Bavariat nostavat suosiotaan hurjaa vahtia ARC purjehtijoiden joukossa. Tänä vuonna on lähdössä parikymmentä Bavariaa matkaan. Eihän se ole paljon, mutta onhan se kiva, että noilla halpisveneilläkin voidaan matkaan lähteä. Se antaa mahdollisuuden niillekin, joilla ei ole kalliimpiin varaa.
Kansallisuuksista Norja on hyvin edustettuna. Kolmisen kymmentä ( 29 ) venettä purjehtii Norjan lipun alla. Niistä 9 Bavariaa.
Kansallisuuksista Norja on hyvin edustettuna. Kolmisen kymmentä ( 29 ) venettä purjehtii Norjan lipun alla. Niistä 9 Bavariaa.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Ei sitä homeisella skandiveneellä uskalla lähteä. Ei mene katsastuksesta läpi.
luonne on viime vuosina muuttunut hyvin radikaalisti. Suhteellisesti pienempi osa osallistujista on pariskuntia (tai muita), jotka ovat lähteneet pitkälle reissulle, joka asettaa veneelle enemmän vaatimuksia kuin pelkkä ARC. Yhä useammin osalistutaan (mies)porukoilla ja tarkoitus on vain osallistua ARCiin. Venettä ei ole valittu sen mukaan, mikä olisi paras valtamerivene, vaan sen mukaan, millä voidaan osallistua ARCiin. On porukoita, jotka vuokraavat veneen osallistuakseen, on kippareita, jotka vuokraavat veneen ja myyvät osallistumispaikkoja jne. Jos lukisit Jimmy Cornelin kirjan A Passioin for the Sea, voisit sinäkin tulla toisiin ajatuksiin sarjatuotantoveneiden soveltuvuudesta valtameripurjehdukseen. Jimmy ei nimeä mitään merkkiä, vaan kirjoittaa yleisesti sarjatuotantoveneistä. Hän mainitsee mm. että monet veneet saapuvat perille masto pystyssä vain neuvokkaan miehistön ansiosta. Veneiden rakenteet eivät kestä vaurioitumatta. Jimmy toteaakin kirjassaan osuvasti veneistä (vapaasti käännettynä) "Olen aina ihmetellyt ihmisten valintoja". Mainitsee esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat ostaneet 50 jalkaisen sarjatuotantoveneen vain, koska saivat sen samaan hintaan, kuin olisivat saaneet 10 jalkaa pienemmän paremmin tehdyn veneen. Suosittelenkin teille vänkääjille Jimmyn kirjan lukemista. Ainakin minussa se herätti ajatuksia. Kirjan luettuani en pidä esim. Finngulfeja mitenkään optimaalisisna valtameripursina. Kyllä niilläkin voi purjehtia, mutta samalla rahalla saa parempiakin.
En kyllä lähtisi ainakaan millään lapioperäsinveneellä.
Ilman kölipultteja ovat vain veneet, joissa on sisäänleivottu köli. Niillä taas on omat murheensa, jotka eivät ainakaan helpotu mentäessä suolaisempaan ja lämpimämpään veteen. Tavallisen eväkölin kanssa pärjää aivan mainiosti pallon ympäri vaikka useampaankin kertaan. Kysykää vaikka Cabanen porukalta.
Yläkanttiin mitoitetulla lapioperäsimelläkin pärjää. Moderni tasapohja, syvä eväköli ja samanlainen peräsin paino-optimoituna rakenteena ei ole mukavin eikä kestävin yhdistelmä, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Kuten aiempi kirjoittaja sanoi, paras vaihtoehto voi hyvinkin löytyä hieman vanhemmasta konstruktiosta. Valtavirrasta poikkeavia uusiakin on saatavana uutta haluavalle maksukykyiselle. Tosin maksukykyisillä vain harvoin on aikaa lähteä vuosikausiksi purjehtimaan.
viime kerralla ainakin pari Finngulfia osallistui, ja olivat ylittivät Atlantin vauhdilla. Ilmeisesti ilman todellisia ongelmia.
Ei kannata nuolaista ennenkuin tipahtaa, voipi hyvinkin parillekymmenelle bavalle tulla lopputuloksiin DNF.
Muistakaa nyt hyvät purjehduskaverit, että ARC on toki pitkäpurjehdus, mutta muuten se on tosi
löysä juttu. Avotuulta mennään normaalisti koko matka. Ne veneet, jotka haluavat mennä kovaa eli
ajavat spinnulla myös öisin ovat ihan eri juttu. Itse olen ajellut "rapakon yli" samoihin aikoihin ja jos
tavoitteena on "vain" päästä yli ilman sijoitusta niin eipä juuri helpompaa legiä ole.
Ilmeisesti ajatusmallisi on sellainen, että ARC:iin voi lähteä vain uudella veneellä. Siinä ajatusmallissa tietysti pitää paikkansa, että "halpisveneet" eli bavat mahdollistavat osallistumisen "niillekin, joilla ei ole varaa kalliimpiin".
Todellisuudessa kuitenkin varsin moni osallistuu ARC:n vanhalla veneellä, jonka hinta on halvempi kuin uuden bavan hinta! Tilastoa en valittavasti pysty esittämään. Kun itse osallistuin ARC:iin yli 30-vuotiaalla veneelläni, mukana oli useita saman ikäisiä ja muutama paljon vanhempikin vene. Niillä ei ollut ongelmia. Käsitykseni mukaan erikoisesti uuden veneen hankkineet osallistuvat mieluummin ARC:iin kuin lähtevät ensimmäiseen valtameren ylitykseensä omin päin. Useampia kertoja Atlantin ylittäneet saattavat valita vanhan luotettavan paatin jopa mieluummin kuin upouuden sisäänajamattoman "halpistuotteen". Raha ei ole ratkaisevin asia veneen valinnassa. Hyviä ARC:iin sopivia matkapursia löytyy käytettynä - uuden bavan hinta on monelle iso raha.
Ehkä ei aivan noinkaan. Ylivoimainen enemmistö ARC-veneistä on suurten valmistajien melko uusia veneitä. ARC 2010 veneiden keskikoko on 48 jalkaa ja yleisimmät venemerkit ovat:
kpl Vene
31 Beneteau
21 Swan
20 Jeanneau
20 Oyster
19 Bavaria
15 Hallberg Rassy
11 Dufour
10 Moody
8 Hanse
8 Lagoon
5 Contest
5 Ovni
Lisäksi mm.
2 Najad
2 Sweden Yachts
2 X
1 Nauticat
1 Finn35
Yleisimpien veneiden keskikoko
jalkaa Vene
56 Oyster
54 Swan
53 X
48 Beneteau
47 Jeanneau
44 Hallberg Rassy
44 Bavaria
Kuten huomataan ARC:ssa Bavaria on kyllä melko yleinen, mutta ei kärjessä ja keskimäärin pienin noista yleisistä veneistä. Tosin sekin paljon suurempi kuin suomalaisveneet yleensä. Tämä vuosi on poikkeus, jos suomalaisveneeksi lasketaan myös se Isle of Manille (veroja pakoon?) rekisteröity Swan 66, näin suomalaisten veneiden 47 jalan keskikoko lähentelee ARC:n veneiden keskikokoa.
Palstan tietäjien hyvinä valtameriveneinä kehumat Najad, Ovni ja X eivät oikein mailmalla purjehtijoita kiinnosta, kun suosikit ovat Beneteau, Swan, Jeanneau, Oyster ja Bavaria.
Eikä palstan asiantuntijoiden vakaa käsitys hyvän valtameriveneen koostakaan saa vastakaikua. Swanien keskikoko on 54 jalkaa ja Oysterien vielä enemmän.
Kun on varallisuutta, näkemys hyvästä veneestä taitaa muuttua täällä eniten pauhatusta. Voi olla, että palstan asiantuntijoillakin se muuttuisi, jos loton jättipotti osuisi kohdalle. Vaikka vaan pari-kolme kertaa.
Tämä palsta tuskin onkaan oikea foorumi oikean valtameriveneen optimin määrittämiseksi, mutta ARC ei sekään ole oikea. Parhaan vastauksen saa vuosia veneellään liikkeellä olleilta. Ja heidän näkemyksensä kyllä viittaa ARCin keskikokoa pienempään veneeseen. Varsin suuri osa ARCin osallistujista on lopulta tekemässä vain visiitin Karibialle ja ensi vuonna sitten takaisin kotiin. Ei venettä silloin ole optimoitu valtamerille, vaan todettu oman veneen kelpaavan Atlantin ylitykseen, mikä ei ole sama asia.
Aika moni noista isoista veneistä on valtamerillä lähes jatkuvasti, esimerkiksi jotkut isot Swanit ties monettako kertaa osallistumassa ARC:iin. Viime vuonna taisi joku iso Swan juuri juhlia kymmenettä osallistumistaan. Luulisi siinä jo jotain valtameripurjehduksestakin oppivan.
On tietysti eri asia, onko liikkeellä kahdestaan vaimon kanssa vai isommalla porukalla. Siinä olet varmaankin oikeassa, että 2 h miehisölle ARC:n keskikoon venettä pienempi on se optimi.
katsoppa mieluummin niitä veneitä jotka lähtevät ARC:in aikoihin rapakon yli, mutta eivät osallistu ARC:iin. Näistä veneistä löytyy paljon pienempiä veneitä, samoin myös paljon kokeneempia valtameriveneilijöitä kuin ARCissa keskimäärin.
ARCiin osallistuu varsin paljon ensikertalaisia, kyselyiden mukaan oma, mutta varsinkin muijan psyykkaus on varsin yleinen syy ARCiin osallistumiseen. Ihminen on laumaeläin ja joukon mukana (siis yhdessä valmistautuessa) on helpompi lähteä mukaan johonkin joka vähän jännittää ja jopa hiukan pelottaakin. Rannasta lähtö ensimmäiselle valtameren ylitykselle on nimenomaan psykologisesti hurja juttu ja siinä varusteet ja vene tuntuvat tärkeille. Muutaman ylityksen jälkeen tuntuma voi olla erilainen.
Noissa monen kerran ylittäjissä on aimo annos kaupallista toimintaa mukana. Jos paikkoja myydään, on tuotto aina isossa veneessä parempi. Mikäs muutenkaan charter-firmalle parempaa kuin saada rahat pois siirtopurjehduksestakin talvimarkkinoiden alueelle, joka muuten on pelkkä kustannuserä.
Juupa juu. Katsotaan nyt vaikka niitä kahta isoa suomalaisten Swania.
Liliuksen Swan 66 tuskin myy veneeseensä paikkoja. Tai eihän sitä tiedä, veneen hankinnassakin miehellä oli säästölinja, kiersi veronmaksun Suomeen rekisteröimällä Man-saarille.
Toinen iso suomalaisten Swan, Purjelaivasäätiön Swan 51 taitaa ottaa maksavia purjehtijoita.
Vastaavia tapauksia on ARC:n isojen Oystereiden ja Swanien kohdalla useita, mutta myös paljon sellaisia, joita palkattu miehistä vie talveksi Karibialle joko isännän kanssa tai ilman. Pääseehän sinne kätevämmin lentäen, kun vene on jo perillä.
Mitäs siitä, onko maksavia mukana vai ei, venemerkeistä ja veneiden koosta oli keskustelussa kyse.
Kuinka niin najad ja ovni eivät maailmalla purjehtijoita kiinnosta? Varsinkin ranskalaisilla on hyvin yleisesti alla ovni, ja najadeita ja hallberg-rassyja näkyy siellä täällä, ehdottomasti enemmän kuin esim. swaneja. X ei niinkään yleinen, liekö liian sporttinen eikä niinkään pitkiin matkoihin ja asumiseen sopiva, ja tietysti noita ranskiksia Beneteauta ym näkyy, mutta suhteellisesti paljon vähemmän kuin Euroopan satamissa. Samoin Swan on oikeasti harvinaisuus niin Karibialla kuin Tyynellämerelläkin, joskin toki niitäkin on. isot Oysterit näyttävät olevan suosittuja, jos niihin on varaa, ja jos taas ei ole, niin valinta saattaa kohdistua Bavaan. Niin tai näin, pallonkiertäjät kyllä tietävät, että maailman merillä veneitä on aivan laidasta laitaan ja monenkirjava valikoima on huikeasti laajempi kuin kotivesillä - on muovia, alumiinia, terästä, puuta ja betonia, kaikkea alle 30-jalkaisesta yli 80-jalkaisiin, on yksinpurjehtijan pikkukiuluja ja palkatun miehistön huolella hinkkaamia loistojahteja, on itsetehtyjä ja tehdasvalmisteisia. Todella vaikea lähteä listaamaan ja vertailemaan, mikä malli tai merkki tai kokoluokka on yleisin ja mikä seuraavaksi, koska kirjo on niin laaja ja monipuolinen, ettei sellaista suomalaisessa satamassa pysty vilkkaimmallakaan mielikuvituksella kuvittelemaan. Eikä todellakaan rajoitu tunnettuihin merkkeihin tai ylipäänsä edes tuotantoveneisiin, vaan joukossa on runsaasti omatekeleitä. Niistäkin löytyy todella hienoja, huolella rakennettuja ja erinomaisesti suunniteltuja, ja sitten on niitä heikompiakin esityksiä, joiden pinnalla pysyminen vaikuttaa jo pieneltä ihmeeltä. Jokaiselle jotakin.
ARCin osallistujalista ei todellakaan anna kattavaa kuvaa maailman merillä liikkuvista veneistä, vaan sen perusteella saa hyvin vääristyneen käsityksen. Vain pieni osa valtameripurjehtijoista osallistuu ARCiin.
Tiedän että moni ei pidä ARC:tä juuri minään mutta omat kokemukseni olivat pääsääntöisesti positiivisia. Pitkä merimatka antaa etäisyyttä kotopuoleen ja aikaa rauhoittua jos esim. tekee henkisesti rasittavaa työtä. Lisäksi kotiinviemiseksi jäi tukku uusia tuttavuuksia joiden kanssa olen ollut säännöllisesti yhteydessä. Meri yhdistää. Jos kiireiltä ehtisin voisin hyvin kuvitella lähteväni uudestaan vaikka Purjelaivasäätiön aluksilla ARC:hen.
Tässä yksi esimerkki vuokrabavasta, joka purjehtii kesät Välimerellä, talvet Karibialla
http://www.sailionian.com/Mile_Building.php?gclid=COqTpYSYu6QCFZyFzAodWnzKyw
Ja kun paluusta ei saa kuitenkaan mitään, se on vaan menoerä, niin otetaan sitten edes menosta rahaa. Mutta oikeasti hei, se ARC:iin osallistuminen on kallista. Muistaakseni meidän budjetti (toteutunut) oli 17 kiloeuroa. Siinä saa aika monta miehistöpaikkaa myydä, että sen yksistään niillä kattaa. Pelkät osallistumismaksut oli 1500 vene 150euroa per naama eli 2550 meiltä. Lisäksi tuli kaikki "pakolliset" koulutukset ja varusteet (paukkuliiveihin sprayhood!?!) ym. Mutta kai se jää vähemmän miinukselle se meno, kuin paluu... jos osaa myydä paikat oikein.
Mulla on nyt kaksi paluuta buukattuna kevääksi, mutta vaan toinen taitaa olla ARC:sta. Ja budjetti on aika paljon vähemmän, kuin menomatkalla....
Norjalaiset ovat vaurasta merenkulkukansaa, toisin kuin suomalaiset yleensä.
Nämä merenkulkijat ovat koko 2000 luvun ajan osallistuneet ARC:iin yleisimmin Bavarioilla. Asiantuntijan valinta.
Tänäkin vuonna noin 25 norjalaisveneestä kymmenkunta on Bavarioita, lisäksi muutama Jeanneau, Ovni, Swan, Beneteau yms.
Suomesta ARC:iin osallistuu vuosittain yleensä 2-4 venettä. Viimeksi suomalais-Bavaria oli mukana 2008, jolloin se oli nopein Suomen perälippuisista, vaikka mukana oli X-43, X-37 ja Diva 39. Kaikki nopeina pidettyjä.
Tietenkin ARC:n osallistumisluettelosta voi laskea veneiden kokoja, merkkejä tai jotain muuta, jos sellainen kiinnostaa. Päätelmien teossa näyttääkin sitten olevan mukana jokaisen omaa mielikuvistusta paljon enemmän kuin tilastomatemaattista faktaa. Esim tuo norjalaisten "merenkulkijakansan" venevalinnat oli aika hassunkurinen päätelmä, tai kenties venekauppiaan jonkinlainen mainostamisyritys? Sen verran norjalaisia purjehtijoita tunnen, etten ole huomannut suurta eroa suomalaisiin. Norjassa on viime vuosien vaurastumisen myötä moni aloittanut veneilyharrastuksen ostamalla uuden, usein melko ison moottori- tai purjeveneen. Aloittelijoilla näyttää aika usein olevan nimenomaan Bavaria. (Aloittelijoiksi moni norski on helppo tunnistaa vaikkapa satamissa käyttäytymisen perusteella - jokainen meistä on joskus ollut vasta-alkaja). Reippaana retkeilevänä reppukansana norskit seilaavat uusilla veneillään aika rohkeasti. Erään norskin tapasin Lerwickissä. Kyseinen ennakkoluuloton kaveri ei ollut koskaan aikaisemmin purjehtinut eikä ollut edes gastina purkkarissa. Hän teki "neitsytpurjehduksensa" Bergenistä Lerwickiin. Oli sattunut kaikenlaista ongelmaa ja pikkuharmeja. Polttoainekin oli lähes loppunut, kun tuuli oli vastainen ja koneajo oli tuntunut onnistuvan paremmin kuin purjeiden käyttö. Pidän hyvin todennäköisenä, että ensimmäinen Atlantin ylitys tehdään aika usein ARC:n mukana, koska se tuntuu turvallisemmalta ja ARC:n yhteydessä on hyvää koulutusta navigoinnista, varustuksesta jne. ARC:n osallistujien listaa ei kannata yleistää miksikään suositukseksi siitä, mikä olisi sopivan kokoinen tai sopivan tyyppinen kippo Atlantin ylitykseen tai sitä pitemmille retkille. Vain pieni osa ARC:n osallistujista jatkaa isolle valtamerelle. Enemmistölle "arcilaisista" Karibia on päätavoite. Osa veneistä kuskataan laivalla takaisin Eurooppaan.
Jos haluaa syvällisempää tietoa valtameripurjehduksista ja veneistä kuin ARC-listojen tulkintoja Suomi 24-palstalta, kannattaa lukaista J.Cornellin kirja " A Passion for the Sea". Joku muukin on sitä täällä jo suositellut. Ehkäpä joku muistaa, mitä Jimmy Cornell kertoi ARC-veneistä ja minkä tyyppisistä veneistä hän varoitteli Vene-näyttelyn luennollaan parisen vuotta sitten.
Ettei kuitenkin ne pihlajanmarjat ole hiukan happamia?
Niin muut oikeat merenkulkukansat kuin uudet isot veneetkin.
Tuon Jimmyn vene on nostokölinen alumiinikaukalo. Sen pohja on köli ylhäällä tasainen ja sen voi ajaa vaikka rantahiekalle. Siinä se pysyy pystyssä vaikka laskuvesi veisi veden alta.
Itse en lähtisi moisella vehkeellä rantahiekkaa pidemmälle. Kaikki ylimääräinen liikkuva on pitkällä jänteellä tuhoon vievää. Ihme äijä. On varmaan saanut Ovninsa ilmaiseksi? Mainostarkoituksessa.
Niinpä. Jimmy on Ovnillaan purjehtinut mm. Etelänapamantereelle, Alaskaan ja kiertänyt maapallon. Sinä et lähtisi samanlaisella veneellä rantahiekkaa pitemmeälle, koska et osaa etkä uskalla. Paras onkin pysyä kotona ja herjata niitä, joilla on enemmän kanttia ja osaamista ... vai halusitko vain haukkua venettä, jollaiseen itselläsi ei ole varaa?
osoita, että minkälaisella tahansa veneellä nuo maailman meret onnistuvat, kun osaa katsoa Jimmyn kirjasta oikeat sääikkunat sopiville valtamerien ylitysajoille. Jimmy voisi menneä tradewindien siivittämänä vaikka pallon ympäri surffissa köli yläasennossaan. Itse en valitsisi tuollaista nostokölihökötystä.
silloin tietäisi senkin, etteivät vaikkapa Draken salmi tai Alaskan rannikko kuulu pasaatituulten vyöhykkeeseen (ehkä luulit Cornellin purjehtineen nostoköliveneellään myötätuulireittiä?). Sopivaa luettavaa "tradewindeistä" tai sopivista reiteistä ja valtamerien ylitysten aikataulusuosituksista löytyy tosiaankin Jimmy Cornellin julkaisemasta kirjasta "World Cruising Routes". Sitä kaiketi tarkoitit kommentillasi?
Kannattaa joka tapauksessa oikaista viestisi selvä asiavirhe. Sopivia "sääikkunoita" ei todellakaan katsota kirjoista. Kirjoista löydät vain yleisohjeita hurrikaanien tai sykloonien välttämiseksi ja muita tilastollista tietoja säästä. Sopiva sääikkuna (=kulloinenkin mahdollisimman optimaalinen säätila) selviää vain ajankohtaisista metereologisista havainnoista ja ennusteista, ei kirjoista.
Jimmy Cornell muuten purjehti kaksi ensimmäistä pallonkiertoaan kiintokölisellä veneellä ja noudatti suosittua pasaatituulireittiä silloin. Nostokölisellä Aventura Trois:lla oli eri reitit, vaativammat kuin hänen kiintokölisillä veneillään käyttämänsä.
Jokainen tietenkin valitsee itse veneensä ja jokaisella on omat mieltymyksensä. Minusta alumiinirunkoinen nostokölivene saattaisi olla hyväkin ratkaisu, jota ei kannata pelkkien mielikuviensa perusteella mitätöidä. Nostokölinen alumiinivene on muuten eräällä suomalaispurjehtijalla, joka seilasi pallonkiertonsa idästä länteen mm. Japanin, Aleuttien, Uuden-Seelannin, Kap Hornin ja Nova Scotian kautta - ei siis todellakaan helpointa päiväntasaajan pasaatituulireittiä, jolla pärjää vaikka sarjavalmisteisella muovisella eväköliveneellä.
Totuuden nimissä sinun pitäisi kai kertoa Jimmyn Ovnista sekin, että taisi olla siihen jotenkin pettynyt. Muistaakseni kertoi jotain sellaista, että seuraava vene ei olisi Ovni tai ainakin jotain sen tapaista kommenttia Ovnista ja nostokölistä.
Jimmy soitteli ja kertoi ostavansa seuraavaksi veneeksi Bava 32 rullaisolla - ja fokalla. Vieläpä erikoisvalmisteisen: jenni on nostettu metrin kannen yläpuolelle. Oli kuulemma lueskelut Suomi 24 juttuja ja tehnyt ratkaisun täältä löytyvän ilmeisen asiantuntemuksen perusteella. Kiitteli kovasti kaikkia Bavaa kehuneita. Odottelee uutta venettää innolla
http://jimmycornell.com/
Kannattaa lueskella....
Ei, ei näytä mainitsevan uudesta veneestä, ihastuttavasta Bava 32.sta. Vieläpä rullaisolla ja - jennillä.
Omituista. Ei taida päivittää nettisivujaan kovinkaan aktiivisesti
Korjaanpa pikkuvirheen: ko purjehtijan reitti oli Punaisenmeren kautta Kauko-Itään jne. Hyvin on alumiinivene nostoköli toiminut yli 20 vuotta tähän mennessä.
Miksei missään kerrota Karibialta paluumuuttajista, loppuuko bloginpitohalut menomatkaan?
Onko kimppapaluujärjestelyjä, onhan paluu paljon rankempi ja vaativampi kuin pasaatin mukana menomatka. Toisi turvallisuudentunnetta edes jos lähellä olisi muita.
Olen tullut Bermudalta Azorien kautta Ranskaan, hieno reissu, suosittelen.
ja myös Karibian kierroksen melko tuore blogi http://cantananatlantinkierros.blogspot.com/
Jos haluaa "kimppapurjehdusta" voi tietysti ilmottautua paluumatkallakin ARC:iin. Tiedot löytynbevät worldcruisingin sivuilta.
ainakaa kirjassaa A Passion for the Sea mainitse mitään, ettei enää ostaisi Ovnia. Mainitsee Ovnin ominaisuuksista vasta-aaltoon mentäessä, että keula lätkyttää aaltoon ikävästi koska veneen runko on tehty levyistä ja on siten kulmikas ja keulassa on lähes täysin tasaisia pintoja. Nämä tasaiset pinnat siis lyövät ikävästi vasta-aaltoon, sekä koneajossa että purjeilla. Muuta kritiikkiä antaa Ovnin luoviominaisuuksista. Ei pidä niitä suorastaan huonoina, mutta vaativina. Jimmyhän on ihan onskuna Ovnistaan ja se ehkä hieman häiritsee kirjassa kun ylistää valintansa erinomaisutta. Tosin antaa kyllä ymmärtää, että muitakin pallonkietoon soveltuvia veneitä on paljon. Enemmänkin painottaa tiettyjä ominaisuuksia veneessä, joiden suhteen Ovnissa ollaan lähes ääripäässä (matalakulkuisuus, "puhdas" (ulokkeeton) pohja, taittuva peräsin, vahva rakenne, hyvät purjehdusominaisuudet jo kevyekössä tuulessa (tässä kyllä ollaan vähän eri tasolla kun puhutaan suomen saaristosta). Jimmyhän pitää Ovniaan kevytuppoumaisena, täällä Suomessa Ovni varmaan kuuluu raskasuppoumaisiin. Jimmy on myös kova purjehtija. Spinnu nousee heti kun tuuli on oikeassa kulmassa ja spinnuja on mukana useita.
Lukekaa se kirja ja lopettaa lässyttäminen.
Purjelaivasäätiön Eira lähtee st Maartenista 20.5 kohti Azoreita. Kyyti maksaa jonkin verran mutta yhdyn edelliseen viestiin, reissu on mielestäni hauskempi kuin ARC.
Päivitetään papan tietoja. Jimmy Cornell'in blogi kertoo Jimmyn myyneen Ovninsa jo viime vuonna, " Late in 2009 Jimmy sold Aventura III."
http://jimmycornell.com/boats/ovni-faqs
"Jimmy on myös kova purjehtija"
Mitähän kovaa siinä on, että brittiveronmaksajien rahoilla (BBC) on kellunut pitkin valtameriä. Samanlainen joutojussi kuin kaikki julkisen sektorin elätit.
en ole mikään Jimmy fani enkä lueskele hänen sivustoaan, mutta tuon kirjan lopussa voi päätellä jimmyn vetäytyvän eläkkeelle purjehduksesta. Onhan hänellä jo ikää.
katkeruutta. Mutta lue nyt ihmeessä se kirja. Opit myös sen, että Jimmyn taustat eivät ole ihan tavalliset. Samoista lähtökohdista ei moni ole noussut. Ensimmäisen purjehduksen aikana jimmy teki reportterin hommia. Näistäkin ajoista ja reportterin työstä on kirjassa paljon juttuja. Kokonaisuudessaan uskomaton tarina koko elämänkerta.
hihii
http://www.teos.fi/fi/media/index.php?sub=2&id=291
Kyllä ne kirjoitteluhalut loppuu ennen paluureissua useimmilla, niin kävi mullekin. Meno on vielä toiveiden täyttämää ja "kisaaminen" tuo siihen oman lisänsä. Varsinkin ekalla kerralla. Sen jälkeen kun on talven purjehtinut karbialla saarelta toiselle, se arkipäiväistyy ja paluureissu on jo suorastaan "paluuta arkeen".
Silti olen sitä mieltä, että purjehduksena se paluuu on todellakin mielenkiintoisempi. Kelit on vaihtelevampia ja tuulet haastavampia jne. Tosin paluu 2009 keväällä oli pitkään yhtä lepposaa kuin menokin. Jossain Azorien jälkeen totesin kavereille, että tähän kun saatais vielä sellanen 15 metriä sekunnissa naamalta, niin tää olis täydellistä. Ja seuraavana yönä tuuli kääntyi lähes vastaseksi ja nopeus oli 15 metrin luokkkaa loppumatkan. Siinä oli taas purjehduksen meininkiä ja vanha rouva nousi ravista laukalle!
Onhan paluussakin mahdollista ajaa ARC:n mukana (olisko ollut ARC-europe?) mutta en mä näe kyllä siinä eskaaderissa ajamisessa mitään lisäarvoa. Ei niitä muita näe koskaan kuitenkaan ja edes VHF-kantaman päässä ei yleensä ole ketään. Lähinnä satamissa jutellaan muiden saman matkan ajaneiden kanssa, siinä kaikki. Ja niitä on muulloinkin, kuin eskaaderin aikaan. Samassa nipussa ajamisessa on enemmän huonoja puolia kuin hyviä: Satamat on täysiä ja siksi palvelut tökkii.