyvä äiti yksin kun ei ollut toista tukemassa, niin olemme erittäin onnellisia, kune mme laskeneet vieraita ihmisiä meidän elämään. Lapset ainakin kiittävät minua, kun eivät joutuneet pelinappuloiksi isänsä naisille. On ihanaa katsella lapsenlapsia ja hoivata heitä, ja kun kaikki lapset halaa ja ovat onnellisia, niin mikä onkaan paras palkinto äidille.
Tästäkaikesta isä on jänyt paitsi oman tiensä valinneenna, älkööt koskaan valittako omaa valintaansa.
BLAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA
Taas kysyn tätä samaa; eli unohditko eron jälkeen naisen elämäsi kokonaan? Elitkö todella vain lapsille? Olet ollut varmaan nainen parhaassa iässä eron aikaan ja jokainen ihminen kaipaa läheisyyttä ainakin silloin tällöin. Uskon että sinäkin olet läheisyyttä ja kosketusta kaivannut.
lapsille useat vuodet, kun isä hylkäsi ja vaihtoi lapset naisiin. En koskaan olisi voinut tehdä samoin lapsilleni. Olen heidät aikuseksi saanut ja olemme erittäin läheisiä koko suvun kanssa.
Sitä ei ole mies, kun tekee asioita, jotka eivät sovi perhees sisälle. Lapset tarvitsevat isää mutta isä katoaa kun tulee jotian muuta mikä korvaa lapset. Uskomatonta, sanoisin.
Nyt mies katuu aivan varmasti, mutta menetettyä aikaa ei saa takasin. Uusia lapsia mies voi saada, mutta lapset eivät saa uutta isää. Onneksi on suvussa enoja ja setiä vaareja ja kummeja, jotka korvaavat huonon isän.
Ettet ymmärrä selvää kysymystä.
Ihme ettei tuollainen ole laitoshoidossa.
lissu et on elänyt vain lapsilleen , vihan ja katkeruuden voimalla puskenut eteenpäin samalla hän on myrkyttänyt jälkikasvunsa vihaamaan isäänsä ehkä..
Tuolla elämän katsonnalla hän joskus romahtaa se on saletti. Toivottavasti hänen lapset on jotenkin täyspäisiä tunne-elämältään.
kun joku tekee asiat oikein, ja itse ei siihen pysty.
Niin ja kaikki laitoshoidon tarpeessa, jotka eivät tee samin kuin muut! Oli asia mikä tahansa, jos se poikkeaa muista on heti mielenvikainen, sairas ja laitoshoidon tarpeessa.
Kova paikka myöntää ettei itse pysty tekemään asioita niin kuin katsoo oikeeksi.
ei helmiä sioille!
olet jo laitoshoidossa niin sairaalta vaikutat.
ei helmiä sioille
Blaaaaaaaaaaa on sairas
BLAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA
sinäkin kuolet ja yksin
noutaja tulee sulleki