abortti

Tein 17 vuotiaana abortin, joka ei ollut ihan helppoa. Minulle tehtiin ekana lääkkeellinen keskeytys, jonka huomattiin epäonnistuneen jälkitarkastuksessa, jonka jälkeen minulle tehtiin kaavinta, muutama päivä kaavinnan jälkeen minulla alkoi hirveät vatsakivut ja minut kiidätettiin sairaalaan, minulle selvisi että oli sattunut komplikaatio, jonka jälkeen minulle tehtiin toinen kaavinta.( raskausviikkoja en muista ulkoa) Lopulta keskeytys onnistui. Ja kaiken tämänjälkeen erosin poikaystävästäni, jonka kanssa olin seurustellut melkein 2 vuotta, ja hänen nykyinen tyttöystävänsä kommentoi tilannetta kuinka olen tappanut lapseni. Vaikka poikaystäväni ehdottomasti halusi aborttia tai uhkaili muuten erolla.
Tämä kaikki on minulle vain liikaa, tunnen syyllisyyttä, tuskaa, ja ikävää. Vaikka olin nuori uskon että sillä lapsella oli tarkoitus, ja sain kärsiä siitä vaikealla keskeytyksellä. En saisi katua valintaani, koska päätin sen silloin tehdä, mutta olin nuori ja sokea " rakkaudesta". Kärsin henkisesti abortista paljon ja en haluaisi kennekään joutuvan kokemaan sitä. Tapahtuneesta on kulunnut reilu vuosi, enkä ole antanu itelleni anteeksi ja ikävöin entistä poikaystävääni myös jatkuvasti. En tiedä pitäisikö tässä tilanteessa hakea ammattiapua? haluaisin pystyä antamaan itelleni anteeksi ja jatkamaan elämää eteenpäin.
2303
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Jos asia tuntuu vain vaivaavan, vaikka siitä on kulunut jo vuosi, ehdottomasti sinun tulee hakea itsellesi ammattiapua.

Voit aloittaa esimerkiksi Ituprojektin puhelin- tai nettipalvelusta.

Jos et halua kristillistä arvomaailmaa taustalle, niin esimerkiksi valtakunnallinen kriisipuhelin voi olla hyvä opastamaan sinua eteenpäin.

Jos uskallat mennä suoraan kasvoista kasvoihin puhumaan, niin neuvolan perheneuvolaan yhteyttä tai paikkakuntasi mielenterveystoimistoon.

Äänestä

Tässä on nuoren ja terveen naisen luonnollinen reaktio luonnottomaan tekoon. Aborttien edistäjät eivät voi naisparkaa mitenkään auttaa.

Houkuttelu mukavuusabortteihin on vastuuton teko. Lapsen surmauttamisen jälkeen astuu ilon ja rakkauden sijalle kuolemansuru.

Kirjoittalle lausun kiitokset viestistä. Enkelilapsesi voi näin pelastaa jonkun muun lapsen, kun hänen vanhempansa lukevat kirjoituksesi. Lapsesi kulkee kanssasi ja kohtaat häet ajan lopussa. Elä elämäsi rauhassa ja tee rakkauden tekoja. Olet saanut kokemuksen siitä, mikä on tärkeää ja mikä on merkityksetöntä. Olet oppinut sen kalliilla tavalla. Käytä tätä ymmärrystä valaisemaan tietäsi. Olkoon se aurinkoinen ja pitkä. Olen varma, että löydät onnesi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


dfsiogni kirjoitti:

Tein 17 vuotiaana abortin, joka ei ollut ihan helppoa. Minulle tehtiin ekana lääkkeellinen keskeytys, jonka huomattiin epäonnistuneen jälkitarkastuksessa, jonka jälkeen minulle tehtiin kaavinta, muutama päivä kaavinnan jälkeen minulla alkoi hirveät vatsakivut ja minut kiidätettiin sairaalaan, minulle selvisi että oli sattunut komplikaatio, jonka jälkeen minulle tehtiin toinen kaavinta.( raskausviikkoja en muista ulkoa) Lopulta keskeytys onnistui. Ja kaiken tämänjälkeen erosin poikaystävästäni, jonka kanssa olin seurustellut melkein 2 vuotta, ja hänen nykyinen tyttöystävänsä kommentoi tilannetta kuinka olen tappanut lapseni. Vaikka poikaystäväni ehdottomasti halusi aborttia tai uhkaili muuten erolla.
Tämä kaikki on minulle vain liikaa, tunnen syyllisyyttä, tuskaa, ja ikävää. Vaikka olin nuori uskon että sillä lapsella oli tarkoitus, ja sain kärsiä siitä vaikealla keskeytyksellä. En saisi katua valintaani, koska päätin sen silloin tehdä, mutta olin nuori ja sokea " rakkaudesta". Kärsin henkisesti abortista paljon ja en haluaisi kennekään joutuvan kokemaan sitä. Tapahtuneesta on kulunnut reilu vuosi, enkä ole antanu itelleni anteeksi ja ikävöin entistä poikaystävääni myös jatkuvasti. En tiedä pitäisikö tässä tilanteessa hakea ammattiapua? haluaisin pystyä antamaan itelleni anteeksi ja jatkamaan elämää eteenpäin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu