Hei! Jos pitäisi mennä näkötestiin, mitä paikkaa suosittelisitte (pääkaupunkiseudulla)? En ole varma, kannattaisiko minun mennä testaamaan näköäni... milloin silmälaseja oikeasti tarvitsee, mikä on se raja, jonne asti pitää paljain silmin nähdä, jottei tarvitsisi laseja?
Olen 19-vuotias opiskelija, oppitunteja on viikossa about 40h. Emme lue paljon, mutta teemme käsillämme paljon (olen artesaaniopiskelija). Ennen ammattikoulua olin lukiossa ja jo siellä huomasin, että en tietyltä etäisyydeltä näe niin kauas kuin monet muut kykenivät; takaririviltä näin kaikki tekstit sumeana taululla. Kävin tuolloin (noin 3 vuotta sitten) terveydenhoitajalla tarkastamassa näköäni ja hoitaja sanoi, etten tarvitse laseja, mutta toisen silmäni näkö on huonontunut sitten yläasteen. Hän käski tarkkailla näköäni. Suvussani on myös kaihia... Tänään alkoi jo ärsyttää ja siksi tämän viestin kirjoitinkin; en nähnyt lukea takariviltä taululle kunnolla, paitsi silmiä siristämällä. Istun aina eturivissä, mutta tänään jouduin olemaan takarivissä, enkä siksi ollut huomannut, etten näe sieltä lukea (en muistanut koko asiaa). Muut näki. Ja joka arkipäivä pelkään viittoavani väärää bussia pysähtymään, tämä tapahtui jo kerran (en näe lukea bussin numeroita, vasta paljon lähempää, mutta kun ne kaahaa niin lujaa, että on pakko ehtiä viittoomaan niitä, alkaa ärsyttää kun ei näe sinne kauas!).
Kumpikaan vanhemmistani ei käytä silmälaseja täyspäiväisesti (heillä on vain lukulasit), sisaruksillanikaan ei ole laseja, molemmilla mummoillanikaan ei ole (paitsi lukulasit), heidän lapsillaan ei ole laseja, jne. Vain papallani on lasit.
Kun luen jotain tekstiä jonkin aikaa ja nostan sitten katseeni pois tekstistä, ympäristöni näyttää sumeammalta kuin ennen lukemista. Ylioppilaskirjoituksissa luettuani ja kirjoiteltuani tekstejä tunteja kaikki oli aivan sumeaa; muistan vieläkin, kun ennen kokeen alkua näin kellon ilmoittaman ajan erinomaisesti, mutta kokeen jälkeen en tiennyt mitä kello oli, koska en nähnyt sitä (kello oli vastapäätä minua seinässä kiinni). Kuitenkin, luettuani pitkään en näe ympäristöäni tarkkaan vähän aikaa, oli sitten kyse lukiokirjoista tai lastensatukirjoista.
Kärsin lähes päivittäin pienestä päänsärystä. Se todennäköisesti johtuu niskani jännittämisestä, paikat ihan jumissa... migreeniä ei ole.
Eli, onko järkeä lähteä näkötarkastukseen, jos
- näen lukea tekstiä ihan hyvin ilman silmälaseja (kirjoja, tietokoneen näytöstä, jne)?
- en näe lukea TV:n tekstitystä 4-7 metrin etäisyydeltä, mutta äitini ja siskoni näkee siltä etäisyydeltä (huom. se TV on iso)?
- ympäristöni on sumeaa luettuani pitkään jotain tekstiä?
- kärsin päänsärystä päivittäin (mutta se todennäköisesti johtuu niska-hartiajännittämisestä)?
Ennen kuin joku tuohtuu, sanon vielä: Silmälasit ovat mielestäni siisti juttu, tekevät älykkäämmän (mutta myös tyhmemmänkin, riippuu laseista) näköiseksi.
Olen 19-vuotias opiskelija, oppitunteja on viikossa about 40h. Emme lue paljon, mutta teemme käsillämme paljon (olen artesaaniopiskelija). Ennen ammattikoulua olin lukiossa ja jo siellä huomasin, että en tietyltä etäisyydeltä näe niin kauas kuin monet muut kykenivät; takaririviltä näin kaikki tekstit sumeana taululla. Kävin tuolloin (noin 3 vuotta sitten) terveydenhoitajalla tarkastamassa näköäni ja hoitaja sanoi, etten tarvitse laseja, mutta toisen silmäni näkö on huonontunut sitten yläasteen. Hän käski tarkkailla näköäni. Suvussani on myös kaihia... Tänään alkoi jo ärsyttää ja siksi tämän viestin kirjoitinkin; en nähnyt lukea takariviltä taululle kunnolla, paitsi silmiä siristämällä. Istun aina eturivissä, mutta tänään jouduin olemaan takarivissä, enkä siksi ollut huomannut, etten näe sieltä lukea (en muistanut koko asiaa). Muut näki. Ja joka arkipäivä pelkään viittoavani väärää bussia pysähtymään, tämä tapahtui jo kerran (en näe lukea bussin numeroita, vasta paljon lähempää, mutta kun ne kaahaa niin lujaa, että on pakko ehtiä viittoomaan niitä, alkaa ärsyttää kun ei näe sinne kauas!).
Kumpikaan vanhemmistani ei käytä silmälaseja täyspäiväisesti (heillä on vain lukulasit), sisaruksillanikaan ei ole laseja, molemmilla mummoillanikaan ei ole (paitsi lukulasit), heidän lapsillaan ei ole laseja, jne. Vain papallani on lasit.
Kun luen jotain tekstiä jonkin aikaa ja nostan sitten katseeni pois tekstistä, ympäristöni näyttää sumeammalta kuin ennen lukemista. Ylioppilaskirjoituksissa luettuani ja kirjoiteltuani tekstejä tunteja kaikki oli aivan sumeaa; muistan vieläkin, kun ennen kokeen alkua näin kellon ilmoittaman ajan erinomaisesti, mutta kokeen jälkeen en tiennyt mitä kello oli, koska en nähnyt sitä (kello oli vastapäätä minua seinässä kiinni). Kuitenkin, luettuani pitkään en näe ympäristöäni tarkkaan vähän aikaa, oli sitten kyse lukiokirjoista tai lastensatukirjoista.
Kärsin lähes päivittäin pienestä päänsärystä. Se todennäköisesti johtuu niskani jännittämisestä, paikat ihan jumissa... migreeniä ei ole.
Eli, onko järkeä lähteä näkötarkastukseen, jos
- näen lukea tekstiä ihan hyvin ilman silmälaseja (kirjoja, tietokoneen näytöstä, jne)?
- en näe lukea TV:n tekstitystä 4-7 metrin etäisyydeltä, mutta äitini ja siskoni näkee siltä etäisyydeltä (huom. se TV on iso)?
- ympäristöni on sumeaa luettuani pitkään jotain tekstiä?
- kärsin päänsärystä päivittäin (mutta se todennäköisesti johtuu niska-hartiajännittämisestä)?
Ennen kuin joku tuohtuu, sanon vielä: Silmälasit ovat mielestäni siisti juttu, tekevät älykkäämmän (mutta myös tyhmemmänkin, riippuu laseista) näköiseksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
painu lähimpään silmälasimyymälään,niin ne kattoo ilmatteeksi onks rilleille tarvetta.
Sinulla on monia ongelmia, kun et näe kunnolla. Mene siis optikolle hankkimaan silmälasit. Jos optikko sanoo, ettet välttämättä tarvitse, niin ota lasit silti.
Todennäköisesti nautit silmälaseistasi.
Instrumentariumissa on näön tarkastus tällä hetkellä ilmainen plussakortilla. Joten siitä on hyvä aloittaa.
ja opiskelijoille löytyy käytännössä aina jostain joku liike jolla tarkastuksen saa ilmaiseksi.
Ylipäänsä mietityttää miksi alkuperäinen kysyjä edes kysyy noin pitkän kysymyksen. Onko se liian vaivalloista käydä siellä optikolla kun mieluummin kirjoittelet hehtaaritarinoita netissä siitä mitä ongelmia näön kanssa on?
Vaikka sinulla olisi vain yksi ongelma näkösi kanssa (eikä noin monta kuin joista kerrot) niin pelottaako siinä optikolle menemisessä joku kun et voi vain siellä käydä ilman varmistusta?