Mitä mieltä olette siitä? onko mielestänne täysin turha operaatio vai tarpeellinen. Minä en halua missään nimessa sitä, mutta monissa sairaaloissa eilmeisesti tehdään oikeen rutiiniepisiotomioita. Esim tyksissä 60% ensisynnyttäjissä, mutta Tammisaaressa vain 13%! miksi tuollainen ero?
Ja sehän on tutkittu, että v-lihaleikkaus ei estä pahoja repeytymiä yhtään sen enempää kuin sekään ettei leikkaa. Ja norm. repeämät palautuvat nopeammin kuin leikkausarpi. Jenkkilässä on lisäksi tehty tutkimus, että ne joilla oli väliliha leikattu, oli paljon enemmän seksikipuja ja haluttomuutta kuin ne joilla oli säästetty ehjänä.
Mihin te olette päätyneet? vai onko joiltain leikattu kysymättä?
Ja sehän on tutkittu, että v-lihaleikkaus ei estä pahoja repeytymiä yhtään sen enempää kuin sekään ettei leikkaa. Ja norm. repeämät palautuvat nopeammin kuin leikkausarpi. Jenkkilässä on lisäksi tehty tutkimus, että ne joilla oli väliliha leikattu, oli paljon enemmän seksikipuja ja haluttomuutta kuin ne joilla oli säästetty ehjänä.
Mihin te olette päätyneet? vai onko joiltain leikattu kysymättä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olen itse kätilöopiskelija ja ollaan koulussa puhuttu paljon välilihanleikkauksesta/repeytymistä ja niiden eroista. On totta, että esim.Englannissa ei leikata juuri ollenkaan vaan annetaan mieluummiin hieman revetä juuri sen vuoksi että repeytymä paranisi nopeammin. Ja tässä on myös Suomessa hyvin paljon sairaalakohtaisia eroja. Itse olin myös sitä mieltä että minuahan ei leikata! Synnytin kuukausi sitten ja synnytys oli aika vaikea...en nyt käy sitä tässä kertomaan, mutta väliliha leikattiin kyllä ihan kysymättä minulta mitään...ja ei siinä tilanteessa ajattele et älkää leikatko, sitä vaan haluaa pienokaisen mahdollisimman pian ulos ja ottaa kaiken avun vastaan!! Ja mitä paranemiseen tulee, niin se on kyllä käynyt nopeasti! Kyllähän se arka oli alkuun, mutta jo muutaman päivän päästä pystyi hyvin istumaan ja parin viikon päästä haavaa ei edes erottanut enää! Ompeleetkin sulivat nopeasti. Ja seksiä harrastettiin reilun kolmen viikon päästä, hieman aluksi tuntui aralta, mutta nyt on jo oikein mukavaa!! Ja joskus se leikkaaminen on parempi vaihtoehto, kun repeämä voi olla isokin ja silloin on paraneminen vaikeaa.. Eli turha sitäkään on etukäteen miettiä ja suunnitella, niin kuin ei oikein mitään muutakaan kun lähtee synnyttämään...se on aina niin yksilöllistä ja vaikka mitä voi sattua!! Onnea jos olet raskaana...se ei selvinnyt.. :)
Mielestäni on kummallista, että niin usein kuulee jo synnyttäneiden sanovan niille, joilla se on vasta edessä, ettei synnytystä tule pohtia etukäteen. Se on jokaisella erilainen.
Tottakai on! Mutta miksei näitä asioita saisi ennen synnytystä ajatella? Itse ainakin olen sen luontoinen teoreetikko, että mielelläni etsin tietoa kaikesta mahdollisesta. Toki ymmärrän, että omalla kohdalla homma voi mennä ihan eri lailla, mutta mielestäni on pään puskaan pistämistä, jos näihin juttuihin ei tutustu jo ennen sitä "viisaaksi tekevää" synnytystä.
Sitten kuulee monen sanovan "en edes osannut pelätä ensimmäistä synnytystäni, tätä toista osaan, koska nyt tiedän mitä on tulossa"... Olisikohan helpompi valmistautua jo hieman etukäteen, ettei asiat sitten tule järkytyksenä?
oonko raskaana, kun kuukautiset on viikon myöhässä ja meen huomenna ostaa testin.
Mutta vaisto sanoo että olen...
sitä ettei kannata etukäteen hirveesti suunnitella esim.et mitä kipulääkettä ottaa ja mitä ei ja päättää missä asennossa synnyttää yms. Tottakai synnytykseen PITÄÄ perehtyä raskausaikana ja erilaisiin asentoihin ja kivunlievityskeinoihin on hyvä tutustua, mutta tarkoitin ettei takkoja suunnitelmia kannata eikä voi tehdä, koska koskaan ei tiedä mitä tapahtuu!! Avoimin mielin synnyttämään ja kysyä rohkeasti kätilöltä mitä mieleen tulee! Ja usein vähätellään uudelleensynnyttäjän mietteitä ja pelkoja, mutta kyllä minua pelottaa nyt paljon enemmän lähteä synnyttämään kuin ensimmäistä lastani. Onneksi silloin ei osannut niin paljon pelätä! Nyt kun sen tietää millaista voi olla niin todellakin pelottaa!
Mutta esikoista saadessani jo synnytysvalmennuksessa sanottiin että lähes kaikilta ensisynnyttäjiltä joudutaan leikkaamaan repeämien estämiseksi. Se oli siis 10 vuotta sitten enkä tätä minään totuutena kellekkään kaupittele.
Niissä ilokaasu- ja kipuhöytyissä ei kyllä olisi sanoma edes perille mennyt, jos oltaisiin sanottu etukäteen että leikataan. Naps vaan ja se oli tehty, ei juurikaan edes sattunut, ottaen huomioon että paikat oli jo äärimmilleen venyttyneet siinä vaiheessa kun napsaistiin. Ompelu tuntui ilkeältä, vaikka sitä varten puudutettiinkin.
Mulla oli tämä esikoinen isokokoinen, joten todennäköistä olisi ollut että olisin revennyt ilman leikkaamista. Epparin lisäksi en revennyt. Enkä pitänyt sitä epparia mitenkään pahana, paranemiseen meni n. 2 viikkoa, tosin alapää oli hivenen runnotussa kunnossa muutenkin. Eipä kotiinlähtotarkastuksessa lääkäri juuri kuin kurkannut mekon alle, ei paljon uskaltanut koskea ;)
Mutta hyvin siis parani, tikit suli aikanaan, ja seksi on kyllä alkanut maistumaan vasta tämän synnytyksen jälkeen. Muissa synnytyksissäni epparia ei leikattu, lapset ovat olleen jonkin verran pienempiä kuin esikoinen. Parilla tikillä olen selvinnyt, viimeisessä ei tarvittu niitäkään.
Osittain tuo tyksin ja pammisaaren ero selittyy pehmeillä arvoilla, osittain sillä että tyksissä hoidetaan myös ongelmasynnytyksiä, jolloin luonnollisesti joudutaan tekemään enemmän toimenpiteitä. Ja epparin voi jokainen niin halutessaan kieltää, ainoa tilanne mikä mulla tulee mieleen että vielä nykyisinkin tehdään eppari rutiinisti on perätilasynnytys.
Kyllä imukupin teossa on myös välilihanleikkaus. Ja jos tiedossa on iso vauva, yleensä herkästi nipsastaan, näin yritetään estää isommat repeämät.
Aina edes epparin teko ei estä repeämiä, koska toisilla kudostyyppi on sellaista, että vaikka tekisi epparin tai kätilö kuinka hyvin tukisi välilihan aluetta, tulee isojakin repeämiä.
entä tehdäänkö esim. imukuppisynnytyksessä isompi välilihanleikkaus?
tuskin siinä sen "isompaa" tehdään, tuo eikattava alue kun on rajallinen. Mutta imukuppisynnytyksessä kyllä yleensä leikataan väliliha, sen suuremmin kyselemättä :)
...ainakaan Kuopiossa automaattisesti. Itse olen 3 synnytystä läpikäynyt ja leikkaamatta ja repeämättä selvinnyt, vaikka lapset olleet isoja: 3410, 3850 ja 5080g.
Minulle sanottiin että nykyisin ei suositella eikä pakolla ainakaan leikata. Hätätilanteet on tietysti aina erikseen.
Minultakin leikattiin lupaa kysymättä. Siinä vaiheessa olin jo niin sekaisin, etten välittänyt enää mistään mitään (synnytys oli kestänyt jo vuorokauden), toivoin vain että kaikki olisi ohi jo.
Valitettavasti arpi vaivaa vieläkin (synnyttänyt v. -94), tosin ei jatkuvasti, mutta joskus wc:ssä pyyhkiessäni alapäätä siihen sattuu ilkeästi. Arpi on jäänyt jotenkin rosoiseksi, siispä paperi tarttuu siihen helposti. Suututtaa.
Kerroin asiasta etukäteen eikä välilihaa sitten leikattu. Se ei revennytkään, vaan jousti hienosti. Sairaalasta kerrottiin, että välilihan leikkaus todellakin on usein aivan turha ja aiheuttaa jälkikäteen vain turhaa kipua. Harjoiteltiin miehen kanssa välilihan venytystä netistä löytämien ohjeiden mukaisesti ja kaitpa sekin auttoi. Kätilö myös paineli lämpimällä pyyhkeellä välilihaa, kun ponnistus oli käynnissä. Sekin varmasti auttoi, ainakin tuntui mukavalta.
Kuopus oli yli nelikiloinen ja jäi jumiin. Tuolloinkaan välilihaa ei leikattu vaan se jousti hyvin. Molemmista synnytyksista palauduin tosi nopeasti (parissa päivässä) ja ainut ommel, jonka olen saanut oli esikoisen syntymässä tullut nirhama kohdunkaulassa.
Leikkaus on mielestäni täysin turha useimmiten. Jokaisella on oikeus vaatia semmoista hoitoa/toimenpiteitä kun haluaa. Älkää suostuko leikkaukseen vain siksi että niin on tapana!
miten välilihaa voi venyttää ettei se repeäisi?
oliivi- tms.öljyllä ainakin saa joustoa siihen enemmän. kai sormillakin venytys onnistuu
Vai että haluttomuutta. Kuules, kaks viikkoa siitä, ku synnytin. Jouduttiin tekeen eppari, mutta ei kyllä haluttomaksi tehnyt, ku pitänyt jo naida naksautella!
Imukuppisynnytyksessä leikattiin väliliha, joka sitten lisäksi vielä repesi. kuuteen viikkoon en edes kyennyt istumaan, joten eipä tuo seksikään kyllä olisi voinut vähempää kiinnostaa.
Sannin viestiin viitaten...
Juupajuu..ja olen nyt sitten raskaana! :)
minulta leikattiin väliliha,mutta sain silti toisen asteen repeämäm.Joten ei todellakaan välilihanleikkaus estä repeämiä.Jollei olisi leikattu,niin olisikohan repeämä ollut isompi?tiedä häntä...