Hei,
olen aika aloitteleva atk-opettaja yläkoulussa. Aluksi tuntini olivat tosi kaoottisia ja vastenmielisiä sekä oppilaille että minulle. Mikään ei mennyt niin kuin piti. Käytin illat tuntien suunnitteluun ja silti kaikki meni pipariksi. Ahdistuin. Aineessani ei ole kirjaa tai mitään muitakaan valmiita materiaaleja, kaikki pitäisi tehdä itse.
Nykyisin olen lopettanut tuntien suunnittelun kokonaan. Menen tunnille takki auki ja keksin päästäni mitä tehtäis seuraavaksi. Erityisesti en jaksa enää tehdä tehtäviä. Puuhailemme oppilaiden kanssa mitä keksimme, pääasiassa oppilaat pelailevat koneitaan.
Pidän välillä aiheeseen liittyviä kasvattavia monologeja ja keskusteluja sekä näytän jänniä juttuja kiinnostuneille. Oppilaat tuntuvat tykkäävän, tosin välillä on vähän tylsää kun ei ole ohjattua tekemistä. Vähän aikaa sitten rehtori kehui ja kertoi että palautteen perusteella sovellun todella hyvin yläkoulun opettajaksi.
Nyt mietin että pitäisikö minun lopettaa vai jatkaa samaa rataa? Tunnen itseni petturiksi ja epäilen että jossain vaiheessa "valeopettajuuteni" paljastuu. Kaipaisin kollegoilta neuvoa ja näkökulmaa. Miten te toimisitte tilanteessani?
olen aika aloitteleva atk-opettaja yläkoulussa. Aluksi tuntini olivat tosi kaoottisia ja vastenmielisiä sekä oppilaille että minulle. Mikään ei mennyt niin kuin piti. Käytin illat tuntien suunnitteluun ja silti kaikki meni pipariksi. Ahdistuin. Aineessani ei ole kirjaa tai mitään muitakaan valmiita materiaaleja, kaikki pitäisi tehdä itse.
Nykyisin olen lopettanut tuntien suunnittelun kokonaan. Menen tunnille takki auki ja keksin päästäni mitä tehtäis seuraavaksi. Erityisesti en jaksa enää tehdä tehtäviä. Puuhailemme oppilaiden kanssa mitä keksimme, pääasiassa oppilaat pelailevat koneitaan.
Pidän välillä aiheeseen liittyviä kasvattavia monologeja ja keskusteluja sekä näytän jänniä juttuja kiinnostuneille. Oppilaat tuntuvat tykkäävän, tosin välillä on vähän tylsää kun ei ole ohjattua tekemistä. Vähän aikaa sitten rehtori kehui ja kertoi että palautteen perusteella sovellun todella hyvin yläkoulun opettajaksi.
Nyt mietin että pitäisikö minun lopettaa vai jatkaa samaa rataa? Tunnen itseni petturiksi ja epäilen että jossain vaiheessa "valeopettajuuteni" paljastuu. Kaipaisin kollegoilta neuvoa ja näkökulmaa. Miten te toimisitte tilanteessani?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oppilaat ovat joskus aikuisten mielestä epäjohdonmukaisia ja välillä tuntuu siltä, että ei niitä ns. oikeat asiat kiinnosta. Kuitenkin oppilaat kyllästyvät pian myös tuollaiseen lorvimiseen ja vähitellen alkavat sitten kiinnostua niistä ihan oikeista asioista. Siihen tosin tarvitaan, että opettaja tuntee itsensäkin ja persoonansa eikä puhu vain leipäpappina. Laita oma persoonallisuus mukaan niin kyllä se siitä menee oikeille urille. Niin minä olen tehnyt ja jopa saanut oppilaat tuomaan sukset kouluun ja ihan hiihtämäänkin. Niin siis oikeesti hiihtämään.
Vaikka oppiaineessasi ei olisikaan kirjaa käytössä, opetussuunnitelma sitoo sinua. Olet vastuussa siitä, että opetussuunnitelma toteutuu - se on oppilaiden oikeus oikeaan laadukkaaseen opetukseen.
Se, että oppiaineessa on käytössä kirja, ei sido miltään osin opettajaa. Opettajan ei tarvitse käyttää mitään kirjaa missään aineessa. Vain opetussuunnitelma sitoo opettajaa. Kirjat kuitenkin tehdään kustantajan näkemyksen mukaan sen hetkisestä opetussuunnitelmasta. Jotkin kirjat onnistuvat tässä hyvin, toisen huonommin. Kirja ei ole sama kuin opettajan materiaali. Kirja on vain apu. Tosin moni opettaja käyttää ja tukeutuu hyvin pitkälle kirjaan, mutta haitanneekos tuo - pääasia, että oppilaat saavat sen, mihin heillä on oikeuskin: laadukkaaseen opetukseen. Muista, että vastaat siitä, että oppiaineesi kohdalla opetussuunnitelma toteutuu. Siitä olet vastuussa.