Aloin seurustelemaan yli 2v sitten kolmen lapsen yh-äidin kanssa, asumme vieläkin omissa kodeissa ja meillä on ns. kaukosuhde n.100km väliä.
Alussa kaikki meni hyvin, oli kahden keskeistä aikaa silloin tällöin kun lasten isänsä otti lapset viikonlopuksi. Vuosi myöhemmin kaikki on muuttunut toisin...Lasten isä ei ottanukaan lapsia enää ja sai tapaamisoikeuden vain yhdeksi päiväksi...(oma tarinansa)...
Meidän yhteinen aika on todella vähissä jota kaipaan, kun muutenkin nähdään noin 2-3 pvää viikossa (joskus harvemminkin) ja lapset aina mukana.
Tyttöystäväni ei arvosta minun tarpeita kun halusin että ois kahden keskeistä aikaa,vaan hän haluu järjestää viikonloppu reissun ennemmin ystävänsä kanssa.. Ja toinen reissu toisen ystävän kanssa jossa lapset mukana...(tuli yllätyksenä kun kuulin hänen juttelevan puhelimessa)
Lapsia hän ei anna mummolaan kun puhuin yhteisestä ajasta....mutta kun ystävä kysyi viikonloppu reissua niin hän oli heti valmis kysymään ja järjestämään lastenhoidon mummolaan...
Alussa kaikki meni hyvin, oli kahden keskeistä aikaa silloin tällöin kun lasten isänsä otti lapset viikonlopuksi. Vuosi myöhemmin kaikki on muuttunut toisin...Lasten isä ei ottanukaan lapsia enää ja sai tapaamisoikeuden vain yhdeksi päiväksi...(oma tarinansa)...
Meidän yhteinen aika on todella vähissä jota kaipaan, kun muutenkin nähdään noin 2-3 pvää viikossa (joskus harvemminkin) ja lapset aina mukana.
Tyttöystäväni ei arvosta minun tarpeita kun halusin että ois kahden keskeistä aikaa,vaan hän haluu järjestää viikonloppu reissun ennemmin ystävänsä kanssa.. Ja toinen reissu toisen ystävän kanssa jossa lapset mukana...(tuli yllätyksenä kun kuulin hänen juttelevan puhelimessa)
Lapsia hän ei anna mummolaan kun puhuin yhteisestä ajasta....mutta kun ystävä kysyi viikonloppu reissua niin hän oli heti valmis kysymään ja järjestämään lastenhoidon mummolaan...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei varmaan kukaan osaa neuvoja tällaisessa tilanteessa antaa. Kahdenkeskinen aika on tärkeää jokaisessa parisuhteessa ja varsinkin näin "seurustelevalle" parille se olisi ensi arvoisen tärkeää. Anteeksi jos sanon näin, että tyttöystäväsi taitaa pitää sinua itsestään selvyytenä ja luottaa siihen, että sinä odotat hänen reissujen ajan. Vai ajatteleeeko hän että on tärkeää että te vietätte aikaa yhdessä perheenä.
Me asumme samalla paikkakunnalla ja vietämme paljon aikaa uusperheenä. Mutta sitä kahdenkeskistä aikaa kaipaisimme paljon, paljon enemmän kuin sitä on mahdollista saada. Lapset ovat harvoin isällään; olivat kesäkuun alussa ja ehkä nyt tulevana viikonloppuna lähtevät. Mummoja ja muita sukulaisia ei ole joiden luokse lapset voisivat mennä. Lapset ovat onneksi sen verran isoja että pystymme käymään elokuvissa kahdestaan ja lapset ovat keskenään kotona. Ja tuollainen pieni irtiotto kahdestaan tekee hyvää. Joskus pyydän naapurintyttöä lapsenvahdiksi ja lähdemme vähän pitemmäksi aikaa pois kotoa mutta yöksi tulemme kotiin. Muutaman kerran lapsenvahti on ollut yötä jotta on voitu olla yön yli reissullamme. Minulle nämä kahdenkeskiseet ajat ovat hyvin tärkeitä ja haluan niitä meille kahdelle järjestää. Toivottavasti sinunkin tyttöystäväsi ajattelee jossain vaiheessa näin.
"Tyttöystäväni ei arvosta minun tarpeita kun halusin että ois kahden keskeistä aikaa,vaan hän haluu järjestää viikonloppu reissun ennemmin ystävänsä kanssa.. "
"Lapsia hän ei anna mummolaan kun puhuin yhteisestä ajasta....mutta kun ystävä kysyi viikonloppu reissua niin hän oli heti valmis kysymään ja järjestämään lastenhoidon mummolaan... "
eikö nämä kerro jo,että kannattaisi päästää menemään..
Valintapaikka tälle äidille, onko hän mukana suhteessa vai ei?
on selvästi kyllästymässä sinuun, mutta ei jostain syystä raaski sitä sulle sanoa, odottaa vaan, että itse sen hoksaisit.
Nämä reissut ystävien kanssa voivat olla uuden miehen katsastamista, tai se on jo kiikarissa.
Sinun on aika päästää irti, ei tuosta mitään sen kummempaa synny, ja parempi, että teet sen nyt, etkä enää odottele mitään toiveita, sattuu vähempi.
ole hän sinulle se oikea, lähde elämään omaa uutta elämää... Jos hän tosissaan haluaisi olla kanssasi, niin hän pystyy kyllä lapset järjestämään hoitoon, että saatte olla myös kahdestaan. Ja jos sanot, että jatkat omaa elämää, niin varaudu siihen, että sitä aikaa "yhtäkkiä" löytyykin..., elä mene lankaan. Joko suhteessa molemmat ovat täysillä mukana, tai sitten ei suhdetta ollenkaan.
pässin lihaa. Sinusta ei enään välitetä niinkuin ennemmin. Stoori alkaa hiipumaan.
suhde on tullut tiensä päähän, on aika erota....
Olen alkuperäisen viestin kirjoittaja.
Hän ei koskaan halua alkaa sopimaan erimielisyyksiä asioista, nytkään hän ei ole ottanut mitään yhteyttä riita tilanteeseen. Itse olen yrittänyt soittaa...ei vastaa...pistin txtarin... ei vastaa...?
Anteeksi pyyntö hänelle on todella vaikeaa (itse kyllä pyydän anteeksi pienistäkin asioista, eihän anteeksi sana kulu!) ja en ole kuullut kuin kerran hänen pyytävän anteeksi...sekin tuli silloin kun itse pyysin anteeksi häneltä, jos olin loukannut häntä jossain sanoissani. Ja piti puhumalla puhua että hänkään ei ole ollut oikeudenmukainen sanoissaan minua kohtaan, että hän pyysi anteeksi!
Hän on narsisti miehen kanssa ollut avioliitossa, ja en tiedä onko jäänyt traumoja....? itsestäni vaikuttaa siltä aika paljon??
Hän on hyvin riippuvainen exän suvusta, eikä hän oikein halua tutustua minun sukuun lainkaan, eikä hän ole halukas lähtemään minun vanhempieni luona käymään.
Sanoo ettei viitsi lähteä lapsilauman kanssa sun vanhempia häiritsemään..
Sit asettaa pallon mulle! Mitä haluut minusta ja meistä?
Ei kuulosta hyvältä. Suhteenne vetelee viimeisiään. Naista kiinnostavat muuta asiat enemmän kuin parisuhteenne.
Jos et ole yhteydessä häneen ollenkaan kauanko menee, että hän ottaa yhteyttä sinuun ? Tunteja , päivä . viikkoja ? Jos menee yli viikko tai yli, suhde on ohi.
Suhde toimii vain jos siihen panostaa molemmat, jos vain toinen on valmis panostamaan suhde kaatuu varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Yleensä kehoitan sovittelmaan asioita, mutta teidän kohdallanne ei taida olla enään mitään soviteltavaa.