Aikuinen aloittelija

Ilman muuta tatamille! Judon kehittäjä Jigoro Kano halusi judosta urheilulajin, mutta korosti sen lisäksi judoa kokonaisvaltaisena kehittymisen tienä: Judo ei ole pelkkiä mekaanisia temppuja vaan elämänasenne.

Mitä tulee kilpailemiseen, niin ei sekään mun mielestä ole poissuljettu mahdollisuus, kilpailuja on alempivöisille ja senioreillekin 35 ikävuodesta ylöspäin. Eikun dojolle mars!

ikää katso kirjoitti:

Ilman muuta tatamille! Judon kehittäjä Jigoro Kano halusi judosta urheilulajin, mutta korosti sen lisäksi judoa kokonaisvaltaisena kehittymisen tienä: Judo ei ole pelkkiä mekaanisia temppuja vaan elämänasenne.

Mitä tulee kilpailemiseen, niin ei sekään mun mielestä ole poissuljettu mahdollisuus, kilpailuja on alempivöisille ja senioreillekin 35 ikävuodesta ylöspäin. Eikun dojolle mars!

Lue lisää

Enpä lähtisi judoa suosittelemaan enää vanhemmalla iällä aloittamaan. Judon viimeisimmät sääntömuutokset, joissa suoraan käsillä jalkoihin suuntautuvat tekniikat kiellettiin, ramppauttivat Judon sekä harrastajien että kilpailijoiden kannalta. Aiemmin judo oli elävä ja alati uusia vaikutteita soveltava laji, mutta ei enää. Nykysäännöillä harrastajan pitää olla jaloista äärimmäisen joustava ja nopea, jotta voisi saada tekniikoita otteluharjoituksessa läpi. Tämä edellyttää jo nuorena omaksuttaja tietyn kaltaisia liikeratoja, joihin vanha ei helposti taivu tyhjältä pöydältä aloittaessaan. Aina voi tietysti joku "viisas" sanoa, että ei salilla randorissa tarvitse kilpailusääntöjä noudattaa, mutta asia ei ole niin vaan salilla opetetaan ja odotetaan käytettävän vain nykysääntöjen mukaisia tekniikoita.

Toinen asia on sitten, jos haet salilta vain rupatteluseuraa, niin sittenhän laji voi olla mikä vaan vaikka judo.

judoka kirjoitti:

Enpä lähtisi judoa suosittelemaan enää vanhemmalla iällä aloittamaan. Judon viimeisimmät sääntömuutokset, joissa suoraan käsillä jalkoihin suuntautuvat tekniikat kiellettiin, ramppauttivat Judon sekä harrastajien että kilpailijoiden kannalta. Aiemmin judo oli elävä ja alati uusia vaikutteita soveltava laji, mutta ei enää. Nykysäännöillä harrastajan pitää olla jaloista äärimmäisen joustava ja nopea, jotta voisi saada tekniikoita otteluharjoituksessa läpi. Tämä edellyttää jo nuorena omaksuttaja tietyn kaltaisia liikeratoja, joihin vanha ei helposti taivu tyhjältä pöydältä aloittaessaan. Aina voi tietysti joku "viisas" sanoa, että ei salilla randorissa tarvitse kilpailusääntöjä noudattaa, mutta asia ei ole niin vaan salilla opetetaan ja odotetaan käytettävän vain nykysääntöjen mukaisia tekniikoita.

Toinen asia on sitten, jos haet salilta vain rupatteluseuraa, niin sittenhän laji voi olla mikä vaan vaikka judo.

Lue lisää

että ei voi ottaa jalasta kiinni reeneissä??? ei kaikkien tarvii ottaa ranttua noilla säännöillä, taidat olla aika molo, kun poistat koko lajiehdotuksen jonkin sääntömuutoksen takia, herää pahvi!

olla dorka kirjoitti:

että ei voi ottaa jalasta kiinni reeneissä??? ei kaikkien tarvii ottaa ranttua noilla säännöillä, taidat olla aika molo, kun poistat koko lajiehdotuksen jonkin sääntömuutoksen takia, herää pahvi!

Lue lisää

Saleilla treenit tähtäävät vallitsevien sääntöjen ohjaamaan suuntaan. On aika epäurheilijamaista lähteä vanhojen sääntöjen mukaan ottamaan ranttua nykysäännöt omaksuneessa ilmapiirissä. Siitä seuraa yleensä pahaa mieltä ja onnettomuuksien riski kasvaa huomattavasti. En esimerkiksi itse uskalla lähteä runttaamaan täysitehoista jalastavientitekniikkaa rantussa jo siitä syystä, että ranttukaveri ei välttämättä osaa tulla siitä oikein alas.

judoka kirjoitti:

Saleilla treenit tähtäävät vallitsevien sääntöjen ohjaamaan suuntaan. On aika epäurheilijamaista lähteä vanhojen sääntöjen mukaan ottamaan ranttua nykysäännöt omaksuneessa ilmapiirissä. Siitä seuraa yleensä pahaa mieltä ja onnettomuuksien riski kasvaa huomattavasti. En esimerkiksi itse uskalla lähteä runttaamaan täysitehoista jalastavientitekniikkaa rantussa jo siitä syystä, että ranttukaveri ei välttämättä osaa tulla siitä oikein alas.

Lue lisää

Kyllä nykysäännöilläkin voi "lähteä runttaamaan täysitehoista jalastavientitekniikkaa", nimittäin kombinaationa tai vastaheittona.

judoka kirjoitti:

Enpä lähtisi judoa suosittelemaan enää vanhemmalla iällä aloittamaan. Judon viimeisimmät sääntömuutokset, joissa suoraan käsillä jalkoihin suuntautuvat tekniikat kiellettiin, ramppauttivat Judon sekä harrastajien että kilpailijoiden kannalta. Aiemmin judo oli elävä ja alati uusia vaikutteita soveltava laji, mutta ei enää. Nykysäännöillä harrastajan pitää olla jaloista äärimmäisen joustava ja nopea, jotta voisi saada tekniikoita otteluharjoituksessa läpi. Tämä edellyttää jo nuorena omaksuttaja tietyn kaltaisia liikeratoja, joihin vanha ei helposti taivu tyhjältä pöydältä aloittaessaan. Aina voi tietysti joku "viisas" sanoa, että ei salilla randorissa tarvitse kilpailusääntöjä noudattaa, mutta asia ei ole niin vaan salilla opetetaan ja odotetaan käytettävän vain nykysääntöjen mukaisia tekniikoita.

Toinen asia on sitten, jos haet salilta vain rupatteluseuraa, niin sittenhän laji voi olla mikä vaan vaikka judo.

Lue lisää

"...ramppauttivat Judon sekä harrastajien että kilpailijoiden kannalta."

Kuulostaa siltä kuin joku kähmyKeijo siellä höpöttäisi omiaan. Päinvastoin otteluharjoitukset ovat nyt paljon mielenkiintoisempia juuri sen takia että ei käytetä enää niin yksipuolisia tekniikoita!

Kyllä jokainen pystyy kokemaan onnistumisia rantussa jos vaan on halua opetella oma tokuiwaza. Kuntolajina judo sopii mitä parhaiten 30 sohvaperunalle(kin). Ylempänä kommentti liikeratojen käytöstä voiman sijaan kannattaa omaksua heti alusta lähtien.

mitä? kirjoitti:

"...ramppauttivat Judon sekä harrastajien että kilpailijoiden kannalta."

Kuulostaa siltä kuin joku kähmyKeijo siellä höpöttäisi omiaan. Päinvastoin otteluharjoitukset ovat nyt paljon mielenkiintoisempia juuri sen takia että ei käytetä enää niin yksipuolisia tekniikoita!

Kyllä jokainen pystyy kokemaan onnistumisia rantussa jos vaan on halua opetella oma tokuiwaza. Kuntolajina judo sopii mitä parhaiten 30 sohvaperunalle(kin). Ylempänä kommentti liikeratojen käytöstä voiman sijaan kannattaa omaksua heti alusta lähtien.

Lue lisää

Olisitko nimimerkki "mitä?" voinut postata kommenttiisi vähän enemmän tekstistäni, nimittäin myös tämän:

"Nykysäännöillä harrastajan pitää olla jaloista äärimmäisen joustava ja nopea, jotta voisi saada tekniikoita otteluharjoituksessa läpi. Tämä edellyttää jo nuorena omaksuttaja tietyn kaltaisia liikeratoja, joihin vanha ei helposti taivu tyhjältä pöydältä aloittaessaan. "

Muuten lainauksesi irtoaa kontekstista ja johtaa keskustelun harhaan.

Omalla näkemykselläsi saat kähmytekniikat kuulostamaan jotenkin likaisilta ja ei toivotuilta nimittelemällä niiden taitajia kähmykeijoiksi. Mitä, jos tokuiwaza on vuosikausia ollut vaikka kähmy-ouchi tai morotegari? Kuinka luulet, että vanhan harrastelijan jalat taipuu esim. mataliin tai-otosheihin tai kunnollisiin seio-nageihin yhdistettynä tarpeelliseen nopeuteen, jotta ne myös menisi läpi? => ei helppoa, monen vanhemman aloittelijan kärsivällisyys ei riitä millään ja kroppa ei kestä olla paria kolmea ehkä neljää vuotta pelkkänä heittosäkkinä rantussa. Toinen vaihtoehto on, jos heittosäkkinä oleminen kyllästyttää, että aloittelija ryhtyy rantuissa kaikin voimin jäkittämään, jotta ei tulisi koko ajan heitetyksi, mikä ei sitten enää palvelee rantun kumpaakaan osapuolta ja koreografialtaan muistuttaa enemmän jotain absurdia hinttitanssia.

Mikäli tähän jollain on polttavaa tarvetta vastata. Toivoisin asiallisia ja analyyttisiä vastauksia enkä emotionaalisesti latautuneita purkauksia.

judoka kirjoitti:

Olisitko nimimerkki "mitä?" voinut postata kommenttiisi vähän enemmän tekstistäni, nimittäin myös tämän:

"Nykysäännöillä harrastajan pitää olla jaloista äärimmäisen joustava ja nopea, jotta voisi saada tekniikoita otteluharjoituksessa läpi. Tämä edellyttää jo nuorena omaksuttaja tietyn kaltaisia liikeratoja, joihin vanha ei helposti taivu tyhjältä pöydältä aloittaessaan. "

Muuten lainauksesi irtoaa kontekstista ja johtaa keskustelun harhaan.

Omalla näkemykselläsi saat kähmytekniikat kuulostamaan jotenkin likaisilta ja ei toivotuilta nimittelemällä niiden taitajia kähmykeijoiksi. Mitä, jos tokuiwaza on vuosikausia ollut vaikka kähmy-ouchi tai morotegari? Kuinka luulet, että vanhan harrastelijan jalat taipuu esim. mataliin tai-otosheihin tai kunnollisiin seio-nageihin yhdistettynä tarpeelliseen nopeuteen, jotta ne myös menisi läpi? => ei helppoa, monen vanhemman aloittelijan kärsivällisyys ei riitä millään ja kroppa ei kestä olla paria kolmea ehkä neljää vuotta pelkkänä heittosäkkinä rantussa. Toinen vaihtoehto on, jos heittosäkkinä oleminen kyllästyttää, että aloittelija ryhtyy rantuissa kaikin voimin jäkittämään, jotta ei tulisi koko ajan heitetyksi, mikä ei sitten enää palvelee rantun kumpaakaan osapuolta ja koreografialtaan muistuttaa enemmän jotain absurdia hinttitanssia.

Mikäli tähän jollain on polttavaa tarvetta vastata. Toivoisin asiallisia ja analyyttisiä vastauksia enkä emotionaalisesti latautuneita purkauksia.

Lue lisää

enemmänkin liikkuvuutta. Nopeus on sitä mitä se on, mutta siihen voi vaikuttaaa 30 iässäkin.
Väitätkö että jalkaheitot, kuten sasae, ei toimisi randorissa, kun tekijä on 30 ja pikkasen kankee/hidas ? Kyllä toimii, koettu on.

Vanhana/hitaana voi ja malttaa ylipäätään hioa enemmän jalka/lonkkaheittoja alkuvaiheessa. Miksi pitäisi tehdä matalaa taiotoshia tai seoinagea? Voit sen sijaan tehdä haraita/uchimataa/osotoa. Käsiheitot tulevat sitten harjoittelun edetessä mukaan. Randorissa voi taas alkuvaiheessa sopia mitä tekniikoita käytetään, ettei tarvitse kokea "liian" kovia heittoja.

Jäkitys on muuten ihan luonnollinen kehitysvaihe, kyllä se siitä häipyy, kun voimat hupenevat minuutissa ja kaveri käyttää sen jälkeen "heittosäkkinä" ...

sdgdfgjghil kirjoitti:

Kyllä nykysäännöilläkin voi "lähteä runttaamaan täysitehoista jalastavientitekniikkaa", nimittäin kombinaationa tai vastaheittona.

lähde rantussa tekemään sitä täydellä voimalla kelta/oranssivöistä vastaan ?
Käytettävät tekniikat vastuksen mukaan.

mutta etkai kirjoitti:

lähde rantussa tekemään sitä täydellä voimalla kelta/oranssivöistä vastaan ?
Käytettävät tekniikat vastuksen mukaan.

Etpä maininnut viestissäsi mitään kelta/oranssivöisistä. Totta kai käytettävät tekniikat vastukssen mukaan.

sdgdfgjghil kirjoitti:

Etpä maininnut viestissäsi mitään kelta/oranssivöisistä. Totta kai käytettävät tekniikat vastukssen mukaan.

"Aikuinen aloittelija"" ...

mutta etkai kirjoitti:

lähde rantussa tekemään sitä täydellä voimalla kelta/oranssivöistä vastaan ?
Käytettävät tekniikat vastuksen mukaan.

En edes ajatellut kelta/oranssivöisiä omassa tekstissäni vaan ylempiä vöitä. Oma pointtini on se, ettei kannata vanhemmalla iällä lähteä edes niitä keltaisia ja oransseja vöitä metsästämään, kun se seinä oman kehon hallinnassa ja nopeudessa tulee niin helposti vastaan sen tason jälkeen, jotta turhautuminen on todennäköistä. Keltaisen ja oranssin vyönhän saa sen suuremmin judosta mitään tajuamatta näyttämällä muutamia perustekniikoita vyökokeessa. Korkeampiakin vöitä saa ilman todellista judo-osaamista, jos sitten jaksaa/haluaa riekkua jossain muksujudossa ohjaajana. Onpa niitä mustiakin vöitä siten kait hankittu jokunen.

judoka kirjoitti:

Enpä lähtisi judoa suosittelemaan enää vanhemmalla iällä aloittamaan. Judon viimeisimmät sääntömuutokset, joissa suoraan käsillä jalkoihin suuntautuvat tekniikat kiellettiin, ramppauttivat Judon sekä harrastajien että kilpailijoiden kannalta. Aiemmin judo oli elävä ja alati uusia vaikutteita soveltava laji, mutta ei enää. Nykysäännöillä harrastajan pitää olla jaloista äärimmäisen joustava ja nopea, jotta voisi saada tekniikoita otteluharjoituksessa läpi. Tämä edellyttää jo nuorena omaksuttaja tietyn kaltaisia liikeratoja, joihin vanha ei helposti taivu tyhjältä pöydältä aloittaessaan. Aina voi tietysti joku "viisas" sanoa, että ei salilla randorissa tarvitse kilpailusääntöjä noudattaa, mutta asia ei ole niin vaan salilla opetetaan ja odotetaan käytettävän vain nykysääntöjen mukaisia tekniikoita.

Toinen asia on sitten, jos haet salilta vain rupatteluseuraa, niin sittenhän laji voi olla mikä vaan vaikka judo.

Lue lisää

Uudet säännöt eivät vaikuta "vanhemmiten" aloittamiseen. Miksi kaikki jaksavat itkeä niitten gruusialaisten munarullien perään, kun judo on kuitenkin täynnä oikeasti hienoja ja toimivia tekniikoita?

mitä? kirjoitti:

enemmänkin liikkuvuutta. Nopeus on sitä mitä se on, mutta siihen voi vaikuttaaa 30 iässäkin.
Väitätkö että jalkaheitot, kuten sasae, ei toimisi randorissa, kun tekijä on 30 ja pikkasen kankee/hidas ? Kyllä toimii, koettu on.

Vanhana/hitaana voi ja malttaa ylipäätään hioa enemmän jalka/lonkkaheittoja alkuvaiheessa. Miksi pitäisi tehdä matalaa taiotoshia tai seoinagea? Voit sen sijaan tehdä haraita/uchimataa/osotoa. Käsiheitot tulevat sitten harjoittelun edetessä mukaan. Randorissa voi taas alkuvaiheessa sopia mitä tekniikoita käytetään, ettei tarvitse kokea "liian" kovia heittoja.

Jäkitys on muuten ihan luonnollinen kehitysvaihe, kyllä se siitä häipyy, kun voimat hupenevat minuutissa ja kaveri käyttää sen jälkeen "heittosäkkinä" ...

Lue lisää

Vanhalle ja kankeellekin vasta-alkajalle sasae voi olla toimiva tekniikka, kun sen oppii. Sasae vaan on eräs vaikeimmista tekniikoista, koska ajoituksella on siinä erittäin iso merkiys ja tuon ajoituksen kohdalleen saamiseen kuluu ennen randorimenestystä helposti vuosia.

Lonkkaheitot kuten harai ja muut missä "p..se" käännetään vastustajalle ovat mielestäni huono vaihtoehto rantussa hitaalle judokalle. koska kömpelösti tehtynä kaverin on helppo blokata ne pois ja yleensä tehdä joku taniotoshi tmv. vastatekniikka niihin.

Huononkaan uchimatan täydellinen väistäminen ei aina ole helppo tehtävä, mutta uchimata tekniikkana on jälleen eräs näistä vaikeimmista joskin myös näyttävimmistä. Heittäjän on ensin löydettävä harjituksen kautta oma tasapaino, ettei tuiskahda itse pää edellä eteenpäin tatamiin ja kolhi omia niskojaan.

Osotogari on käyttökelpoinen ja helppo tekniikka, jos rantussa ollaan ajauduttu usein vastustajan tekniikan väistön ansiosta hyvään lähikontaktiin. Suorana hyökkäyksenä se menee aika harvoin perille joko etäisyys kaveriin on liian pitkä tai kaveri kuittaa koko homman vastatekniikalla esim. harailla tai omalla osotolla. Voin kertoa, että se sattuu kokeneempaankin judokaan kipeästi, kun rojahtaa omasta kunnon osoto-yrityksestä tatamiin selälleen kaverin avustamana.

Rantussa vastustajan painopisteen alapuolelle pääsy ja ajoituksen hallinta ovat omasta mielestäni, kähmyjen bannaamisen, jälkeen ne avaimet omienkin tekniikoiden läpisaamiseen. Ensimmäinen kohta on vanhalle ja kankeelle "mission imposible" ja jälkimmäinen vaatii todella pitkää harjoittelua, jotta sen saa randoritasolle asti hiottua.

Toinen judoka kirjoitti:

Uudet säännöt eivät vaikuta "vanhemmiten" aloittamiseen. Miksi kaikki jaksavat itkeä niitten gruusialaisten munarullien perään, kun judo on kuitenkin täynnä oikeasti hienoja ja toimivia tekniikoita?

Lue lisää

jos kerran kaikki jaksaa itkeä niitten gruusialaisten munarullien perään, niin eikö se ole merkki siitä, että jotain meni sääntöuudistuksessä pieleen? Vain harvat jos ketkään itkisivät, jos uudistus olisi ollut hyvä.

Voi elämän kevät kirjoitti:

"Aikuinen aloittelija"" ...

Mitä tekemistä sillä on elämän kevään kanssa ja miksi? Millaisen otsikon olisit itse viestille antanut?

vs kirjoitti:

Mitä tekemistä sillä on elämän kevään kanssa ja miksi? Millaisen otsikon olisit itse viestille antanut?

väärään osoitteeseen. Tarkoitin tuon vastaukseksi nimimerkille sdgdfgjghil ylempänä.
Siis otsikko ja ketju hyvä !

judoka kirjoitti:

Vanhalle ja kankeellekin vasta-alkajalle sasae voi olla toimiva tekniikka, kun sen oppii. Sasae vaan on eräs vaikeimmista tekniikoista, koska ajoituksella on siinä erittäin iso merkiys ja tuon ajoituksen kohdalleen saamiseen kuluu ennen randorimenestystä helposti vuosia.

Lonkkaheitot kuten harai ja muut missä "p..se" käännetään vastustajalle ovat mielestäni huono vaihtoehto rantussa hitaalle judokalle. koska kömpelösti tehtynä kaverin on helppo blokata ne pois ja yleensä tehdä joku taniotoshi tmv. vastatekniikka niihin.

Huononkaan uchimatan täydellinen väistäminen ei aina ole helppo tehtävä, mutta uchimata tekniikkana on jälleen eräs näistä vaikeimmista joskin myös näyttävimmistä. Heittäjän on ensin löydettävä harjituksen kautta oma tasapaino, ettei tuiskahda itse pää edellä eteenpäin tatamiin ja kolhi omia niskojaan.

Osotogari on käyttökelpoinen ja helppo tekniikka, jos rantussa ollaan ajauduttu usein vastustajan tekniikan väistön ansiosta hyvään lähikontaktiin. Suorana hyökkäyksenä se menee aika harvoin perille joko etäisyys kaveriin on liian pitkä tai kaveri kuittaa koko homman vastatekniikalla esim. harailla tai omalla osotolla. Voin kertoa, että se sattuu kokeneempaankin judokaan kipeästi, kun rojahtaa omasta kunnon osoto-yrityksestä tatamiin selälleen kaverin avustamana.

Rantussa vastustajan painopisteen alapuolelle pääsy ja ajoituksen hallinta ovat omasta mielestäni, kähmyjen bannaamisen, jälkeen ne avaimet omienkin tekniikoiden läpisaamiseen. Ensimmäinen kohta on vanhalle ja kankeelle "mission imposible" ja jälkimmäinen vaatii todella pitkää harjoittelua, jotta sen saa randoritasolle asti hiottua.

Lue lisää

pätee kaikenikäisiin judokoihin. Iso osa nuorista jotka aloittavat, ovat paljon kankeampia ja hitaampia kuin keskiverto aikuinen. Pitäisikö heidänkin siis lopettaa jo ennekuin ovat edes alkaneet, koska eivät luultavasti kuitenkaan koskaan saavuta vihreää vyötä ? Ja heitäkin tulee sattumaan rantussa?

Omalla kohdallani ensin tuli parantunut kunto ja vuosien kuluessa rantussakin alkoi edes joskus joku tekniikka toimimaan. Mikä tuottaa suurta mielihyvää. Hauskaa on ollut koko ajan, kipeytyneistä jäsenistä huolimatta.

Ei tämä tietystikään kaikille sovi ja kyllä he sen itsekin huomaavat ja yleensä lopettavat keltaiseen vyöhön.

???? kirjoitti:

jos kerran kaikki jaksaa itkeä niitten gruusialaisten munarullien perään, niin eikö se ole merkki siitä, että jotain meni sääntöuudistuksessä pieleen? Vain harvat jos ketkään itkisivät, jos uudistus olisi ollut hyvä.

Lue lisää

kommenttiasi, joka koski "vanhempana" aloittamista. Muotoilin asian hiukan väärin. Kaikki eivät suinkaan itke niitten perään, mutta sääntömuutoksen vastustajat tuovat kantansa useammin esiin kuin puolustajat (joita myös löytyy). Pohjimmaltaan se on tietysti makuasia, että mitä pitää toimivana ja hienona judona.

Toinen judoka kirjoitti:

kommenttiasi, joka koski "vanhempana" aloittamista. Muotoilin asian hiukan väärin. Kaikki eivät suinkaan itke niitten perään, mutta sääntömuutoksen vastustajat tuovat kantansa useammin esiin kuin puolustajat (joita myös löytyy). Pohjimmaltaan se on tietysti makuasia, että mitä pitää toimivana ja hienona judona.

Lue lisää

Judo sopii kaiken ikäisille. En nyt tiedä miksi polvi katagurumat ja kataotoshit sun muut olisi vanhemmille jotenkin sopivampia kuin vaikka deashibarai, ouchigari tai sasae. Ja kyllä vanhempikin voi oppia edellämainittuja tekniikoita. Ei ne kuntojudoon ne säännöt ole vaikuttanut mitenkään. Ipponseoinage, ogoshi, osotogari, seoiotoshi, ukigoshi, haraigoshi... kaikkia näitä vanhemmatkin voivat harjoitella. Ei niitä täydellisesti tarvitse osatakaan... ja on judossa newaza osuuskin. Mihis se unohtui. Matossa voi pyöriä iällä kuin iällä. Judossa on hyvätjumpat, ketteryys ja venyttely.. sopii vanhemmillekin. Kaatumista voi opettaa iäkkäämmillekin.

Ei niillä uusilla säännöillä ole mitään merkitystä kuntojudon kannalta.

Toinen judoka kirjoitti:

kommenttiasi, joka koski "vanhempana" aloittamista. Muotoilin asian hiukan väärin. Kaikki eivät suinkaan itke niitten perään, mutta sääntömuutoksen vastustajat tuovat kantansa useammin esiin kuin puolustajat (joita myös löytyy). Pohjimmaltaan se on tietysti makuasia, että mitä pitää toimivana ja hienona judona.

Lue lisää

Muuten ihan hyvää analyysia kirjoitat mutta yksi kohta vaatii korjausta:

>> Pohjimmaltaan se on tietysti makuasia, että mitä pitää toimivana ja hienona judona.

Toimiva judo EI OLE makuasia vaan käytännössä todennettavissa ja mitattavissa. Mittaaminen on vieläpä hyvin yksinkertaista: tekniikka jolla saa naapurin tonttiin on hyvää ja toimivaa judoa. Tää on aika oleellinen jutska vieläpä kun näistä sääntöuudistuksista väitellään. Uudet säännöt ovat tie kohti faktisesti vähemmän toimivaa judoa. Uusissa säännöissä kielletään tehokkaita tekniikoita koska ne ovat liian tehokkaita. Ei tämä sen moimutkaisempaa ole.

Kun Kano kehitti judon, perusajatus oli luoda laji jossa jossa säännöt olivat mahdollisimman vapaat, vain ukelle ja torille vaaralliset tekniikat ovat kiellettyjä. Kano pyrki etsimään jujutsusta parhaat ja toimivimmat tekniikat, ottipa hän vaikutettaita muistakin sen aikaisista Japanissa pinnalle olleista kamppailulajeista. Munarulleja ei vaan silloin tunnettu vaan(nykymuotoisina) ne ovat modernia tavaraa. Kano oli edistyksellinen, toisin kuin IJF:n päättäjät, jotka edustavat taantumusta. Uudet säännöt tyrmätäkseen ei tarvitse haikailla munarullien perään, riittää että haikailee Kanon judon ja filosofian perään.

vas............... kirjoitti:

Muuten ihan hyvää analyysia kirjoitat mutta yksi kohta vaatii korjausta:

>> Pohjimmaltaan se on tietysti makuasia, että mitä pitää toimivana ja hienona judona.

Toimiva judo EI OLE makuasia vaan käytännössä todennettavissa ja mitattavissa. Mittaaminen on vieläpä hyvin yksinkertaista: tekniikka jolla saa naapurin tonttiin on hyvää ja toimivaa judoa. Tää on aika oleellinen jutska vieläpä kun näistä sääntöuudistuksista väitellään. Uudet säännöt ovat tie kohti faktisesti vähemmän toimivaa judoa. Uusissa säännöissä kielletään tehokkaita tekniikoita koska ne ovat liian tehokkaita. Ei tämä sen moimutkaisempaa ole.

Kun Kano kehitti judon, perusajatus oli luoda laji jossa jossa säännöt olivat mahdollisimman vapaat, vain ukelle ja torille vaaralliset tekniikat ovat kiellettyjä. Kano pyrki etsimään jujutsusta parhaat ja toimivimmat tekniikat, ottipa hän vaikutettaita muistakin sen aikaisista Japanissa pinnalle olleista kamppailulajeista. Munarulleja ei vaan silloin tunnettu vaan(nykymuotoisina) ne ovat modernia tavaraa. Kano oli edistyksellinen, toisin kuin IJF:n päättäjät, jotka edustavat taantumusta. Uudet säännöt tyrmätäkseen ei tarvitse haikailla munarullien perään, riittää että haikailee Kanon judon ja filosofian perään.

Lue lisää

Oli kyllä hyvin kirjoitettu tuosta säännöillä ja tehokkaalla judolla pelaamisesta.
Ja nythän on niin, että oikeilla kisasaleilla (siellä missä ei itketä munarullien tehokkuutta, vaan pyritään viemään kaveri selälleen mahdollisimman tehokkaasti) tekniikoita kehitetään edelleen.
Nyt voi jo nähdä osaavien a- ja b-junnujen varioineen aiturin sääntöjen mukaiseksi. Jos ennen sai tästä heitosta nauttia katsojakin, laajaa kaarta löytyi, niin nyt kaverit mukautuu sääntöihin ja tekee toisin. Nyt vaan käännetään vähän vaatimattomammin kaveri selälleen tai haetaan sitten se voittoon usein riittävä yuoko.

utsuritogoshi kirjoitti:

Oli kyllä hyvin kirjoitettu tuosta säännöillä ja tehokkaalla judolla pelaamisesta.
Ja nythän on niin, että oikeilla kisasaleilla (siellä missä ei itketä munarullien tehokkuutta, vaan pyritään viemään kaveri selälleen mahdollisimman tehokkaasti) tekniikoita kehitetään edelleen.
Nyt voi jo nähdä osaavien a- ja b-junnujen varioineen aiturin sääntöjen mukaiseksi. Jos ennen sai tästä heitosta nauttia katsojakin, laajaa kaarta löytyi, niin nyt kaverit mukautuu sääntöihin ja tekee toisin. Nyt vaan käännetään vähän vaatimattomammin kaveri selälleen tai haetaan sitten se voittoon usein riittävä yuoko.

Lue lisää

mädätetään judo, "...Nyt vaan käännetään vähän vaatimattomammin kaveri selälleen tai haetaan sitten se voittoon usein riittävä yuoko. "
Ei pojat, ei näin !!
Harjoittelussa, randorissa, shiaissa ainut hyväksyttävä taso on pyrkiä ipponiin.
Vain niin pystytään rakentamaan todella tehokas tokuiwaza, jolla pärjätään isommissakin kisoissa.

Otsikosta tämä hairahtui sivupoluille, joten sanotaan nyt jotain itse aiheestakin.
Pitkään judon parissa viettäneenä sanoisin että kyllä sopii, mutta varauksin. Sohvaperunat passittaisin ensin lenkkipolulle peruskuntoa hankkimaan ja tatamilla alkuvaiheessa suurin osa mattopainotteista harjoittelua. Paljon venyttelyä, vartalonhallintaa, liikkuvuutta.
Ei missään nimessä kilparyhmän harjoituksiin ennen oranssia vyötä.

vas............... kirjoitti:

Muuten ihan hyvää analyysia kirjoitat mutta yksi kohta vaatii korjausta:

>> Pohjimmaltaan se on tietysti makuasia, että mitä pitää toimivana ja hienona judona.

Toimiva judo EI OLE makuasia vaan käytännössä todennettavissa ja mitattavissa. Mittaaminen on vieläpä hyvin yksinkertaista: tekniikka jolla saa naapurin tonttiin on hyvää ja toimivaa judoa. Tää on aika oleellinen jutska vieläpä kun näistä sääntöuudistuksista väitellään. Uudet säännöt ovat tie kohti faktisesti vähemmän toimivaa judoa. Uusissa säännöissä kielletään tehokkaita tekniikoita koska ne ovat liian tehokkaita. Ei tämä sen moimutkaisempaa ole.

Kun Kano kehitti judon, perusajatus oli luoda laji jossa jossa säännöt olivat mahdollisimman vapaat, vain ukelle ja torille vaaralliset tekniikat ovat kiellettyjä. Kano pyrki etsimään jujutsusta parhaat ja toimivimmat tekniikat, ottipa hän vaikutettaita muistakin sen aikaisista Japanissa pinnalle olleista kamppailulajeista. Munarulleja ei vaan silloin tunnettu vaan(nykymuotoisina) ne ovat modernia tavaraa. Kano oli edistyksellinen, toisin kuin IJF:n päättäjät, jotka edustavat taantumusta. Uudet säännöt tyrmätäkseen ei tarvitse haikailla munarullien perään, riittää että haikailee Kanon judon ja filosofian perään.

Lue lisää

On noi munarullat olleet varmaan Kanonkin tiedossa. Katagurumasta matalampia versioita vain. Aasiassa on painittu vuosituhansia, ja on heitetty jaloista tai jalkojen välistä ilman takkia tai takista. Totta on, että kilpailuissa on viime vuosina sääntöjen muututtua jalastaheiitoja on tehty enemmän, mutta saahan niitä nytkin tehdä kun tekee kombinaation tai vastaheiton kautta.

Hessu L

pohjallaonpaljontila kirjoitti:

mädätetään judo, "...Nyt vaan käännetään vähän vaatimattomammin kaveri selälleen tai haetaan sitten se voittoon usein riittävä yuoko. "
Ei pojat, ei näin !!
Harjoittelussa, randorissa, shiaissa ainut hyväksyttävä taso on pyrkiä ipponiin.
Vain niin pystytään rakentamaan todella tehokas tokuiwaza, jolla pärjätään isommissakin kisoissa.

Otsikosta tämä hairahtui sivupoluille, joten sanotaan nyt jotain itse aiheestakin.
Pitkään judon parissa viettäneenä sanoisin että kyllä sopii, mutta varauksin. Sohvaperunat passittaisin ensin lenkkipolulle peruskuntoa hankkimaan ja tatamilla alkuvaiheessa suurin osa mattopainotteista harjoittelua. Paljon venyttelyä, vartalonhallintaa, liikkuvuutta.
Ei missään nimessä kilparyhmän harjoituksiin ennen oranssia vyötä.

Lue lisää

Jos pikkupisteet mädättää judon, ratkaisu on helppo. Ainoa piste joka tunnetaan, olkoon jatkossa ippon. Tätä sääntö muutosta odotellessa, muistetaan vaan olla iloitsematta omien olympiakarsijoiden mahdollisista yuoko-voitoista. Kyllä se on niin, että kilpaurheilussa otellaan voitosta.

Ralrai kirjoitti:

Jos pikkupisteet mädättää judon, ratkaisu on helppo. Ainoa piste joka tunnetaan, olkoon jatkossa ippon. Tätä sääntö muutosta odotellessa, muistetaan vaan olla iloitsematta omien olympiakarsijoiden mahdollisista yuoko-voitoista. Kyllä se on niin, että kilpaurheilussa otellaan voitosta.

Lue lisää

missään kirjoituksessani aliarvioinut kilpailijoidemme saavutuksia ?
Ainoastaan tuollaista "kyllätälläruikkauksellayukosaadaanjasittejäädytetään" mentaliteettia.
Se mädättää judon.

pohjallaonpaljontila kirjoitti:

missään kirjoituksessani aliarvioinut kilpailijoidemme saavutuksia ?
Ainoastaan tuollaista "kyllätälläruikkauksellayukosaadaanjasittejäädytetään" mentaliteettia.
Se mädättää judon.

Lue lisää

Näinhän se menee. Aituritaiturit vie kyllä kyläshiaissa hienosti ipponilla. Isommissa skaboissa pitää vaan iloita siitä yuoko-voitostakin, kun on toinen taituri vastassa joka ei suostu selälleen.

Onhan se sanomattakin selvää, että kaikki haluaa heittää selälleen. Jos se hyvää vastaan onnistu, ei se vielä judon mädätystä ole.

vas............... kirjoitti:

Muuten ihan hyvää analyysia kirjoitat mutta yksi kohta vaatii korjausta:

>> Pohjimmaltaan se on tietysti makuasia, että mitä pitää toimivana ja hienona judona.

Toimiva judo EI OLE makuasia vaan käytännössä todennettavissa ja mitattavissa. Mittaaminen on vieläpä hyvin yksinkertaista: tekniikka jolla saa naapurin tonttiin on hyvää ja toimivaa judoa. Tää on aika oleellinen jutska vieläpä kun näistä sääntöuudistuksista väitellään. Uudet säännöt ovat tie kohti faktisesti vähemmän toimivaa judoa. Uusissa säännöissä kielletään tehokkaita tekniikoita koska ne ovat liian tehokkaita. Ei tämä sen moimutkaisempaa ole.

Kun Kano kehitti judon, perusajatus oli luoda laji jossa jossa säännöt olivat mahdollisimman vapaat, vain ukelle ja torille vaaralliset tekniikat ovat kiellettyjä. Kano pyrki etsimään jujutsusta parhaat ja toimivimmat tekniikat, ottipa hän vaikutettaita muistakin sen aikaisista Japanissa pinnalle olleista kamppailulajeista. Munarulleja ei vaan silloin tunnettu vaan(nykymuotoisina) ne ovat modernia tavaraa. Kano oli edistyksellinen, toisin kuin IJF:n päättäjät, jotka edustavat taantumusta. Uudet säännöt tyrmätäkseen ei tarvitse haikailla munarullien perään, riittää että haikailee Kanon judon ja filosofian perään.

Lue lisää

"Pohjimmaltaan se on tietysti makuasia, että mitä pitää toimivana ja hienona judona". Huomioi sana "pitää", eli kirjoittaja tarkoitti nimenomaan mielipide- eikä välttämättä faktaeroja.

judoka kirjoitti:

Enpä lähtisi judoa suosittelemaan enää vanhemmalla iällä aloittamaan. Judon viimeisimmät sääntömuutokset, joissa suoraan käsillä jalkoihin suuntautuvat tekniikat kiellettiin, ramppauttivat Judon sekä harrastajien että kilpailijoiden kannalta. Aiemmin judo oli elävä ja alati uusia vaikutteita soveltava laji, mutta ei enää. Nykysäännöillä harrastajan pitää olla jaloista äärimmäisen joustava ja nopea, jotta voisi saada tekniikoita otteluharjoituksessa läpi. Tämä edellyttää jo nuorena omaksuttaja tietyn kaltaisia liikeratoja, joihin vanha ei helposti taivu tyhjältä pöydältä aloittaessaan. Aina voi tietysti joku "viisas" sanoa, että ei salilla randorissa tarvitse kilpailusääntöjä noudattaa, mutta asia ei ole niin vaan salilla opetetaan ja odotetaan käytettävän vain nykysääntöjen mukaisia tekniikoita.

Toinen asia on sitten, jos haet salilta vain rupatteluseuraa, niin sittenhän laji voi olla mikä vaan vaikka judo.

Lue lisää

joo itse randorissa menen ihan sujuvasti suoraa käsillä jalkoihin, koska randori= VAPAA HARJOITUS , eli siinä haqrjoitellaan vaon vapaasti JUDOA, kilpailua, mitä ikinä tavoitteleekaan, mutta randorissa ei tarvitse tosiaankaan noudattaa jotain sääntöjä... itse teen suoraan katagurumaa ja kouchi garia jalkoihin kiinni käyden randorissa suoraan....

judoka kirjoitti:

Vanhalle ja kankeellekin vasta-alkajalle sasae voi olla toimiva tekniikka, kun sen oppii. Sasae vaan on eräs vaikeimmista tekniikoista, koska ajoituksella on siinä erittäin iso merkiys ja tuon ajoituksen kohdalleen saamiseen kuluu ennen randorimenestystä helposti vuosia.

Lonkkaheitot kuten harai ja muut missä "p..se" käännetään vastustajalle ovat mielestäni huono vaihtoehto rantussa hitaalle judokalle. koska kömpelösti tehtynä kaverin on helppo blokata ne pois ja yleensä tehdä joku taniotoshi tmv. vastatekniikka niihin.

Huononkaan uchimatan täydellinen väistäminen ei aina ole helppo tehtävä, mutta uchimata tekniikkana on jälleen eräs näistä vaikeimmista joskin myös näyttävimmistä. Heittäjän on ensin löydettävä harjituksen kautta oma tasapaino, ettei tuiskahda itse pää edellä eteenpäin tatamiin ja kolhi omia niskojaan.

Osotogari on käyttökelpoinen ja helppo tekniikka, jos rantussa ollaan ajauduttu usein vastustajan tekniikan väistön ansiosta hyvään lähikontaktiin. Suorana hyökkäyksenä se menee aika harvoin perille joko etäisyys kaveriin on liian pitkä tai kaveri kuittaa koko homman vastatekniikalla esim. harailla tai omalla osotolla. Voin kertoa, että se sattuu kokeneempaankin judokaan kipeästi, kun rojahtaa omasta kunnon osoto-yrityksestä tatamiin selälleen kaverin avustamana.

Rantussa vastustajan painopisteen alapuolelle pääsy ja ajoituksen hallinta ovat omasta mielestäni, kähmyjen bannaamisen, jälkeen ne avaimet omienkin tekniikoiden läpisaamiseen. Ensimmäinen kohta on vanhalle ja kankeelle "mission imposible" ja jälkimmäinen vaatii todella pitkää harjoittelua, jotta sen saa randoritasolle asti hiottua.

Lue lisää

"ennätin" lukea kaikki kommenttisi ajatuksella, niin olet täysin oikeassa. Olin aivan liian innokas laittamaan omia tulkintojani, olisi pitänyt miettiä muutama päivä, pyydän anteeksi harkitsematonta kommentointiani.

Tämä: "Nykysäännöillä harrastajan pitää olla jaloista äärimmäisen joustava ja nopea, jotta voisi saada tekniikoita otteluharjoituksessa läpi. Tämä edellyttää jo nuorena omaksuttaja tietyn kaltaisia liikeratoja, joihin vanha ei helposti taivu tyhjältä pöydältä aloittaessaan. "

oli hyvä huomio. Tuli mieleen, että tuohon tähtäävät harjoitteet olisi hyvä muistaa meidän vanhempienkin treeneissä. On nimittäin vaikutelma, että aikuisten kuntojudotyyppisiä treenejä vedetään usein (ei kaikkialla!) samalla hitaahkolla rytmillä, nopeuspohjaisia ei ennätetä tehdä, koska mukana vasta-alkajia jolloin painotettava perustekniikan harjoittelua.
Vaatii ehkäpä sen, että treenien vetäjällä harjaantunut silmä, jolloin osaa henk.koht opastaa tokuiwazan valinnassa ja sen viemisessä sille monipuoliselle tasolle, että randorissakin ainakin joskus onnistuu.

olet?

Etelä-Suomesta kirjoitti:

olet?

Pääkaupunkiseudulta.

50 lähempänä kuin 20 kirjoitti:

Pääkaupunkiseudulta.

Aikuisten peruskursseja näkyy olevan menossa ainakin Järvenpäässä, Kirkkonummella ja Hyvinkäällä. Nummelassa yhdistetty 6.kyu ja 5. kyu ryhmä. Riihimäessä ja Keravalla ainakin kuntojudoa tarjolla aikuisille.
Kannattaa varmaan kysyä suoraan seuroista millaista porukkaa kursseilla on.

kolmetoistaxcbhf kirjoitti:

Aikuisten peruskursseja näkyy olevan menossa ainakin Järvenpäässä, Kirkkonummella ja Hyvinkäällä. Nummelassa yhdistetty 6.kyu ja 5. kyu ryhmä. Riihimäessä ja Keravalla ainakin kuntojudoa tarjolla aikuisille.
Kannattaa varmaan kysyä suoraan seuroista millaista porukkaa kursseilla on.

Lue lisää

Judon moni-ilmeiseen maailmaan voi solahtaa jopa keski-ikäinen nainenkin. Itse innostuin judosta 42-vuotiaana, sattumalta. Kokemukseni kuntojudoharjoituksista ovat todella myönteisiä. Judo on kohentanut kuntoa, eikä pelkästään fyysistä.
Opin paljon hitaammin nyt kuin ehkä olisin oppinut 35 vuotta sitten, mutta silloin en olisi missään olosuhteissa tullut aloittaneeksi lajia.

Ylpeä 3.kyu kirjoitti:

Judon moni-ilmeiseen maailmaan voi solahtaa jopa keski-ikäinen nainenkin. Itse innostuin judosta 42-vuotiaana, sattumalta. Kokemukseni kuntojudoharjoituksista ovat todella myönteisiä. Judo on kohentanut kuntoa, eikä pelkästään fyysistä.
Opin paljon hitaammin nyt kuin ehkä olisin oppinut 35 vuotta sitten, mutta silloin en olisi missään olosuhteissa tullut aloittaneeksi lajia.

Lue lisää

"... en olisi missään olosuhteissa tullut aloittaneeksi lajia."
Näinhän se on, vaatii oikeat parametrit, monessa mielessä. Judoharjoituksen atmosfääri riippuu leijonanosaltaan vetäjästä/hänen osaamisestaan ja omasta asennoitumisesta. Loput tulee sitten muista harjoittelijoista, fasiliteetistä jne.

Olkoon sitten yleisen/kilpa/kuntojudon harjoitukset, näin vanhempana ei aseta itselleen enää mitään hirvittäviä vaatimuksia. Pitää vaan hauskaa.

Joskus kieltämättä tulee sääli näitä 9-12 v. junnuja, joille lajin nykymuoto (lue kilpajudo) ei suo harjoittelussa paljoakaan hauskuutta, sitäkin enemmän kovuutta ja jatkuvaa kilpailua. Vaikka oikeasti tuossa iässä pitäisi kaiken liikkumisen vielä perustua leikkimielisyyteen ja hauskanpitoon.
Siinä sivussa oppii kyllä judoakin ihan tarpeeksi.

Mutta kaikkialla toitotetaan, että pitää aloittaa aina vaan nuorempana OIKEA judo, että pärjää sitten joskus. Kisoissa. Jonka EI pitänyt olla judon päämäärä.

tuo mainitsemasi kirjoitti:

"... en olisi missään olosuhteissa tullut aloittaneeksi lajia."
Näinhän se on, vaatii oikeat parametrit, monessa mielessä. Judoharjoituksen atmosfääri riippuu leijonanosaltaan vetäjästä/hänen osaamisestaan ja omasta asennoitumisesta. Loput tulee sitten muista harjoittelijoista, fasiliteetistä jne.

Olkoon sitten yleisen/kilpa/kuntojudon harjoitukset, näin vanhempana ei aseta itselleen enää mitään hirvittäviä vaatimuksia. Pitää vaan hauskaa.

Joskus kieltämättä tulee sääli näitä 9-12 v. junnuja, joille lajin nykymuoto (lue kilpajudo) ei suo harjoittelussa paljoakaan hauskuutta, sitäkin enemmän kovuutta ja jatkuvaa kilpailua. Vaikka oikeasti tuossa iässä pitäisi kaiken liikkumisen vielä perustua leikkimielisyyteen ja hauskanpitoon.
Siinä sivussa oppii kyllä judoakin ihan tarpeeksi.

Mutta kaikkialla toitotetaan, että pitää aloittaa aina vaan nuorempana OIKEA judo, että pärjää sitten joskus. Kisoissa. Jonka EI pitänyt olla judon päämäärä.

Lue lisää

Olen entistä onnellisempi, että satuin törmäämään lajiin vasta tässä vaiheessa, kun saatoin suoraan peruskurssilta siirtyä kuntojudoharjoituksiin :-)

Kuulema useamman kuin kerran on käynyt niin, että äiti ja tytär käyvät yhdessä peruskurssin. Tytär lopettaa harrastuksen melko pian, mutta äiti jatkaa.

Onko niin, että junioriryhmiin ei etsiydy iloisen liikkumisen idean sisäistäneitä vetäjiä?
Vai onko niin, että muksujudossa saa olla hauskaa, junnu-nuorivaiheessa ei, kuntojudossa taas saa - ?

lopettaisin heti kirjoitti:

Olen entistä onnellisempi, että satuin törmäämään lajiin vasta tässä vaiheessa, kun saatoin suoraan peruskurssilta siirtyä kuntojudoharjoituksiin :-)

Kuulema useamman kuin kerran on käynyt niin, että äiti ja tytär käyvät yhdessä peruskurssin. Tytär lopettaa harrastuksen melko pian, mutta äiti jatkaa.

Onko niin, että junioriryhmiin ei etsiydy iloisen liikkumisen idean sisäistäneitä vetäjiä?
Vai onko niin, että muksujudossa saa olla hauskaa, junnu-nuorivaiheessa ei, kuntojudossa taas saa - ?

Lue lisää

olla, junnujen jatkoryhmässä haetaan jo kilpailumoodia. Vetäjät kokemukseni pohjalta kyllä liikkumisen idean sisäistäneitä ja osaavat leikittää ja pelata, mutta seurojen pääopettajat hienovaraisesti ohjaavat "kilpailullisempaan" suuntaan.