Meillä on tälläinen pulma..
Meillä on 3-kk vanha pentu, 3v vanha aikuinen. Pentu on kokoajan vanhemman karvoissa ja jaloissa kiinni.
Lenkillä menee kaikki lekkeriksi, jos yhtään antaa pennulle lisää hihnaa.
Vanhempi koira ei tee mitään, vasta todella pitkän ajan päästä näyttää hampaita ja vähän murahtaa.
Pitäisikö tähän puuttua, vai antaa koirien hoitaa homma? :D
Meillä on 3-kk vanha pentu, 3v vanha aikuinen. Pentu on kokoajan vanhemman karvoissa ja jaloissa kiinni.
Lenkillä menee kaikki lekkeriksi, jos yhtään antaa pennulle lisää hihnaa.
Vanhempi koira ei tee mitään, vasta todella pitkän ajan päästä näyttää hampaita ja vähän murahtaa.
Pitäisikö tähän puuttua, vai antaa koirien hoitaa homma? :D
Vastaukset 12
Vanhimmat
Meillä pentu 1,5 vuotta, tekee samaa aina ottaa vanhemman koiran(3v) jalan tai kaulanahkoja suuhun.. tosin nuorempi koira tuli noin vuoden ikäisenä meille .. meillä myös vanhempi ensin ärähti joka kerta, nyttemmin rupeavat vain leikkimään tälläisestä toiminnasta :D meillä meni itsestään ohi...
Kyllä se vanhempi koira sietää sen pienen lenkin minkä teet pentu mukana riäkkymistä, tai voithan kokeilla, että jätät vanhemman kotiin ja viet vain pennun sille lyhyelle lenkilleen. Kyllä vanhempi koira näyttää selvästi sen haluaako se mukaan sinne pennunkin lenkille vai ei. Voi olla että se ei tykkää pennun riehumisesta ja jää mielumin kotiin pennun lenkin ajaksi ja tyytyy vain omaan lenkkiinsä, mutta yleensä koirat sen verran ulkona olosta tykkäävät, että kyllä se riehumisen sietää, ihan vain sen takia, että pääsi tämän ylimääräisen ulkoilun tekemään.
Eli ota vanhempi mukaan pennun lenkille vain jos se selkeästi haluaa lähteä mukaan. Jos se ei halua anna sen jäädä kotiin. Joka tapauksessahan joudut käyttämään 3 vuotiaan koiran paljon pidemmällä lenkillä erikseen.
Kyllä se aina mukaan lähtee, jos ulos pääsee. :)
Ja kyllä, tietysti käytän erikseen vanhempaa koiraa.
Mutta tämä sama kuvio kun kotona, ensin nukahtavat vierekkäin nukkumaan.
Sitten vanhempi menee vaikka vettä juomaan, niin pentu on heti kiinni. :)
Ei se tietenkään meitä häiritse, mutta inhottaa tietysti vanhemman puolesta,
kun ei edes ärähdä takaisin. :)
...kun sen sietokyky ylittyy.
Ei haittaa yhtään, että koira sietää paljon.
Ja se, että se haluaa lähteä edelleen ulos vaikka pentu siellä sitä kiusaakin, osoittaa vain, että sitä ei haittaa vaikka pentu kiusaa. Kyllä se jättää lähtemättä sitten jos se olisi epämiellyttävää ja sillä on muutenkin mahdollisuus päästään ulos.
Kokeile niin päin, että käytät ensin molemmat koirat ulkona tarpeillaan. Sitten palaat sisälle ja lähdet aikuisen koiran kanssa ensin ulos. Kuljetat sen minkä se päivittäin tarvitsee. Palaat kotiin ja alat heti tekemään uutta uloslähtöä, nyt niin, että laitat pennun ensin taluttimeen, eli aikuinen koira näkee selkeästi, että pentukin on lähdössä. Haluaako aikuinen mukaan vaikka sillä ei ole enää mitään tarvetta päästä ulos? Jos haluaa, niin sitä ei haittaa pätkääkään pennun riekkumiset (ei ainakaan niin paljoa, että se jättäisi väliin jonkin hyödyn).
Hmm, tuo onkin hyvä.
Kokeillaanpa heti tänään. :)
Kiitos paljon!
Pennulla on ainakin 10 x enemmän "touhuenergiaa" kuin aikuisella, joten olisi jopa hieman huolestuttavaa jos pentu ei olisi lainkaan haastamassa vanhempaa leikkiin ja vanhempi kyllä laittaa pennun järjestykseen, kun se on saanut tarpeekseen. Asiasta ei kannata tehdä ongelmaa, jos leikki ei ala muuttua aggressioksi.
Pentu tarvitsee paljon kahdenkeskistä ulkoiua alkuvaiheessa ja tarvitsee sitä toki myöhemminkin. Näillä kahdenkeskisillä lenkeillä opetetaan hihnakäyttäytymisen perusjutut eli veto pois, pysähtyminen ja liikkeelle lähtö yht'aikaa ohjaajan kanssa sekä vastaantulijoiden (autot, pyöräilijät, kävelijät, toiset koirat) kohtaaminen. Kun nämä perusjutut sujuvat, niin sitten voi pikkuhiljaa pidentää yhteisiä lenkkejä ja puuttua niiden ongelmiin.
Kun meille tulee uusi pentu, niin n. 5-6 kuukauden ikään asti lenkitetään pentu yksin kaduilla ja julkisilla paikoilla, missä tavoitteena on juuri tuo hihnakäyttäytymisen opettelu. Metsässä saavat sitten rymytä porukalla vapaammin, kun iso osa ajasta ollaan ilman hihnaa. Meneehän siihen tietty useampi kerta, että koirat osaavat yhdessä kulkea lenkeillä, mutta kun vanhempi tai vanhemmat koirat aina tietävät miten toimitaan, niin yhteislenkeilläkin pystyy korjaamaan nuorimmaisen toimintaa varsin hyvin.
siloin komennat pennun pois ja pidä huoli, että vanhemmalla rauhottumispaikka johon pentu ei pääse, muuten samaa mieltä kuin edelliset, kyllä vanhempi ärähtää, kun liikaa alkaa nyppiä. paras että selvittävät välinsä itse kuin että ihminen sotkisi mukana.
ja ulkoiluttakaa ja muutenkin molemmille myös sitä omaa aikaa. eihän noin pieni vielä mitään varsinaisia lenkkejä tee.
EI TARVITSE PUUTTUA!!! Vanhempi koira osaa itse komentaa pentua, kun mitta täyttyy!
Ja komentamisessakin on eroja: pentu kyllä lopettaa, kun vanhempi koira oikeasti tarkoittaa, että nyt riittää.
Eivät pennut ole idiootteja, vaikka energisiä ovatkin. Ja toiset koirat ovat kärsivällisempiä pennuille kuin toiset, mutta komentavat VARMASTI kun pentu menee liian pitkälle.
"Vanhempi koira ei tee mitään, " No voisiko tämä kertoa, että asia on ok.? Toiseksi. Eikö tämä kerro myös, että koira käyttää samaa konstia mitä moni ihminenkin tälläiseen tilanteeseen, kun pentu on hieman riehahas nimittäin: Huomioimattomuutta
Käyttäisin kyllä näin hyvän koiran (vanhemman) tarkoitusta hyväksi, sillä se opettaa pennulle ajankanssa aika paljon erillaisia asioita ja oikeita käytösmalleja.
Opeta pennulle ensin hihnakäytös ja ulkoile jatkossa vaikka 1/3 (pentu mukana yksi kolmesta)ja jatkossa 2/3 (pentu mukana kaksi kolmesta lenkistä)
...laumassa vanhemmmat eivät jätä huomiotta huonoa käytöstä,vaan todellakin huomauttavat siitä esim ärähdyksellä ja näykkäyksellä.Tai ulahduksella.
Sama pätee kotiin. Uusi koira on aina lauman uusi tulokas ja siitä kuuluu huomauttaa ärähdyksellä.
Huono käytös ei koiralaumassa jää huomiotta.
Hyvä käytös palkitaan seuralla ja leikillä. Uuusi tulokas on lauman ala-asteikolla ja vanhemmalle koiralle kuuluu antaa hänen oma asema,eikä nostaa pentua sen edelle.
Koiralaumassa pentu saa huomionsa sitten kun menestyy.
Joo tiedän, että koiralaumassa hierarkiaa pitävät pitävät koiran pentua aina ala-asteikolla.
Mutta onko kukaan koskaan miettinyt ja voiko selittää tyhmälle joka ei ymmärrä, että miksi ihmeessä eläin pitää pentuja (jälkeläisiä) vähäarvoisina?
Olen ymmärtänyt, minulle on väitetty, että elämän suurin päämäärä on lisääntyminen, lajin jatkuminen pidetään siis elämän tarkoituksena noin useimmin. Onko koirien jalostuksessa vai missä on tapahtunut tämä vinksahdus, että koirat muista eläimsitä poiketen eivät arvostakaan lisääntymistä ja jälkeläisiä?