Toimisiko kuvassa oleva lämpöpumpun sijoitusidea. Tarkoituksena olisi ottaa vähän aurinkoa avuksi.
http://www.aijaa.com/v.php?i=6782105.bmp
http://www.aijaa.com/v.php?i=6782105.bmp
Pumpun sijoitusta
zz1zz2
26663
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ei toimi kunnolla tuon putken takia. Putki kuristaa koneen ilmansaantia. Paras tapa on hyödyntää ullakon/auringon lämpöenergia ottamalla laitteelle ilma talon päädyn seinästä. Toisaalta eristeen päällä tulisi olla hengittävä paperi/tervapahvi kuten yleensä se jo laitetaankin.
Niin, laitteen hyvän toimivuuden kannalta on ehdottoman tärkeää huomioida ilman helppo liikkuvuus/virtaus ja kertaalleen käytetyn ilman poistuminen.
Eli siis jäähdytät ullakkoa ja samalla taloa :-)
Kuristaako putki myös silloin jos se on vaikka 50% paksumpi kun pumpun sisäänmeno ilmalle? Kun tuota ilmaa otetaan tuolta katteen ja aluskatteen välistä, ei mielestäni jäähdytä ullakkoa eikä taloa.
Jos yläpohjassa on yli 400mm eristettä ja eristeen päällä tuulensuoja paperi/tervapahvi, niin ensiksi hukkalämpö on vähäistä. Jos pohditaan, että ullakon lämpötila on pariastetta lämpimämpi kuin ulkoilma, niin lämmöntarve suurenee juuri sen verran mitä lämmönsiirtyminen näissä asteissa tapahtuu. Kyse on siis lämmönsiirtymisestä parinasteen lämpötilaeroissa.
Ymmärtänet, mitä todellisuudessa tapahtuu, jos lämpötilaero suurenee tai pienenee ja miten se vaikuttaa energian kulutukseen. Siis tilanne ei ole sama, jos huoneiden lämpötilaa nostettaisiin parilla asteella. Esim. 400mm eristeen pinnalla lämpötilaero on jo vähäistä ulkoilmaan verrattuna.
Teoriassa kaikki kuristaa, mitä lisätään laitteen ympärille.Ja tässä sinun tapauksessa sitä enemmän, mitä pidempi putki olisi. Huomioi, miten moni laite imee ilmaa myös sivuilta. Jos ajatellaan laitteen hyötysuhteen nostamista ullakon lämpötilan lämmön hyödyntämisellä, niin todellisuudessa se hyöty menetetään juuri tällä ongelmalla eli laite ei mahdolistu saamaan sitä ilmamäärää mitä se saa normaalisti toimien.
On huomioitava, miten laitteen toiminta perustuu "murusina" oleviin energia tiloihin eli joka kutio,- joka menetetään, on tappiota.
Niin, ei ullakon jäähdyttäminen lisää erikoisen paljoa huoneiden energian kulutusta. Karkeasti sanoeen juuri sen verran kuin ulkona olisi enenmmän pakkasta. Jos ulkona on periastetta enemmän pakkasta, niin et juuri huomaa sitä kulutuksessa. Parempi mielikuva asiasta on ajatella näin. Jos kuvitellaan, mitebn laitteiden avulla saataisiin sellainen tilanne aikaan, jolloin talon vaipan lämpötila olisi just sama kuin ulkoilman, niin KAIKKI hukkalämpö olisi saatu talteen ja siten kierrätykseen.
Jos ajatellaan laitten täyttä tehoa, niin putken halkaisia tulisi olla parinmetrin luokkaa, jos talon pituus on esim. 15m ja silloinkin tulisi häviöitä.Teoriassa.
Onhan pakastimiakin, joissa pakastimen sisälämpö siirretään uretaanieristeen ja vaippapellin väliin eli pakastimen ulkopinta lämpenee pakastimen toimiessa. No, ei paras ratkaisu, mutta riittävä eristeen paksuus ei lisää pakastimen energian kulutusta erikoisesti.
Niin, mielikuva toisinpäin ajateltuna kuin ullakolla.
Meillä ullakko jäähtyy ottipa sieltä lämpöä tai ei.Ei peltikatto lämpöä pitele. Eikös talon hukkalämpö ole suurin juuri ullakolle? Saiskin sen taleen, niin vot`.
Katso nyt sitä kuvaa ennen kommentointia. Tässä ei ole kyseessä se tavanomainen idioottiviritys eli ulkoyksikön sijoitus a) ullakolle b) ryömintätilaan, vaan ulkoyksikkö asennetaan ulkoseinälle, mutta sen ympärille tulee kotelo, jonka kautta ohjataan laitteelle ullakon/vesikatteen tuuletusrakojen kautta virrannutta ilmaa. Laite siis toimii tavallaan ullakon tuuletusilman poistoilmalämpöpumppuna = ei juurikaan vaikutusta talon lämpöhäviöihin, koska sitä ullakkoa pitää joka tapauksessa tuulettaa. Eikä tarvi myöskään pelätä kosteusvaurioita, koska pumpun jäähdyttämä ilma (jonka kosteus on tästä syystä liki 100 %) päätyy ulos, kuten myös mahd. kondessivesi...
Nykyisillä lämmöneristyksillä yläpohjankaan lämpöhäviö ei ole huima, joten tässä mielessä ei maksaisi vaivaa. Mutku tässä on ideana käyttää mustaa peltikattoa aurikokerääjänä ts. katon pinnassa (katteen alapuolella) lämmennyt ilma johdetaan ILPille ... tässä voi jo jotain ideaa ollakin. Toki huono puoli on se, ettei marras-tammikuussa juuri aurinko paista ts. sitä lisälämpöäkäään ei saa
Meidän ulkoyksikön ilman sisäänmeno on 50x60cm, eli 0,3 neliötä. Jos tuo putki olisi 80cm halkaisija ja noita ilma-aukkoja on myös putken alkupäässä, ja putken perältä tulee vain peni osa ilmasta, ja tuulentinhan pyörii täysillä aniharvoin, -20, -25 pakkasilla, jolloin pienempi ilmavirta riittää, niin uskon että ilma virtaa riittävästi. No, tosin laitteesta olisi ei olisi hyötyä jos aurinko ei paista, eli tammikuussa muutamia tunteja (5-6) ja Lapissa ei sitten mitään. Kuitenkin teen uuden version missä ei ole putkiongelmaa ja laitan sen tänne jatkoksi.
Paranneltu putki, jokohan ilma riittää.http://www.aijaa.com/v.php?i=6784252.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=6784252.jpg
Ullakon tuuletusilman määrä verrattuna ulkoyksikön läpi virtaavaan ilmaan taitaa olla kovin pieni. Tuskinpa hyödyt tuosta mitenkään.
Jos tuo laite laitetaan ullakolta ottamaan ilmaa, niin putki tulee kyllä unohtaa. Sillä ei ole mitään positiivista merkitystä kokonaisuuteen. Tuo koneessa oleva "tuuletin" on rakenteeltaan sellainen, että se mieluimmin siirtää ilmaa kuin imee sitä.Siis imuteho on heikko ja siksi avaruus ilman saannissa on välttämätöntä. Niin, lie uskon asia,ettei ullakolta otettu ilma laitteelle vaikuta erikoisemmin huoneiden energian kulutukseen, mutta näin vain todelllisuudessa on.Itse laitehan ei viilennä ullakkoa,- vaan ainoastaan tasoittaa ullakon lämpötilan ulkolämpötilan tasoiseksi.
Niin, se on totta, miten aurinkoenrgia on se merkittäväin asia tässä ja sekin ongelmallinen eli aurinkoenergiaa on saatavilla runsaasti kun sitä ei tarvita ja päin vastoin.Sitä ei ole kun tarvitaan.Mutta, jos itse olisin hankkimassa tätä konetta, niin ehdottomasti suunnittelisin sen ullakolle toimivaksi.Uskosin suuremman hyödyn tulevan jo siitä,- ettei kone mahdollistu käyttämään samaa ilmaa,- edes teoriassa. Yleensä, jos tämän laitteen sijainti tulisi harkita tarkoin aina putkivetojen pituudet huomioiden. Yksi tekijä ei voi tuntua merkittävältä, mutta pitkässä juoksussa ne pienet tekijät pilaavat tai sitten hyödyntävät kokonaisuutta.
Kaikkein ongelmallisia sijaintia laitteelle on, jos laitteen edessä ja sivulla on seinämiä,- josta ilma saa pyörintä liikkeen ja on tyyni ulkosää.
voisi vielä harjoitella vähän enemmän
Oletteko mitanneet talvella että kuinka lämmitä ullakolla on? Jos siellä on vaikka kaksi astetta ulkoilmaa lämpimämpää ja siirrätte tuon kaksi astetta lämpimämmän ilman pois sieltä, niin silloin katon läpi kulkevan lämpöhukan määrä nousee tuon kahden asteen ansioista, samalla ilmeisesti ilman virtaus lisääntyy ja se lisää entisestään lämmön haihtumista katon eristeiden läpi.
Ollakon tarvitesema ilmanvaihto on kuitenkin vain murto-osa ulkoyksikön läpi virtaavata ilmamäärästä, joten hyötykin on pieni.
Teoriassakin ideasi hyöty on täysin mitättömän pieni. Entäs jäähdytyskäyttö? Rakennat pellit joita käyt kääntelemässä?
Tuon ilmatilan lämpötila pitää mitata läheltä harjaa, ja tilanteessa että aurinko paistaa ja ulkona 10-20 astetta pakkasta. Luulen että ero on huomattavasti suurempi kuin 2 astetta, vai eikö musta pelti lämpeä ollenkaan? Miten tämä liittyy ullakon tarvitsemaan ilmanvaihtoon, ilmaahan ei oteta ullakolta ollenkaan ? Katso tuo paranneltu putki kuva.
No sehän se onkin tavallisin tilanne suomen talvessa. Ulkona 20 pakkasta, aurinko paistaa eikä kattollakaan teitenkään ole lainkaan lunta. Paljonko näitä tilanteita on vuodessa? Sitten pitäisi olla vielä niin että aurinko ei kuitenkaan paista ikkunoihin, sillä aurinkoisena talvipäivänä ei ole juuri lämmitystarvetta kun ikkonoista tulee jo tarvittavat watit.
Lämmityskaudella ei minkäänlaista hyötyä. Kesähelteillä vähän lisää tehoa--mihin?
Monta kuutiota olisi sen kotelon ilmatilavuus? Monta kertaa tunnissa ilma vaihtuisi?
Tuommoista rakennelmaa ei tulla koskaan näkemään.
arvoinen juttu. Jos saat lumen pysymään pois katteelta nousee ilman lämpötila ihan merkittävästi. Ulkoyksikön ilman saantiin vain mahdollisimman vähän vastusta.
Minä keksin, että sijoitetaan pumppu rossipohjaan. Siellä on aina 10 astetta plussaa.
Rossipohja on hyvä paikka, samoin autotalli. Minulla on molemmissa yksi ulkoyksikkö, eikä lämpö lopu ikinä.
ovat juuri sitä, mistä Suomessa pitäisi päästä. Henkilöt, jotka eivät eläissään ole luoneet mitään uutta lyövät suuressa viisaudessaan lyttyyn kaikki uudet ajatukset. Näinhän on hyvä tehdä, jotta kukaan muu ei vain pääsisi hyötymään mistään uudesta. Muualla maailmassa alkuun oudoiltakin tuntuvia ideoita kehitellään, niistä hyödytään ja niistä syntyy joskus jopa kannattavaa liiketoimintaa. Mutta pois se meistä, lyttyyn vaan, saahan noita sitten aikanaan ostettua muualta.
No, harmi kun et mahdollistu ymmärtämään laitteen toimintaa ja lämpöenergian siirtymistä ja määrää.
toimiva ilma-aurinkokeräin pystyasennossa etelä-seinällä toimii erinomaisesti. Ilman mitään sähköistä laitetta. Kanavointi vain oikeaan paikkan varustettuna säätöventtiilillä. Keväällä lämpö saattaa nousta lähes 100 asteeseen. Keräimen voi itse valmistaa vaikka ikkunasta, joka on riittävän suuri. (1500 kertaa 1000 mm. niitä vaikka kaksi rinnan) Ohje: Lasin tai lasien alle jää ilmatila 50 mm. Sen jälkeen karmin pohjan eristelevyn, 25 mm puolikova min. villa jossa on al.pinta, päälle asennetaan mattamusta al. peltilevy 0,6 mm. Korvausilma kennoon johdetaan kerääjän alosasta 125 mm säädettävän ilmaventtiilin kautta. Venttiili asennetaan lasiin tai kahteen lasiin tehtyyn pyöreään reikään. Lämmennyt ilma siiryy huoneisiin kennon yläosasta takaseinään tehdyn reijän kautta. Reikä lehdää niin, että se lävistää mattamustan levyn. Nyt 125 mm spirokanava asennetaan reikään ja kanava johdetaan haluttuun paikkaan. Kanava varustetaan säätöpellillä. Kanavapuhallinta ja ohjaustermostaattia voi käyttää jos halutaan siirtää lämpö eripuolille taloa. Kennon lämmin ilma voidaan myös ottaa molemmin puolin mustaa levyä. Ilman liikettä voi myös optimoida virtausohjainten avulla. "Röpelöinen" mattamusta pinta on paras, siinä on pintaa enemmän kuin tasaisessa maalipinnassa Tuosta on kokemusta. On myös paljon moninaisemmastakin versiosta.
Niin, kyllä aurinkoenergialla saa korkeita lämpötiloja aikaan. Esim. kokeilin aitan lämmistystä aurinkoenergialla,- kylläkin nesteeseen siirrettynä. Mutta, painovoimaisen toiminnan suurin ongelma on se kun sen käyttö esim. lämmitykseen on erittäin lyhytkestoista ja toisaalta tavallisessa 4 henkisessä perheessä käyttöveden kulutuskin on pientä.
Joku "idiootti" tekisi vuosituhannen keksinnön, jos voisi kesäaikaan saatavan aurinkoenergian muuttaa toiseen muotoon ja varastoida ja hyödyntää sen silloin kun energiaa tarvitaan. Muuten ajatus ei ole mahdoton toteuttaa.Ainoastaan se "idiootti" puuttuu. keskuudestamme.
painovoimaista kiertoa aikanaan käytettiin yleisesti. Nestekiertonakin se toimii hyvin. Ei tarvita automatiikkaa ei pumppua. Paneelit ovat seinäasennuksessa (Suomessa sopiva) Varaaja niiden yläpuolella.
Jos käytetään keskuslämmitystä niin vanha "yläjako" sopii hyvin. Varaaja /paisunta ylhäällä ja sieltä jako pattereille. Pattereista paluu laskevasi kattilaan ja kaikki toimii. Pumppu voi olla lisänä, mutta ei ole välttämätön. Patterit varustetaan vapaakiertotermostaattiventtiilein. (Danfoss) Hyvin pelaa. Käyttövesi otetaan varaaja / paisuntasäiliön lämmönvaihtimen kautta. Lisälämpö tarvittaessa kattilasta. On tietysti huomioitava, että aurinkopiiri on jäätymätöntä nestettä ja se tarvitsee oman lämmönsiirtimen varaajaan, oikein asennettuna, niin että vapaakierto on mahdollinen. Tai sitten koko järjestelmä täytetään jäätymättömäällä nesteellä, siten ettei leimahdus ole mahdollista. (Vettä 70 % ja alk. 30 %) Seoksen laatu ja prosentit on varmistettava ja hyväksytettävä viranomaistarkastuksella. Ihanne lämmitys-muoto esim. huvilassa.
suomessa saadaan kevättalvella (lumi heijastus) jopa 140 astetta tulee usein. Varastointi on helppoa isoon vesitilaan. Suola on silti paras, sitä vaan ei käytetätä. Aurinkokeräimet ja pieni lämpöpumppu muodostavat yhdessä varmasti tulevan lämmitysmuodon. Ilmalämpöpumput ovat jo jokapäiväisiä. Kun ulkoyksikkö varustetaan aurinkopaneelilla, olaankin jo pitkällä. Ainoastaan sen välillä tuottama korkea lämpötila pitää lauduttaa hyötyyn ennen kompressoria. Nykyiset laitteet eivät suosi korkeita tulolämpötiloja, ne tulee olla määrätyssä haarukassa, mutta ei se ole ongelma.Kehitys kehittyy ja varastointikin varmasti saa käänteentekevän ratkaisun lähiaikoina. Nano-tekniikka tulee mullistamaan kaiken.