Ammattikorkeakoulut ja tiedeyliopistot muodostavat Suomen koulutusjärjestelmässä niin sanotun duaalimallin, jossa kummallakin on oma roolinsa. Toisin sanoen ammattikorkeakouluilla on yliopistoja vahvempi ammatillinen ja käytännön osaamiseen liittyvä painotus, mutta ei tieteellistä perus- ja jatkotutkimusta. Sen sijaan ammattikorkeakoulut pyrkivät aktiivisesti soveltamaan jo olemassa olevaa tietoa ja tekemään niin sanottua soveltavaa tutkimusta tai tilaustutkimusta pääasiassa elinkeinoelämän ja yritysten suoriin tarpeisiin.
Ammattikorkeakoulut
mätiedän
14774
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Saahan sitä kaikkeen uskoa jos haluaa. amk -> opisto
Hohhoijaa. Totuus on, että amk:ssa työskentelevillä tohtoreilla ja lisensiaateilla on aivan hyvä valmius tehdä tieteellistä tutkimusta, ja sitä tehdäänkin. Myös yliopistoilla on valmius tehdä yhteistyötä työelämän kanssa, ja sitä tehdäänkin. Käypäs tutustumassa vaikka Aalto-yliopiston graduihin ja dippatöihin, niin huomaat että suurin osa on juurikin soveltavaa tutkimusta.
Mikrot ja makrot. Ilman yliopistolaisia paljon jäisi tietämättä, mutta ilman ammattikorkealaisia paljon jäisi tekemättä. Amis&lukio ovat niiden alemmat asteet
Siis, amk on ammattipainoitteiden ja yliopisto tiedepainotteinen. Kumpiakin tarvitaan.
Olen ylpeä siitä, että minulla on nimenomaan AMMATTIkorkeakoulututkinto. Hyvästä ammattikoulutuspohjalta oli hyvä ponnistaa ammattikorkeakouluun. Se myös näkyy työelämässä ja työnantajien arvostuksissa, aina on töitä löytynyt, aina asiantuntijatehtävissä ja hyvällä palkallakin.
Painotan sanaan AMMATTI...se on kovaa valuuttaa työmarkkinolla että...tosin linjasta hieman riippuen.
Arvostan kuitenkin myös tiedeyliopistoista valmistuneita, heillä on hyvä teoreettinen tietämys, kun meillä amk:oosta valmistuneilla on konkreettinen tietämys vahvempaa.
Höpön löpöä taas: "ammattikorkeakoulu on ammattipainotteinen (mikä ammatti?) ja yliopisto tiedepainotteinen (riippuu kuules ihan alasta, onko vai eikö)."
Ammattikorkeakoulussa suoritetaan tutkintoja, joilla voi sijoittua työelämässä johonkin ammattiin, ja aivan sama on tilanne yliopistojenkin kohdalla.
Eihän insinööri ole sen enempää ammatti kuin diplomi-insinöörikään. Molemmat ovat tutkintoja, ja kun menee töihin, ammatti voi olla vaikka suunnittelija tai kaupungininsinööri - ihan riippumatta siitä, onko taustalla insinööri (AMK) vai DI -tutkinto. Yliopistossa on monia hyvinkin käytäntöön ja työelämään painottuvia koulutuksia, esimerkiksi luokanopettajakoulutus, lastentarhanopettajakoulutus, käsityönopettajakoulutus, lääkäri ... Toisaalta taas esimerkiksi sosionomi (AMK) on tutkinto, ja ammatti,mihin sillä sijoitutaan työelämässä voi olla vaikka lastentarhanopettaja, sosiaalivirkailija tai jotain muuta.
Ainoat kunnon erot amkien ja yliopistojen välillä on tällä hetkellä, että amkeissa perustutkinto on alempaa korkeakoulututkintoa (kandi) vastaava amk-tutkinto ja yliopistoissa tehdään perustutkintona pääasiassa ylempää korkeakoulututkintoa (maisteri), joka vastaa tasoltaan ammattikorkeakoulujen yamk-tutkintoa, ja että jatkotutkintoja (lisuri ja tohtori) tehdään vain yliopistoissa.
yamk= maisteri AMK. buahahhaaa....höpö höpö.
Luehan uudestaan: vastaa tasoltaan.
Tarkoitin siis sitä, että se on kova sana kun siinä lukee nimenomaan AMMATTIkorkeakoulu. Ammattikorkeakoulussa opitaan ammattiin, mutta asiantuntijatasolle, kun taas ammattikoulussa opitaan työnekijätasolle. AMK:ssa ammattiosaamista siis syvennetään myös teorian puolelle, lisänä konkreettiselle osaamiselle.
Ymmärsit siis hieman väärin.
Niin ja ylemmästä AMK:oosta sen verran, että se antaa kyllä saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto, mutta koska tutkinto on suht uusi niin kurseissa on kehitettävää.
Opetussuunnitelmien tekijät / AMK opet ovat yliopistotutkinnon suorittaneita eli siitä voi tietysti päätellä ylemmän AMK:n tasoa hieman...eli onko taso hyvää vai huonoa. Jos on huonoa, niin se kertoo myös maisterien/tohtorien osaavuudesta. Siis yliopistoihmisten pätevyydestä.
Ystäväni valmistui (ylempi AMK) vast ikään ja sai heti suht ison palkankorotuksen eli ilmeisesti työelämässä arvostetaan kyseistä tutkintoa.
Lisuri osaa lukea ja on työnsä puolesta haastatellut lukuisia maistereita sekä noin 10 ylemmän amk-tutkinnon suorittanutta.
Ehkä on sattunut otannassa huono tuuri, mutta minä en pidä yamk-tutkintoa ja ylempää korkeakoulututkintoa saman tasoisina, en myöskään pidä amk-tutkintoa kandin veroisena tutkintona.
Sinänsähän yksittäinen tutkimus ei ole sama kuin tieteellinen tieto, mikä lisurinkin pitäisi hyvin tietää. Voi myös hyvin olla, että joidenkin yksittäisten henkilöiden on vaikea hahmottaa empiriaan pohjautuvaa tietoa yhtä arvokkaaksi kuin teoriaan pohjautuvaa tietoa. Tämä onkin jo syvällisempi kysymys.
Tosiasia kuitenkin on, että eurooppalaisessa tutkintojärjestelmässänuo nuo tutkinnot vastaavat tasoltaan toisiaan, sitä ei voi kiistää. Mielenkiinto kuitenkin heräsi tutkimustasi kohtaan, joten laitatko jotain lnkkiä siihen, kiitos!
Olet ihan oikeassa siinä, että ammattikoulussa opitaan työntekijätason ammattiin ja amk:ssa opitaan ammattiin asiantuntijatasolle. Mutta se ei tee eroa yliopistoon, jossa myös opitaan ammattiin: papiksi, lääkäriksi, opettajaksi jne. Opettaminenkin on ammatti ja tutkijakin on ammatti.
AMK:ssa voi syventää ammatillista osaamista teorian puolelle, jos taustalla on ammatillinen koulutus. Joissakin tapauksisssa järjestetään esimerkiksi muuntokoulutuksia opistokoulutuksen käyneille insinööreille insinööriksi (AMK) tai opistosairaanhoitajasta sairaanhoitajaksi (AMK).
Suurimmalla osalla amk:ssa opisekelevilla on kuitenkin taustalla lukio, joten ei ole mitään ammatillista osaamista, mitä voisi syventää. Pelkän ammattikoulun käyneillä taas on taustallaan yleensä sellainen käytännön tason ammatti, jolle ei ole vastaavaa ammattia amk:ssa. Sitä paitsi kaikki toisen asteen (ammatillinenkin) koulutus tuottaa hakukelpoisuuden amk:hon ihan kaikille aloille, joten ei mitenkään voi aina syventää aiempaa ammatillista osaamista. Esimerkiksi lähihoitajakoulutuksen käynyt voi hakea insinööriksi tai poliisiksi tai ihan mihin vaan, muuallekin kuin hoitoalalle.
Ei tutkimus, vaan lukuisa määrä työpaikkahaastatteluja.
Yliopiston ja ammattikorkean vertailu ei kaikilla aloilla ole noin mustavalkoista.
Tässä olisi muuten mielenkiintoisia kolmannen asteen opiskelusta kertovia blogeja tarjolla. Kaikki näyttävät olevan tekniikan tai luonnontieteen opiskeluun kallellaan. Mukana niin AMK:n kuin yliopistonkin opiskelijoita, joten opintojen vertailu helppoa. Jos opiskelijaelämästä haluaa päästä jyvälle jo etukäteen, niin suosittelen:
http://ouluma.fi/luma-taajuudella/