Hei,
olen 2-v tytön äiti.. ollaan mieheni kanssa olleet yhdessä noin 10 vuotta, mukaan mahtuu ala- ja ylämäkiä. Viime vuodet ón olleet melko haastavia ja tunteeni on laimentuneet melko tavalla. Ärsyynnyn tosi helposti ja innostus seksiin on melkolailla hävinnyt, miestä kuitenkin jaksaa haluttaa kuten ennekin ja se on alkanut jopa ahdistaa.. Mieheni on todella hyvä isä ja ns kunnon mies, mutta..
En ole koskaan ollut ns helppo ihastumaan, mutta nyt kuljin kimppakyydillä tulevan kollegani kanssa melkein 2kk ja kipinää ilmassa ei voinut välttää. Minäkin olin kuin pikkutyttö, posket punaisena yms. Koulutuksemme loputtua, tunsin ns fyysistä kipua rinnassa kun tiesin, että yhteiset matkamme loppuu. Nyt sain häneltä viestiä (työasioista viestiteltäessä), että hän on hankkinut oman asunnon ja heillä on edessä todennäköisesti ero (myös lapsi 3v). Meillä ei ns pienintäkään peliä ole olllut, emme ole päivittäin tekemisissä, mutta varsinkin jatkossa olemme usein samoissa palavereissa, juhlissa yms. Nyt minua siis todella hirvittää. Näillä tiedoilla en ole valmis miestä vaihtamaan, mutta pelkään mitä tuleman pitää jos tutustumme vielä paremmin..
Apua!
olen 2-v tytön äiti.. ollaan mieheni kanssa olleet yhdessä noin 10 vuotta, mukaan mahtuu ala- ja ylämäkiä. Viime vuodet ón olleet melko haastavia ja tunteeni on laimentuneet melko tavalla. Ärsyynnyn tosi helposti ja innostus seksiin on melkolailla hävinnyt, miestä kuitenkin jaksaa haluttaa kuten ennekin ja se on alkanut jopa ahdistaa.. Mieheni on todella hyvä isä ja ns kunnon mies, mutta..
En ole koskaan ollut ns helppo ihastumaan, mutta nyt kuljin kimppakyydillä tulevan kollegani kanssa melkein 2kk ja kipinää ilmassa ei voinut välttää. Minäkin olin kuin pikkutyttö, posket punaisena yms. Koulutuksemme loputtua, tunsin ns fyysistä kipua rinnassa kun tiesin, että yhteiset matkamme loppuu. Nyt sain häneltä viestiä (työasioista viestiteltäessä), että hän on hankkinut oman asunnon ja heillä on edessä todennäköisesti ero (myös lapsi 3v). Meillä ei ns pienintäkään peliä ole olllut, emme ole päivittäin tekemisissä, mutta varsinkin jatkossa olemme usein samoissa palavereissa, juhlissa yms. Nyt minua siis todella hirvittää. Näillä tiedoilla en ole valmis miestä vaihtamaan, mutta pelkään mitä tuleman pitää jos tutustumme vielä paremmin..
Apua!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ihastumisesi, ei ole mitenkän väärin. 10-vuotta on pitkä aika ja on varmasti ihanaa saada perhosia vatsaan pistkästä aikaa ja tuntea itsensä erikoiseksi ja ehkä halutuksi. Ihanaa varmati huomata, että vastapuoleltatulee kaikua ja osaat viellä viehättää. Vedä raja tähän, älä anna haavekuvien viedä pitemmälle. Sanotaan, että eroaisit miehestäsi ja aloittasitte ihastuksesi kanssa upean suhteen, muutaman vuoden päästä....oletko taas vailla ensihuuman kipinää. Pitkien parisuhteiden ihanuudesta harvoin puhutaan, mutta minusta on ainakin upeaa, että olette yhdessä ala ja ylämäkien jälkeen. Toivon, että vaikka ihastuksen kipinä on varmasti jo haihtunut, että osaat löytää parisuhteestasi sen onnen, että olet niitä harvoja onnellisia, joka saa nukahtaa miehen viereen, joka ilmeisestikkin rakastaa sinua viellä kymmenenkin vuoden jälkeen