PYHITYSOPPI
Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa. Hebr. 12:14
Pyhitysoppia koskevasta julistuksesta olemme ymmärtäneet lähdettävän siitä, että maailmaan on
otettava etäisyyttä ja opille tulee osoittaa kuuliaisuutta. Tällä tavoin kristitty säilyy uskossa. Hän ei lankea niin helposti syntiin eikä toimi synnillisesti. Jos näin kuitenkin kävisi, kristitty saa huonon omantunnon, jonka myötä hän voi kadottaa uskon.
Jos kristitty ajattelee, että hänen pyhityksensä tai ”pyhemmäksi tulemisensa” on hänen omalla
vastuullaan, uskomme, että tällöin kristityn olkapäille laitetaan ies, joka on mahdoton kantaa.
Kuinka ihmeessä itsessään niin läpikotaisin syntinen kristitty pystyisi aikaansaamaan yhtään
mitään sellaista, mikä tekisi hänet arvolliseksi ”näkemään Herran”?
Uskomme, että syntisen on jättäydyttävä Jeesuksen ja Hänen täytetyn työnsä turviin; ainoastaan Jumalan vanhurskaus, omistettuna uskolla Jeesukseen, on kaiken totisen kristillisyyden lähde, kaikki elämä ja voima, kaikki rauha, kaikki rakkaus ja kaikki pyhittävä armo sydämessä.
Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän
hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä. Room. 6:22 sekä
Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi - - 1 Kor. 1:30
Olemme kaikki yksimielisiä siitä, että jos kristitty alkaa parannella itseään tai tehdä itseään paremmaksi voidakseen vastaanottaa armon, hän on tilassa jota kutsutaan itsevanhurskaudeksi.
Tilanne on sama, jos kristitty yrittää pyhittää itse itseään. Uskomme oikean pyhityksen olevan jättäytymistä Hänen varaansa, joka voi tehdä kaiken uudeksi.
Kun jättäydymme Hänelle ja Hänen armoonsa,
muotoilee Hän meidät oman kuvansa mukaan ja tekee meidät kaltaisekseen. Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut. 2 Kor. 5:17
Jos peitämme tämän pyhityksen muodon ja ohjaamme kristityitä mieluummin ”kuuliaisuuteen opetukselle”, syntien tunnustamiseen ja vastaavaan, seurauksena on omatekoinen pyhyys.
Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton
kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään. Jaakob 1:25
Uskomalla, että synti on todella annettu anteeksi, näemme vapauden täydellisen lain. Siinä Jeesus vapauttanut meidät synnin ja kuoleman laista; uskomme, että Jumala ei enää koskaan muista syntejämme.
Tämä usko synnyttää ilon, rauhan, pelastusvarmuuden ja halun palvella Häntä ja
olla Hänen kaltaisensa. Usko siihen suureen armoon, josta olemme päässeet osallisiksi Jeesuksessa Kristuksessa, johtaa myös siihen, ettemme halua enää palvella syntiä.
Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että
me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti
ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa - -” Titus 2:11-12
Edelleen tämä usko Jeesukseen Kristukseen johtaa siihen, että voimme omistaa vapaasti itsellemme
Jumalan Sanan lupaukset, minkä seuraus taas on, että tulemme osallisiksi jumalallisesta tai
pyhästä luonnosta.
Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee - -” 2 Piet. 1:3-4
Katso, kaikki on vain armosta.
Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa. Hebr. 12:14
Pyhitysoppia koskevasta julistuksesta olemme ymmärtäneet lähdettävän siitä, että maailmaan on
otettava etäisyyttä ja opille tulee osoittaa kuuliaisuutta. Tällä tavoin kristitty säilyy uskossa. Hän ei lankea niin helposti syntiin eikä toimi synnillisesti. Jos näin kuitenkin kävisi, kristitty saa huonon omantunnon, jonka myötä hän voi kadottaa uskon.
Jos kristitty ajattelee, että hänen pyhityksensä tai ”pyhemmäksi tulemisensa” on hänen omalla
vastuullaan, uskomme, että tällöin kristityn olkapäille laitetaan ies, joka on mahdoton kantaa.
Kuinka ihmeessä itsessään niin läpikotaisin syntinen kristitty pystyisi aikaansaamaan yhtään
mitään sellaista, mikä tekisi hänet arvolliseksi ”näkemään Herran”?
Uskomme, että syntisen on jättäydyttävä Jeesuksen ja Hänen täytetyn työnsä turviin; ainoastaan Jumalan vanhurskaus, omistettuna uskolla Jeesukseen, on kaiken totisen kristillisyyden lähde, kaikki elämä ja voima, kaikki rauha, kaikki rakkaus ja kaikki pyhittävä armo sydämessä.
Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän
hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä. Room. 6:22 sekä
Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi - - 1 Kor. 1:30
Olemme kaikki yksimielisiä siitä, että jos kristitty alkaa parannella itseään tai tehdä itseään paremmaksi voidakseen vastaanottaa armon, hän on tilassa jota kutsutaan itsevanhurskaudeksi.
Tilanne on sama, jos kristitty yrittää pyhittää itse itseään. Uskomme oikean pyhityksen olevan jättäytymistä Hänen varaansa, joka voi tehdä kaiken uudeksi.
Kun jättäydymme Hänelle ja Hänen armoonsa,
muotoilee Hän meidät oman kuvansa mukaan ja tekee meidät kaltaisekseen. Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut. 2 Kor. 5:17
Jos peitämme tämän pyhityksen muodon ja ohjaamme kristityitä mieluummin ”kuuliaisuuteen opetukselle”, syntien tunnustamiseen ja vastaavaan, seurauksena on omatekoinen pyhyys.
Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton
kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään. Jaakob 1:25
Uskomalla, että synti on todella annettu anteeksi, näemme vapauden täydellisen lain. Siinä Jeesus vapauttanut meidät synnin ja kuoleman laista; uskomme, että Jumala ei enää koskaan muista syntejämme.
Tämä usko synnyttää ilon, rauhan, pelastusvarmuuden ja halun palvella Häntä ja
olla Hänen kaltaisensa. Usko siihen suureen armoon, josta olemme päässeet osallisiksi Jeesuksessa Kristuksessa, johtaa myös siihen, ettemme halua enää palvella syntiä.
Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että
me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti
ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa - -” Titus 2:11-12
Edelleen tämä usko Jeesukseen Kristukseen johtaa siihen, että voimme omistaa vapaasti itsellemme
Jumalan Sanan lupaukset, minkä seuraus taas on, että tulemme osallisiksi jumalallisesta tai
pyhästä luonnosta.
Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee - -” 2 Piet. 1:3-4
Katso, kaikki on vain armosta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
tämän perusteella se, että joka kuulee tällaisen saarnan , saarnasipa sen kuka vain, kuulia saa
siitä omistaa uskon, jonka seurauksena hän elämällään myös pyhitetyksi kasvaa?
Tähän käsitykseen tulin viidennen kappaleen,
"Uskomme, että syntisen jne." perusteella,
koska tässä ei näy sitä henkilökohtaista Pyhän Hengen pappeuden virkaa, johon perustuu koko
lähetyskäsky.
Kristinopista puhumattakaan. Kuinka voisit muita opettaa.
Evankeliumi, eli ilosanoma Jumalan sovinnosta ihmisen kanssa Jeesuksen Kristuksen kautta, joka yksin USKOLLA omistetaan ja kaste. Ne ovat kuin julistetaan koko maailmalle.
Sinä ja sun pappeutes, sanon minä. Lue ensin se Raamattus, että on muutakin sanottavaa ja esitettävää kun sinun umpisokea epäuskosi tietämättömyytesi evankeliumin totuudesta.
Luepa tuosta ja USKO KANSSA. Missä on sinun pappisi tästä?
Mark. 16:15 Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa EVANKELIUMIA kaikille luoduille.
Mark. 16:16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
Mark. 16:17 Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,
Mark. 16:18 nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi."
voi jo lukea missä todellinen ymmärryksesi ja
keskustelutaitosi ovat.
Ainakaan ne eivät vastaa sitä Raamatun opetusta jonka minä olen uskolla saanut omistaa.
Jos katoavainen kastetoimitus sinut mielestäsi saattaa autuuteen, en halua olla sinun kanssasi mihin sinä sen uskojana olet matkalla.
Minä uskon siihen, joka vie iankaikkiseen elämään, katoamattomiin Jumalan lupauksiin, jotka
ovat ikuiset.
Tässä me jo olemme erilaisen käsityksen ja ymmärryksen lapset, koska sinä autuutat kasteella ja minä Pyhällä Hengellä.
Olen Jeesuksessa Kristuksessa, sillä tuo oli Kristuksen itsensä vastaus sinulle.
Älä hyvä ihminen kiellä ylpeydessäsi pois Jeesusta Kristusta, sillä sinä olet syntinen ihminen.
Tästä tulee syvästi sellaiset fiilingit että siinä on Pyhän Hengen voima ja jumalaisuus takana. Vaikka "vanha" asia on vähän uudenlaisissa paketeissa.
Eliza! - Onko tuo Nuinin juttu sitä "me"-kirjettä edelleenkin? Onko se käsitettävä sellaisenaan, vai onko tuokin kohta esim parodiaa el-käsityksistä?
Ja usko kanssa, niin tulet ylättymään.
Sinun pohjasi järisee niin kauan kunnes olet pohjalla joka ei järistä taida ja se pohja on Jeesus Kristus.
Te houkat ette lue ettekä tutki puhumattakaan että uskoisitte, te vain hutkitte joka suuntaan, summamutikassa, kun etelän mies lapin hyttysiä naamaltanne. Ymmärtämättä lainkaan mistä evankeliumin totuudessa on kysymys. USKOSTA, yksin USKOSTA Jeesukseen Kristukseen. Jumalan valtakunta ei ole miehen tahdosta syntynyt uskokaa nyt jo vihdoin. Yhdistyksenne sepittää valheita joihin on sekotettu jonkin verran mukaan totuutta, tästä tulee seos, jota te uskotte kuin Jumalan sanaa konsanaan.
Kysehän oli siitä salaisesta kirjeestä, jonka esikoiset saivat. On sanottu, että se on pilkantekoa el-uskoa kohtaan.
Kun Eliza yleensä vastaa siihen, mitä kysytään ja ymmärtää, mitä kysytään.....halusin häneltä tarkistaa, miten avauksen kirjesitaatti on ymmärrettävä.
Mistä yhdistyksestä puhut?
Nimimerkit eliza ja Nuin ovat eri henkilöt. Eri sukupuoltakin vielä.
Kyse ei ole myöskään mistään esikoisten salaisesta kirjeestä.
On hävytöntä kirjoittaa, että puhdas evankeliumi Kristuksesta olisi pilkantekoa esikoislestadiolaisuudesta.
Meillä on olemassa tällainen kovaääninen tiukkisryhmä, jotka tällaisia valheita levittelevät tälläkin sivulla. He juontavat opillisen ymmärryksensä ja hengenjuurensa muinoin vaikuttaneesta Augus Iisaksonista.
Jännää kyllä että Iisakson oli ryötti ja rivo mies suustaaan ja lisäksi loppuaiskoinaan juoppo vielä. Mutta halusi valllan Gunnar Jönssonilta ja uhrasi elämänsä parhaita vuosia puhumalla paskaa ja kaikenlaisia valheita Jönssonista.
Tämä Iisaksonilainen henki elää tänäänkin ja on nykyisin hyvin vaarallisen voimakas vaikutukseltaan esikoislestadiolaisuudessa. Se henki saa nyt tukea hyvin arvovaltaiselta taholta, ja siksi se on nyt erityisen vaarallinen tilanne meillä tällä hetkellä. Siitä on nyt kysymys.
sinuun Nuin, kuin naulan kantaan.
Tämäkin kirjoitus on tarkoitettu häväisemään niitä kristittyjä jotka uskovat puhtaan evankeliumin ja jotka eivät hyväksy näitä lihallisen vapauden haihattelijoiden valheita ja juonittelijoita joihin ed. kirj. kuuluu. Herääkin kysymys mistä he kirjoittavat kun eivät itsekään ymmärrä rahtuakaan Pyhitysopista saatikka uudestisyntymastä, niin mistä he ovat sen valkeuden saaneet.
Ja kirkkaat lähteet Kristuksen lampaiden lampaiden juoda elämän nestettä Jeesuksesta Kristuksesta.
Herätysliikkeessämme on jo pitkään vaikuttanut voimakas oman vanhurskauden henki. Kirje onkin suunnattu tätä vihollisen rurmelevaa ja eksyttävää henkeä vastaan.
Puhe lihallaan pelastusta veivaavista ja erehtymättömistä ihmisestä on kammottavaa eksytystä ja ylpeyden temppelinharjan huippu. Kristus on ainut tie totuus ja elämä. Se on tehtävä selväksi niin vanhoillislestoille kun esikoislestoillekin.
Syntiset tarvitsevat kirkkaat evankeliumin lähteet juodaksensa jotka virvoittavat ja vahvistavat, niin että ilo Herrassa us meidän väkevyytemme. Me olemme Hengestä syntyneet, emmekä turvaa silloin enää lihaan.
Oma vanhurskaus, ja net jotka häntä ja hänen tekojaan haluavat puolustella, joutuvat häpeään, ennemmin tai myöhemmin, se on selvä asia.
Heillä ei todellakaan ole mitään, millä itseänsä puolustaisivat ja millä ylpeytensä ja häpeänsä peittäisivät.
Mutta parempi se on jo täällä maitten päällä, että Jumalan puhdas evankeliumi Jeesuksessa Kristuksessa saattaa häpeään sen, mikä on syntiä. Ei ole olemassa mirään syytä, miksi Ihmisopin ja perinnäissääntöjen Jumalaksi asettamisen syntiä tulisi puolustaa. Siis puolustaa muka erehtymätöntä ja lihastaan pyhittynyttä ihmistä???
Ja mikä pahinta, monta sielua tulisi sen työn kautta eksytetyiksi omaan vanhurskauteen, ilottomiksi syyllisiksi vihaisiksi ja toivottomiksi ihmisiksi. Jotka sitten kaiken tuo sonnan peittääkseen kohoavat ylpeydessään yli koko maan piirin, koko muun kristikunnan ja kristittyjen tuomareiksi.
Kuinka jotkut voivatkaan olla vieläkin niin sokeita, että uskovat tällaisia valheita oman yhdistyksensä olevan muka ainoa oikea pyhien seurakunta maan päällä???
On Jumalan siunausta että mekin lestadiolaiset saamme kuulua kaikkine yhdistyksinemme Jumalan globaaliin seurakuntaan yli koko maan piirin. Tämähän on valtavan ihana asia.
ottamatta?