Aamun uutisissa, tänään syyskuun tokavikana päivänä, kerrottiin, että nyt on keksitty ihmepilleri, joka auttaa lähes kaikkiin vaivoihin.
Pilleri auttaa, jos kärsii virtsan karkailusta, tupakoinnista, masennuksesta, unettomuudesta ja erilaisista mielialahäiriöistä.
Kysymyksessä on nimittäin mielialapilleri, jonka on nyt todettu auttavan myös edellä mainittuihin vaivoihin.
Kaiken kukkuraksi kertoi haastateltu lääkäri, että pilleri ei aiheuta sivuvaikutuksia eikä riippuvuutta.
Onkohan asia noin?
Ennen vanhaan, kun ei ollut kaiken maailman pillereitä, mielialavaihtelut kuuluivat ihmisten arkeen ja juhlaankin. Se oli ihan luonnollista, että joskus oli iloinen ja elämä hymyili, mutta joskus taas v---tti vallan tavattomasti.
Sitä pidettiin ihan luonnollisena, kun päivät eivät olleet silloin, eivätkä muuten ole nykyäänkään samanlaisia.
Lääketeollisuus on valtavasti kehittänyt uusia lääkkeitä viime vuosikymmeninä. Niitä myös markkinoidaan tehokkaasti. Sellaista tehomarkkinointia ei ole aikaisemmin esiintynyt, että jonkun pillerin on todettu parantavan lähes kaikki vaivat. Nyt on ja se on mielialapilleri.
Minulla ei ole kokemuksia kyseisestä pilleristä, minä kun olen niin vanhanaikainen, että kärsin nahoissani mielialavaihtelut. Pissankarkailua ei ainakaan vielä ole esiintynyt, pikemminkin päinvastoin, kuten useimmilla yli kuusikymppisillä miehillä. Tupakkaa en ole polttanut yli neljäänkymmeneen vuoteen ja uni maittaa liiankin hyvin.
Käyttämistäni keinoista selviytyä näinkin vanhaksi on se, että aina kun alkaa vitutuskäyrä hiemankin nousta, niin alan tehdä jotain. Mitä hyvänsä, kunhan teen jotain. Siinä tehdessä se käyrä lakkaa nousemasta ja alkaa painua alaspäin, kunnes tilanne on taas normaali.
En kiellä enkä käske käyttämään ihmepilleriä. Jokainen tekee, kuten parhaakseen näkee.
Se vain tässä potuttaa, kun varsinkin meitä seniorikansalaisia kupataan niin estoitta, kuin esim. lääketehtaat tekevät.
Pilleri auttaa, jos kärsii virtsan karkailusta, tupakoinnista, masennuksesta, unettomuudesta ja erilaisista mielialahäiriöistä.
Kysymyksessä on nimittäin mielialapilleri, jonka on nyt todettu auttavan myös edellä mainittuihin vaivoihin.
Kaiken kukkuraksi kertoi haastateltu lääkäri, että pilleri ei aiheuta sivuvaikutuksia eikä riippuvuutta.
Onkohan asia noin?
Ennen vanhaan, kun ei ollut kaiken maailman pillereitä, mielialavaihtelut kuuluivat ihmisten arkeen ja juhlaankin. Se oli ihan luonnollista, että joskus oli iloinen ja elämä hymyili, mutta joskus taas v---tti vallan tavattomasti.
Sitä pidettiin ihan luonnollisena, kun päivät eivät olleet silloin, eivätkä muuten ole nykyäänkään samanlaisia.
Lääketeollisuus on valtavasti kehittänyt uusia lääkkeitä viime vuosikymmeninä. Niitä myös markkinoidaan tehokkaasti. Sellaista tehomarkkinointia ei ole aikaisemmin esiintynyt, että jonkun pillerin on todettu parantavan lähes kaikki vaivat. Nyt on ja se on mielialapilleri.
Minulla ei ole kokemuksia kyseisestä pilleristä, minä kun olen niin vanhanaikainen, että kärsin nahoissani mielialavaihtelut. Pissankarkailua ei ainakaan vielä ole esiintynyt, pikemminkin päinvastoin, kuten useimmilla yli kuusikymppisillä miehillä. Tupakkaa en ole polttanut yli neljäänkymmeneen vuoteen ja uni maittaa liiankin hyvin.
Käyttämistäni keinoista selviytyä näinkin vanhaksi on se, että aina kun alkaa vitutuskäyrä hiemankin nousta, niin alan tehdä jotain. Mitä hyvänsä, kunhan teen jotain. Siinä tehdessä se käyrä lakkaa nousemasta ja alkaa painua alaspäin, kunnes tilanne on taas normaali.
En kiellä enkä käske käyttämään ihmepilleriä. Jokainen tekee, kuten parhaakseen näkee.
Se vain tässä potuttaa, kun varsinkin meitä seniorikansalaisia kupataan niin estoitta, kuin esim. lääketehtaat tekevät.
Vastaukset 19
Vanhimmat
ei millään pahalla
Sehän on lukijasta, miten tulkitsee nuo pisteet, minusta hän "vapisutti".
eli 'vihastuttaa' siinä kohdassa? Tunteet ovat aina totta, ja sanat aiheuttavat tunteita,
nyt on TV:ssä ihan riittävästi kuultu keskenkasvuisten tyttöjen v-sanoja, me kun olemme jo melkein aikuisia, niin mitä jos käyttäisimme oikein suomen kielen sanoja?
Tuo pilkkanimi naisen sukupuolielimestä saisi jo jäädä vähemmälle. Miltä kuulostaisi: Minnuu sukupulielimettää! tai: Voi naisen sukupuolielin!
Miksi ei vihastuttaa, kiukuttaa, harmittaa, suututtaa, ärsyttää... ???
Suomen kieli on rikasta!
on kahtena kappaleena.
hatuttaa, ottaa kaaliin, pannuun, kupoliin .
suomen kieli on tosi monivivahteikasta ja värikästä!
Nuo keskenkasvuiset ovat täysin yhden ilmaisun varaan jääneet.
kun ei ole asiasta mitään sanottavaa, saivarrellaan ja tartutaan yhteen sanaan.
Itse sanotte elintänne varmaan vituksi, kun noin tunteita kuumentaa. Ei ihme että masentuu. Pnkohan lääkitys kohillaan ?
keskenkasvuisuuttako?
Paljon on niiden käyttö lisääntynyt, kun kuuntelee tuttujaan. Henkilökohtaisesti en ole niitä tarvinnut, en edes rauhoittavia pillereitä. Silti en pidä huonona ajatusta todelliseen masennukseen apua.
Esimerkkinä on lähisukulaiseni, joka jostakin syystä masentui, ja näki maailman kovin synkkänä kuukausikaupalla. Raskasta oli jo jutella kanssaan, ja ilmeisesti monet tuttavansakin kokivat samaa, koska yksinäisyyttään valitti.
Sitten oli saanut niitä mielialalääkkeitä, ja muutaman viikon kuluttua, oli äänikin ihan valoisa ja raikas nauru kaikui puhelimessa taas. Ihan tuntui hyvältä, että oli olemassa lääke, joka palautti uskon elämään.
Ehkäpä se on monelle avuksi kun omat voimavarat eivät riitä.
Aputoimittaja tarttui erittäin vakavaan ongelmaan. Suomalaiset ovat päässeet surullisenkuuluisaan johtoon masentumistilastoissa. En usko, että suomalaisten perimässä olisi näin paljon vialla, vaikka meistä Kantelettaressakin sanotaan : Soitto on suruista tehty, murehista muovaeltu.
Onko ongelma siinä, että suomalaiset ovat poikkeuksellisen depressiivistä kansaa, vaiko lääketehtaiden ja lääkärien yhteisessä bisneksessä, ainakin yhteiskunnan rakenteissa on korjattavaa. Medikalisaatiolla paikataan myös hoitaja- ja lääkäripulaa, varsinkin vanhusten hoidossa. Ennen oli ihmisillä kädet täynnä työtä, ei ollut aikaakaan masentua. On totta, että toimettomuus vähentää pitkän päälle aloitekykyä ja tuo tarpeettomuuden tunteen, siksi työttömyys on niin vakava asia henkisestikin. Mutta missä on sairauden ja normaalin mielialavaihtelun raja ?
Masennus selitetään serotoniinin puutteella, jota korvataan kemiallisesti. Pian joka lymmenes suomalainen korjaa vajetta lääkkeillä. Nyt on keksitty yhä uusia vaikutusalueita, joilla yleistä hyväksyttävyyttä lisätään, kuten tupakanpolton lopettaminen.Yksilön yletön korostaminen edesauttaa itseensä käpetymistä ja itsetarkkailua, mutta pitäisi suuntautua enemmän yhteisön hyvinvointiin, siinä omat murheet pääsevät oikeampiin mittasuhteisiin. Toisaalta kiltit itsensä unohtavat tytöt ovat masennusherkkiä jossain elämänvaiheessa, jos on elänyt aina vain toisten ehdoilla. Tasapaino pitäisi löytyä tässäkin.
On totta, että nykyihmiset eivät tahdo kestää negatiivisia tunteita, aina pitäisi olla positiivisen iloinen. Runsas viinalla läträäminen voi auttaa hetkellisesti, mutta varmasti kemiallisestikin vaikuttaa haitallisesti. Läheisen kuoltua tarjotaan turruttavia lääkkeitä, jotta surun kärki taittuisi. Eiköhän se vain siirrä ongelmaa eteenpäin, kaikki tunteet pitäisi hyväksyä ja käsitellä. Eri asia on, jos tarvitsee unen tuloon lääkitystä, sillä unen puute on vakavaa. Joka käänteessä huudetaan ammattiauttajia, mutta itse on tunteet koettava ajallaan. En silti väheksy ammattiauttajia, kuten psykiatreja, mutta he ovat todella sairaita varten.Joka asian psykologisointi vieraannuttaa siitä, mitä luontaisia omia voimia meillä on. Lapsia suojellaan pettymyksiltä, mutta niitä maailma väistämättä tarjoaa, pitäisi osata olla immuniteettia niitäkin varten.
Aspiriini auttaa päänsärkyyn, mutta salisyylihapon puute ei ole päänsäryn syy. Samaa ajattelen serotoniinista.
Palstalla on alan asiantuntijoitakin, mutta nämä ovat minun ajatuksiani, osin koettuakin. Itseäni auttaa terveellinen ruokailu, liikunta, luonnon läheisyys ja ennen kaikkea läheiset ihmissuhteet. Nyt odotan innolla ensi viikolla olevaa työkavereista eläkkelle siirtyneiden kokoontumista hyvä ruuan, juoman ja teatterin merkeissä. Tänään on lähisuvussa kolmella nimipäivä, tytär on kutsunut kakkukahville pokansa ja miehensä nimipäiville. Makea pala juhlistaa, mutta ei makeaa mahan täydeltä.
Pirteää päivää !
on noin viisas kehittynyt...taaskaan ei mittään kirjoituksees tarttis lisätä tai siitä poistaa!! Ennenko ees ite olin päässy ajatuksen alkuun, ni sinä sen jo tempasit kirjottaa.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ont00043&p_haku=onnellisuustutkimus
Anna Onnin tulla ja tunnin olla!
Tuo on hyvä mantra, auttaa monesti.
seksi tätä mantraa sanotaan yleisesti.
Mantra vai rukous, melkein ne sama asia, jos jommalla kummalla tulee onnellisuus, se on jo voitto, pillereitä ei tarvitse. ;-)
On ollut todella kiva ja mieltä ylentävää lukea edellä olevia kommentteja ja mielipiteitä. Kaikkia.
Yksi on kuitenkin ylitse muiden. Se on Ramoonan kirjoitus.
Se kelpaisi vaikkapa lääkäripäivien juhlaesitelmäksi.
Mieliala on noussut lukiessani niin, että jos se tästä vielä petraa, voi mennä överiksi. Mutta menköön, jos on mennäkseen.
Aputoimittajan kehut, mutta kyllä myönteinen huomio aina hivelee, nyt olen koko loppuviikon hyvällä tuulella. Juhlaesitelmätyyliä en kuitenkaan tavoittele, mutta kaipa innostuessa semmoisiakin sävyjä voi tulla mukaan. Paljon tästä asiasta on medioissa puhuttu ja masennuksen torjunta on ollut osa minunkin elämääni. Susmorsian ihmetteli , miten minusta on näin viisas tullut. Ehkä paneuduin tavallista huolellisemmin kirjoittamaan, koska aihe on koskettava.
Minä kun joskus kerroin vanhan vammaisen sisällyksettömästä elämästä tämä ehdotti hyväksi todettua Onnellisuuspilleriä.
Minun vatsani ei moista pilleriä sietänyt. Vatsakipuni olivat suorastaan hirvittävät. Söin lähes kourakaupalla buranoita ym. ja ajan myötä kivut katosivat. Kaikkea ne lääkärit suosittelevatkin.
Tuosta mainitsemastasi ihmepilleristä en ole kuullut mutta vuosikymmenien takaa muistan lääkkeen, jota nauttimalla ei kuollutkaan, riitti kun ehti ottamaan ajoissa. Onkohan lääke herätetty henkiin?
kehui melatoniinia sellaiseksi ihmelääkkeeksi, joka elämän muuttaa aivan onnelliseksi.
Joka ilta vain pilleri suukkoon, niin nukkuu Herran huomassa ja aamulla herää suu mesillään.
Otan joka ilta yhden,
siksiköhän olen niin onnellinen,
vai ihan muutenko vain?