mielipideosastolla on tämän päivän lehdesssä lääkärin kirjoitus diabeteksen hoidosta tai paremminkin ymmärrän asian koskevan ruokavaliota.
Kirjoittaja minun ymmärtääkseni suosittelee virallista lautasmallia. Paria kohtaa en täysin ymmärtänyt. Ensinnäkin siinä viitataan laajaan tutkimukseen jossa ylipainoiset on jaettu kahteen ryhmään. Toinen puolikas söi ja eleli kuten aiemminkin mutta toinen puolikas vaihtoi terveellisempään ruokavalioon ja laihtui. Seurannan tuloksista ilmeni terveelliseen ruokavalioon siirtyneet eivät sairastuneet siinä mittakaavassa kuin heidän verrokkinsa. Se oli hyvä asia.
Mutta nyt kysyisinkin. Kaikki me kakkostyyppiin sairastuneet emme ole olleet ylipainoisia vaan tauti on saatu perintönä. . Mahtaneeko asiasta olla mitään tutkimusta jossa olisi selvitetty ruokavalion osuus tapauksissamme ?
Toisekseen ihmettelen kovin sitä että miten tätä lautasmallia pitäisi käyttää . Itse jos syön mallin mukaan, tarkoittaa se kohenneita verensokeriarvoja tapauksessani. Olen jättänyt perunan ja riisin täysin ruokavaliostani pois ja nykyisellä tabletttilääkinnällä arvot ovat pysyneet kurissa- Hiilihydraattini saan pääasiassa aamuisen kaurapuuroannoksen lisäksi ruisleivästä (niin paljon kuituja kuin mhdollista) parin kolmen palan kanssa kahvitellessani.
Mielestäni (tämä on maallikon mielipide) kakkostyypin diabeetikolle tulisi antaa ohje hakea itse paras mahdollinen ruokavalio jolla verensokeriarvot pysysivät rajoissaan. Uskoisin jokaisen olevan tässä asiassa omalla kohallaan jonkinmoinen tuntija.
Mieltäni harmittaa myös se seikka, että lehdissä kakkostyypin diabeteksestä kirjoitetaan 99 prosenttisesti siten, että se on itse aiheutettu sairaus epäkelvon ruokavalion ja liikasyönnin vuoksi. Saahan siinä toimittaja tautia sairastaville huonon omantunnon. Samalla kaavalla pitäisi jännenvamman saanutta urheilijaa moittia asiasta ja kertoa kuinka paljon vamman hoito yhteiskunnalle maksaa. Sama alkoholistien ja tupakoitsijoiden kanssa.
Kirjoittaja minun ymmärtääkseni suosittelee virallista lautasmallia. Paria kohtaa en täysin ymmärtänyt. Ensinnäkin siinä viitataan laajaan tutkimukseen jossa ylipainoiset on jaettu kahteen ryhmään. Toinen puolikas söi ja eleli kuten aiemminkin mutta toinen puolikas vaihtoi terveellisempään ruokavalioon ja laihtui. Seurannan tuloksista ilmeni terveelliseen ruokavalioon siirtyneet eivät sairastuneet siinä mittakaavassa kuin heidän verrokkinsa. Se oli hyvä asia.
Mutta nyt kysyisinkin. Kaikki me kakkostyyppiin sairastuneet emme ole olleet ylipainoisia vaan tauti on saatu perintönä. . Mahtaneeko asiasta olla mitään tutkimusta jossa olisi selvitetty ruokavalion osuus tapauksissamme ?
Toisekseen ihmettelen kovin sitä että miten tätä lautasmallia pitäisi käyttää . Itse jos syön mallin mukaan, tarkoittaa se kohenneita verensokeriarvoja tapauksessani. Olen jättänyt perunan ja riisin täysin ruokavaliostani pois ja nykyisellä tabletttilääkinnällä arvot ovat pysyneet kurissa- Hiilihydraattini saan pääasiassa aamuisen kaurapuuroannoksen lisäksi ruisleivästä (niin paljon kuituja kuin mhdollista) parin kolmen palan kanssa kahvitellessani.
Mielestäni (tämä on maallikon mielipide) kakkostyypin diabeetikolle tulisi antaa ohje hakea itse paras mahdollinen ruokavalio jolla verensokeriarvot pysysivät rajoissaan. Uskoisin jokaisen olevan tässä asiassa omalla kohallaan jonkinmoinen tuntija.
Mieltäni harmittaa myös se seikka, että lehdissä kakkostyypin diabeteksestä kirjoitetaan 99 prosenttisesti siten, että se on itse aiheutettu sairaus epäkelvon ruokavalion ja liikasyönnin vuoksi. Saahan siinä toimittaja tautia sairastaville huonon omantunnon. Samalla kaavalla pitäisi jännenvamman saanutta urheilijaa moittia asiasta ja kertoa kuinka paljon vamman hoito yhteiskunnalle maksaa. Sama alkoholistien ja tupakoitsijoiden kanssa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tämä seikka vie pohjan monilta syytöksiltä itse aiheutetusta sairaudesta. Jos tunnettaisiin taudin synnyn syyt, voitaisiin ruokavalio suunnitella niin ettei sairastuisi.
Jäjjeen lääkäri joka ei pidä itseään ajan tasalla.
mikä on terveelline ruokavalio?
näinä päivinä epäillään useammilta tahoilta. . . ei sitä ole olemassa.
syö aamupuurosi ihan rauhassa... se nostaa kuitenkin sinun tarvitsemaa insuliinia tahi jokapäiväistä lääkettä.
niin se kelan raha sinne lääketehtaan kirstuun...
Lukekaapa oheinen artikkeli:
http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/lehdet/diabetes-lehden_juttuarkisto/hoidon_seuranta/aterianjalkeinen_verensokerin_nousu_hallintaan.html
Siltä varalta, että linkki katkeaa:
http://tinyurl.com/27k4gc4
"Uusi suositus on, että aterianjälkeinen verensokeri nousee korkeintaan tasolle 7,8 mmol/l ja laskee ateriaa edeltävälle tasolle kahdessa, kolmessa tunnissa."
Alkaa olla jo asiaa. Virallissuojellulla ruokavaliolla diabeetikolla tuo ei onnistu ilman oikeaan määrältään ja ajoitukseltaan osunutta ateriainsuliinia. Oikea keino on siis vähentää hiilihydraattien määrää aterioilla.
mutta verensokeri nousee puolessa tunnissa n. 9:ään ja laskee tunnissa alas. Että näinkin voi olla.
Normaalisti verensokeri pitääkin nousta nopeasti, (tai hitaammin) korkealle syödyn ruuan eli hiilihydraatin mukaan. Puolessa tunnissa todellakin ollaan huipulla ja terveellä laskee sen jälkeen normaaliarvoon. Diabeetikolla verensokeri on koholla vielä 1,5-2 h kuluttua syömisestä.
mutta terveelläkin siinä vaiheessa kun on "nautittu" hiilihydraatteja ja verensokeri kääntyy laskuun lähettää aivot signaalin että on nälkä tai pitää saada makeaa. Tästä syystä on syytä valita (jopa vielä terveellekkin) ruokavalio joka ei aiheuta näitä huippuja.
Diabetes on kokonainen kirjo sairauksia, jonka ääripäitä ovat tyypillinen D1 ja D2. Väliin mahtuu paljon erilaisia välimuotoja.
Lainauksia käypähoitosuosituksesta:
"Diabetes jaetaan totunnaisesti oletetun etiologian mukaan tyypin 1 ja tyypin 2 muotoon. Molempia varten on annettu erillisiä hoitosuosituksia.
Todellisuudessa tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes edustavat erään kirjon ääripäitä ja väliin mahtuu paljon potilaita, joilla on molempien alaryhmien piirteitä. Etiologisia tutkimuksia käytetään hyvin harvoin diagnostiikan perustaksi, joten luokittelu on useimmiten varsin subjektiivinen.
Koska valitettavan usein ei ole mahdollista luokitella diabetespotilasta etiologiseen alaryhmään, voi olla parempi käyttää diagnoosia "epävarma diabetestyyppi" kuin leimata potilas loppuiäksi tiettyyn tyyppiin kuuluvaksi. Tällä on myös merkitystä hoidon ja erityisesti sen korvattavuuden kannalta. "
"Diabetes ei ole yhtenäinen sairaus, vaan se voidaan jakaa alaryhmiin taudinkuvan tai etiologian perusteella. Luokitus ei ole kaikilta osin selkeä vaan perustuu konsensusmääritelmiin.
Jako alaryhmiin on sen verran epätarkka, ettei sitä nykyisin voida pitää esimerkiksi hoidon valinnan ainoana perustana. Diabeteksen luonne saattaa muuttua taudin edetessä.
Tämän takia emme esitä erillisiä suosituksia tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekselle, ellei sille ole painavia kliinisiä perusteita.
Diabeteksen yleistyessä erot tyyppien 1 ja 2 diabeteksen välillä ovat hämärtymässä, joten tarkkaa luokitusta tärkeämpää on huomioida taudin vaikeusaste ja pyrkiä komplikaatioita tehokkaasti ehkäisevään hoitoon."
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50056
Selittelyn aika on täällä. Ei ole helppoa tunnustaa diabeetikon ruokavalion mielettömyyttä jota on puolustettu kynsin hampain vuosikymmenet ilman minkäänlaisia perusteita.
Ei tavalliset ihmiset voi punnita ruokaansa gramman tarkkuudella. Ruuan ominaisuuksia ei myöskään voi määritellä tarkasti. Näistä syistä verensokerin taso ruokailun jälkeen on mitä sattuu. Ihmiset ei myöskään halua pistellä itseään jatkuvasti. Verensokerin taso ei silloin tule tunnetuksi.
Terveyskeskuksen henkilökunnalla ei ole aikaa mittailla potilaan sokeria. Viimeksi kun huomautin, ettei diabeteskontrollia ole ollut vuoteen, vastasi lääkäri, ettei hänellä ole aikaa. Verensokerin tasoa voi vain arvailla.
Jatka sinä rasvanpelossasi änkyttämistä. Se mikä on diabeetikolle hyvä ruokavalio on se mikä ei nosta veren sokeriarvoja. Ruoan ominaisuudet on helppo opetella joten se ei riitä puolustuspuheeksesi.
Voit unohtaa vaa'an niin painosi kuin ateriasi kohdalla joten sekin on turhaa selittelyä. Huomaat kai eron jos suöt viljaa tai pekonia??.
Kai Suomessakin diabeetikko saa tarvittavan materiaalin verensokerin mittaukseen joten en oikein ymmärrä selittelyäsi siltäkään kohtaa.
Lopeta selittely ja kiertely ja ota selvää asioista niin huomaat kuinka helppoa se on.
Aloita tästä, paras sijoitus minkä olet ikinä tehnyt, tai hae kirjastosta. Minä en kauppaa mitään.
http://www.adlibris.com/se/product.aspx?isbn=9522202053
En ole koskaan pyytänyt lääkäriä mittailemaan verensokeriani. Jos se on mitattu terveyskeskuksessa se on tehty labrassa muiden testien mukana. Vuosikäyntiä varten lykätään lomake käteen että kotona mitataan pitkin vuorokautta kymmenkunta mittausta ja täytetty paperi annetaan käynnillä lääkärille. Sitä varten saa veloituksetta mittaliuskoja että seuranta tapahtuu kotona eikä terveyskeskuksessa.
tässä sulle ruokakolmio
http://www.hiilaritietoiset.net/pyramidi2.pdf
ja syö sitä D-vitamiinia
http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm
Ehkä parempia vhh-pyramideja tässä.
http://danbrokamp.com/wordpress/wp-content/uploads/2010/02/Low-Carb-Food-Pyramid.jpg
tai
http://www.genaw.com/lowcarb/misc/low_carb_pyramid.jpg
huomaa että Becel ja nykyiset niinsanotut suositellut tuotteet ovat valumassa ulkopuolelle (tullaan jättämään pois kokonaan)
http://www.kostdoktorn.se/dop-kostdoktorns-kommande-bok