Mikä koira olis paras lapsiperheeseen?

Cairnterrieri olisi ainakin yksi sellaisista roduista. Säkäkorkeus noin 28-31 cm, mutta suhteessa painoon. Ihannepaino 6-7,5 kg. Cairn on kuitenkin luonteeltaan hieman isompi kuin mitä oikeasti koira on. Sopii erittäin hyvin lapsiperheeseen ja nuo teidän lapset ovat jo sen ikäisiä, että esim. agilityä voisi jo harrastaa. Lisätietoja: www.saunalahti.fi/cairn

Toinen koirarotu mikä voisi olla hyvä vaihtoehto on chipperke. Lisätietoja: http://schipperke.toydogs.net/index2.htm

Suosittelen lyhytkarvaista saksanseisojaa. Koira on luonteoltaan älykäs,eloisa, tulee toimeen niin aikuisten kuin lasten kanssa. Ei hanki riitaa toisten koirien kanssa, eikä hermostu pikkukoirien räksytyksestä.
Oppii vetokoiraksi ja on mainio kaveri metsällä, jos se siihen koulutetaan. Rakastaa omaa perhettään yli kaiken.
Omani on 8 v neiti.

Marja kirjoitti:

Suosittelen lyhytkarvaista saksanseisojaa. Koira on luonteoltaan älykäs,eloisa, tulee toimeen niin aikuisten kuin lasten kanssa. Ei hanki riitaa toisten koirien kanssa, eikä hermostu pikkukoirien räksytyksestä.
Oppii vetokoiraksi ja on mainio kaveri metsällä, jos se siihen koulutetaan. Rakastaa omaa perhettään yli kaiken.
Omani on 8 v neiti.

FCI:n ryhmä 7
Kanakoirat
(alaryhmä 1)
Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben ry

LYHYTKARVAINEN SAKSANSEISOJA 119
(DEUTSCHER KURZHAARIGER VORSTEHHUND)
Alkuperämaa: Saksa

(Hyväksytty: FCI 5.1.1995, käännös SKL-FKK 13.3.1996)

Käyttötarkoitus: Monikäyttöinen metsästyskoira.

Lyhyt historiaosuus:
Lyhytkarvaisen saksanseisojan historia alkaa koirista, joita käytettiin riistalintujen verkkometsästyksessä kaikissa Välimeren maissa ja apuna haukoilla metsästyksessä. Seisovat lintukoirat tulivat Espanjan, Ranskan ja Flanderin kautta Saksan hoveihin. Näiden koirien tärkein ominaisuus oli seisontataipumus. Kaksipiippuisen haulikon käyttöönoton (v. 1750) myötä seisovia lintukoiria tarvittiin yhä enemmän. Alkuaikoina riistalinnut pudotettiin lennosta. Myöhemmin tästä pelkästään seisovasta koirasta jalostettiin monikäyttöinen metsästyskoira. Vuodesta 1897 alkaen on julkaistu vuosikirjaa "Zuchtbuch Deutsch Kurzhaar", ja sillä on ollut ratkaiseva merkitys rodun rakenteen ja jalostuksen kehityksessä. Prinssi Albrecht zu Solms-Braunfeld laati lyhytkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmän, rakenteen arvosteluohjeet ja lopulta myös yksinkertaiset koesäännöt metsästyskoirille. Nykyään lyhytkarvaisilla saksanseisojilla on tarkat jalostus- ja koesäännöt.

Lyhytkarvaisen saksanseisojan tulee olla monipuolinen metsästyskoira, joka toi-mii metsästystilanteissa kaikkien sille asetettujen vaatimusten mukaisesti vielä korkeassakin iässä.

Yleisvaikutelma:
Jalo ja sopusuhtainen rakenne ilmentää voimaa, kestävyyttä ja nopeutta. Hyvä ryhti, sulavat ääriviivat, kuiva pää, oikea hännän asento, tiivis ja kiiltävä karvapeite sekä maatavoittavat ja tasapainoiset liikkeet korostavat jaloutta.



Tärkeitä mittasuhteita:
Rungon pituuden tulee olla hieman säkäkorkeutta suurempi.

Käyttäytyminen / Luonne:
Vahva, tasapainoinen, luotettava ja hillitty, ei hermostunut, arka eikä aggressiivinen.

Pää:
Kuiva, selväpiirteinen, ei liian kevyt eikä liian raskas. Pään voimakkuus ja pituus ovat sopusoinnussa runkoon ja sukupuoleen.
Kalloosa:
Riittävän leveä ja loivasti kaartuva; niskakyhmy on hieman havaittavissa; otsauurre ei ole liian syvä; kulmakaaret ovat selväpiirteiset.
Otsapenger: Kohtuullisen selvä.
Kirsu:
Hieman ulkoneva. Sieraimet riittävän avarat, leveät ja liikkuvat. Kirsun perusväri on ruskea; lihanvärinen tai täplikäs kirsu sallitaan ainoastaan pohjaväriltään valkoisilla koirilla.
Kuonoosa:
Pitkä, leveä, syvä ja voimakas, jotta koira kykenee kantamaan riistan oikein. Sivulta katsottuna kuononselkä on hieman kupera vaihdellen jalosta kyömystä vain kevyesti kaartuvaan. Kyömy on uroksilla voimakkaampi. Täysin suora kuononselkä on hyväksyttävä, mutta ei toivottava. Painunut (kovera) kuononselkä on vakava virhe.
Huulet:
Tiiviit, eivät liian riippuvat ja hyvin pigmentoituneet. Huulilinja on kirsusta alaspäin lähes pystysuora jatkuen loivana kaarena kohtuullisen selvään suupieleen.
Leuat / Hampaat / Purenta:
Leuat ovat vahvat. Täydellinen ja säännöllinen leikkaava purenta, jolloin yläetuhampaiden tulee tiiviisti koskettaa alaetuhampaiden etupintaa ja hampaat ovat leukoihin nähden lähes kohtisuorassa. Hammaskaavion mukaisesti 42 tervettä hammasta.
Posket:
Vahvat ja lihaksikkaat.
Silmät:
Keskikokoiset, eivät ulkonevat eivätkä syvällä sijaitsevat. Ihanneväri on tummanruskea. Silmäluomet ovat tiiviit.
Korvat:
Kohtuullisen pitkät, korkealle ja leveästi kiinnittyneet, sileät ja tiiviisti päänmyötäiset, eivät kiertyneet. Korvalehdet eivät ole liian paksut eivätkä liian ohuet ja ne ulottuvat eteenvedettyinä suunnilleen suupieleen. Korvien kärjet ovat tylpästi pyöristyneet.
Kaula:
Pituus on suhteessa koiran kokonaisuuteen. Kaula on säkää kohti vähitellen levenevä. Niska on hyvin lihaksikas ja hieman kaartuva. Tiivis kaulanahka.



Runko
Ylälinja: Tasainen ja hieman laskeva.
Säkä: Selvästi erottuva.
Selkä: Kiinteä ja lihaksikas. Okahaarakkeiden tulee olla lihasten peitossa.
Lanne: Lyhyt, leveä, lihaksikas ja suora tai hieman kaareva. Selkä liittyy lanteeseen sulavasti ja kiinteästi.
Lantio: Leveä, riittävän pitkä ja lihaksikas, ei jyrkästi laskeva vaan hännän tyveä kohti loivasti viettävä.
Rintakehä: Leveyttään syvempi, eturinta selvästi erottuva, rintalasta mahdollisimman pitkälle taakse ulottuva. Rintakehä ulottuu kyynärpäiden tasolle. Kylkiluut ovat hyvin kaareutuneet, rintakehä ei ole litteä eikä tynnyrimäinen. Takimmaiset kylkiluut ulottuvat pitkälle taakse.
Alalinja ja vatsa: Kuiva ja hieman kohoava kaartuen tyylikkäästi kohti takaosaa.
Häntä: Korkealle kiinnittynyt, tyvestä voimakas, kärkeä kohti oheneva ja keskipitkä. Koiran metsästyskäyttöä varten typistetty noin puoleen pituuteen. Levossa riippuva, liikkeessä vaakasuora, ei liian korkealle selkälinjan yläpuolelle kohoava eikä voimakkaasti kaareutunut. (Maissa, joissa laki kieltää häntien typistämisen, häntä jätetään luonnollisen pituiseksi. Typistämättömän hännän tulee ulottua kintereisiin ja olla joko suora tai hieman sapelimaisesti kaartunut.)

Raajat
Eturaajat
Yleisvaikutelma:
Eturaajat ovat edestä katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, sivusta katsottuna selvästi rungon alla.
Lavat: Lapaluut ovat viistot, taakse sijoittuneet ja tiiviisti rungonmyötäiset. Lihakset ovat vahvat ja kuivat. Hyvä lapaluun ja olkavarren välinen kulmaus.
Olkavarret: Mahdollisimman pitkät, lihaksikkaat ja kuivat.
Kyynärpäät: Rungonmyötäiset, mutta eivät liian tiiviit; kauas taakse sijoittuneet, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset. Hyvä olkavarren ja kyynärvarren välinen kulmaus.
Kyynärvarret: Suorat ja riittävän lihaksikkaat. Vankkaluiset mutta eivät karkeat.
Ranteet: Voimakkaat.
Välikämmenet: Eivät jäykkäasentoiset, välikämmenen ja kyynärvarren välinen kulmaus on erittäin pieni.
Käpälät: Muoto vaihtelee pyöreästä soikeaan; varpaat ovat tiiviit ja riittävän kaarevat. Vahvat kynnet. Lujat ja kestävät päkiät. Käpälien asento on yhdensuuntainen, ne eivät ole sisä- eivätkä ulkokierteiset seistessä eivätkä liikkeessä.

Takaraajat
Yleisvaikutelma: Takaa katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset. Hyvät kul-maukset ja voimakas luusto.
Reidet: Pitkät, leveät ja lihaksikkaat. Hyvä lantion ja reisiluun välinen kulmaus.
Polvet: Voimakkaat ja hyvin kulmautuneet.
Sääret: Pitkät, lihaksikkaat ja jänteikkäät. Säären ja kintereen välinen kulmaus on hyvä.
Kintereet: Voimakkaat.
Välijalat: Voimakkaat ja pystysuorat.
Käpälät: Kuten etukäpälät.
Liikkeet: Maatavoittavat; voimakas takaraajan työntö ja sitä vastaava etuaskel. Etu- ja takaraajat liikkuvat suoraan ja yhdensuuntaisesti. Koiran asento on ryhdikäs. Peitsaus ei ole toivottavaa.



Nahka: Tiiviisti rungonmyötäinen ja poimuton.

Karvapeite
Karva: Lyhyttä ja tiheää, karkean ja kovan tuntuista. Päässä ja korvissa karva on jonkin verran pehmeämpää ja lyhyempää, hännän alapuolella se ei ole huomiota herättävästi pitempää. Karvapeitteen tulee olla kauttaaltaan ihon peittävä, karvattomia kohtia ei saa esiintyä.
Väri:
a. Yksivärinen ruskea.
b. Ruskea, jossa vähäisiä valkoisia täpliä tai merkkejä rinnassa ja raajoissa.
c. Tumma ruskeapäistärikkö, jossa on ruskea pää ja ruskeita laikkuja tai pilkkuja. Tällaisen koiran pohjaväri ei ole ruskea valkoisin karvoin eikä valkoinen ruskein karvoin, vaan karvapeite koostuu ruskeiden ja valkoisten karvojen lämpimästä sekoituksesta. Käytännön metsästyksessä tämä maaston värinen ulkonäkö on arvokas ominaisuus. Takaraajojen sisäpinnan ja hännän kärjen karvapeite on usein vaaleampaa.
d. Vaalea ruskeapäistärikkö (kimo), jossa on ruskea pää ja ruskeita laikkuja tai pilkkuja; laikut voivat myös puuttua. Valkoinen väri on hallitsevampi kuin ruskea.
e. Valkea, jossa on ruskea pää ja ruskeita laikkuja tai pilkkuja.
f. Musta väri voi esiintyä ruskean tilalla samoina vivahteina tai päistärikkönä. Keltaiset kulomerkit sallitaan.
g. Otsapiirto ja täplikkäät huulet sallitaan.

Koko
Säkäkorkeus: Uroksilla 62 - 66 cm, nartuilla 58 - 63 cm.


Virheet:
Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen, varsinkin ryhdittömyys ja puutteellinen sukupuolileima
- liian lyhyt kuono-osa
- liian raskaat tai liian niukat huulet
- liian pitkät, liian lyhyet tai liian raskaat korvat; liian kapeasti kiinnittyneet tai
kiertyneet korvat
- liian vaaleat silmät tai keltaiset petolinnun silmät
- yhteensä kahden hampaan puutos neljästä P1:stä ja kahdesta M3:sta
- löysää kaulanalusnahkaa
- hieman köyry selkä
- liian lyhyt lantio
- suorat takakulmaukset
- liian syvä rintakehä
- sisä- tai ulkokierteiset kyynärpäät tai käpälät; kapea- tai leveäasentoiset eturaa-
jat
- lievä länkisäärisyys, lievä pihtikinttuisuus tai ahtaat kintereet
- liian korkealle selkälinjan yläpuolelle nouseva tai voimakkaasti kaareutunut
häntä
Vakavat virheet:
- kömpelö, lymfaattinen tai raskasluinen rakenne
- suippo kuono tai kovera kuononselkä
- voimakas otsapenger
- lihanvärinen tai täplikäs kirsu (paitsi valkopohjaisilla koirilla)
- tasapurenta tai osittainen tasapurenta (tasapurenta sallitaan yli nelivuotiailla
yksilöillä, mikäli se johtuu ikääntymisestä ja purenta on aiemmin näyttelyssä
todettu oikeanlaiseksi)
- selvä köyryselkä tai lievä notkoselkä
- huomattava puutos rinnansyvyydessä; heikosti kehittynyt eturinta; liian litteä tai
tynnyrimäinen rintakehä
- voimakkaasti sisä- tai ulkokierteiset kyynärpäät
- pehmeät tai liikaa periksiantavat ranteet
- pystyt välikämmenet; litteät käpälät
- hajavarpaisuus
- kömpelöt liikkeet
- voimakas pihtikinttuisuus tai voimakas länkisäärisyys sekä seistessä että liik-
keessä
- ylikulmautuneet takaraajat
- yli 2 cm:n poikkeamat säkäkorkeudesta
Hylkäävät virheet:
- selvästi virheellinen sukupuolileima
- kaikki luonneviat
- useamman kuin yhteensä kahden hampaan puutos neljästä P1:stä ja kahdesta
M3:sta; yhden tai useamman muun hampaan puutos. Näkymättömissä olevat
hampaat luetaan puuttuviksi mikäli niitä ei ole todettu aiemmissa näyttelyissä
tai kokeissa.
- ylä-, ala- tai vino purenta kaikkine välimuotoineen
hyvin löysät silmäluomet, ulkokierteiset silmäluomet (ektropium), sisäänkierty-
vät silmäluomet (entropium) tai kaksinkertaiset silmäripset
- voimakkaasti notko selkä tai selkärangan epämuodostumat
- epämuodostunut rintakehä (esim. erittäin lyhyt ja jyrkästi nouseva)
- takaraajojen kannukset
- kitalaki- ja huulihalkio
- ylimääräiset hampaat, jotka eivät sijaitse hammasrivissä

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin.